tiistai 28. syyskuuta 2010

Verkkouutiset: Vuosien mittaan yhä useampi maahanmuuttaja työllistyy

Verkkouutiset/STT: Vuosien mittaan yhä useampi maahanmuuttaja työllistyy 28.9.2010
Tutkimus (pdf)


Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla näyttää paranevan ajan kuluessa.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksesta ilmenee, että vuodet tasaavat myös eri etnisten ryhmien ja sukupuolten välisiä eroja.

Tutkimuksessa on tarkasteltu rekisteriaineiston avulla Suomeen vuonna 1989-1993 tulleita maahanmuuttajia. Vuoden 2007 lopussa tutkituista oli työllisiä 58 prosenttia ja työttömiä 14 prosenttia.

- Erityisesti pakolaisten osalta kehitys on ollut hyvin selkeää, kertoo maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander Helsingin kaupungin maahanmuutto-osastolta.

Kun Suomi rämpi syvässä lamassa, oli pakolaisten lähes mahdotonta löytää työpaikkaa. Yli vuosikymmenessä tilanne on kuitenkin kohentunut niin, ettei tuolloin saapuneiden pakolaisten työllisyys eroa muista maahanmuuttajaryhmistä.


___________________________________________________

Tiedote: Maahanmuuttajien sijoittumisesta työmarkkinoille tarkkaa tietoa

Kaikkien maahanmuuttajaryhmien, jotka muuttivat Suomeen vuosina 1989–1993, työmarkkina-asema on parantunut merkittävästi muuttoa seuranneiden yli 10 vuoden aikana. Lähtökohdiltaan hyvin erilaisten maahanmuuttajaryhmien väliset erot työllisyydessä eri kansalaisuusryhmien ja sukupuolten väliltä ovat hävinneet. Maahanmuuttajat työllistyvät siis pitkällä aikavälillä hyvin ja onnistuvat näin parantamaan yhteiskunnallista asemaansa merkittävästi. Kehitys on ollut Suomessa vastaavanlainen kuin muualla Euroopassa.

Työmarkkina-aseman vakiintuminen on kestänyt monilla ryhmillä pitkään, mitä osaltaan selittää vuosiin 1989–93 ajoittunut lama ja yleinen heikko työllisyystilanne. Tämä viivästytti työllistymistä erityisesti pakolaisilla. Yli kymmenen maassaolovuoden jälkeen eri maahanmuuttajaryhmien asemat työmarkkinoilla eroavat toisistaan ainoastaan työllisyyden vakiintumiseen kuluneessa ajassa, eivät enää työllisyysasteessa. Viidennes maahanmuuttajista on suorittanut Suomessa ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon, mikä osaltaan on parantanut työllisyyttä.

Kotoutuminen sekä kielen ja yhteiskunnan toimintatapojen omaksuminen vievät monia vuosia, joten maassa-asumisaika pitäisi aina huomioida, kun arvioidaan maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa. Tiettyä hetkeä kuvaavat tilastot eivät anna kokonaiskuvaa työllistymisestä.

Pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio on erityisen tärkeää, koska puolet Suomen maahanmuuttajista on asettunut seudulle. Tulokset kertovat siitä, että maahanmuuttajat ovat voimavara. Maahanmuuttajien työllisyyttä parantavia palveluita voi pitää investointina tulevaisuuteen.

Tutkimus perustuu kattavaan rekisteriaineistoon

Maahanmuuttajien työmarkkina-aseman kehittymistä on tarkasteltu aiempaa pidemmältä jaksolta, jolloin kotoutumisprosessin etenemisestä on voitu muodostaa selkeä kokonaiskuva.

Tutkimuksessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen kokoamaa rekisteriaineistoa vuosina 1989–1993 Suomeen muuttaneista työikäisistä ulkomaan kansalaisista. Perusjoukkoon kuuluvista on poimittu joka kolmas mukaan tutkimukseen. Aineisto on poikkeuksellisen luotettava, koska perusjoukkoon kuuluvat kaikki tietyllä aikavälillä Suomeen muuttaneet.

Ainutlaatuisella yksilötason pitkittäisaineistolla on ollut mahdollista tarkastella maahanmuuttajayksilöiden ja -ryhmien työllisyyden kehittymistä vuosien kuluessa. Tarkastelu ulottuu vuoteen 2007 saakka, joten maassaoloaikaa on kertynyt enimmillään 17 vuotta.

_________________________________________________________

Uusi Suomi: Iloinen yllätystieto Suomen maahanmuuttajista

Eri kansallisuuksien työttömyydessä on Suomessa huomattavia eroja, mutta erot näyttävät katoavan pitkällä aikavälillä. Asia ilmenee Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa on tarkasteltu Suomeen vuosina 1989–1993 tulleita maahanmuuttajia vuoteen 2007 asti.

Aiempaa pidemmän aikavälin tarkastelun tulos oli sen verran positiivinen, että se yllätti myös Helsingin maahanmuuttoasioiden johtajan Annika Forsanderin. Reilun kymmenen vuoden Suomessa olon aikana lähtökohdiltaan hyvin erilaisten maahanmuuttajaryhmien väliset erot työllistymisessä ovat käytännössä kadonneet.

–Osasin arvata, että työllisyys paranee ja vakiintuu, mutta se yllätti, että eri ryhmien erot ovat jopa hävinneet, eivät pelkästään pienentyneet, sanoo Forsander Uudelle Suomelle.

Silmiinpistävää on se, että heikoimman lähtötilanteen ryhmän eli Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian ja Afganistanin kansalaisten työllisyysaste on kasvanut 58–61 prosenttiin. Siis samalle tasolle parhaiten työllistyneiden maahanmuuttajaryhmien kanssa.

Lama-Suomessa sen ajan pakolaisille ei töitä löytynyt.

–Vielä vuonna 1997, jolloin tein samasta vuosina 1989–93 tulleiden maahanmuuttajien ryhmästä väitöskirjaani, erot ryhmien välillä olivat tosi isot. Silloin somaleita ei saanut minnekään edes ilmaiseen työharjoitteluun, vertaa Forsander.

–Erityisesti pakolaisten osalta kehitys on ollut hyvin selkeää.

Vuoden 2007 lopussa kaikista tutkituista maahanmuuttajista oli työllisiä 58 prosenttia ja työttömiä 14 prosenttia. Loput ovat opiskelijoita tai eläkeläisiä.

Laman loppumisen lisäksi maahanmuuttajien työllistymistä on edesauttanut kielitaidon kehittyminen, Suomen työelämän käytäntöjen oppiminen sekä se, että viidennes maahanmuuttajista on suorittanut Suomessa ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon. Forsanderin mukaan kotouttamistoimilla on merkitystä etenkin siinä, että maahanmuuttajina Suomeen tulleita löytyy muualtakin kuin mopin varresta siivoamasta.

–Vaikka meillä ei esimerkiksi olisi lainkaan kielenopetusta, niin maahanmuuttajat työllistyisivät kyllä, mutta vain heikommin arvostettuihin matalapalkkatöihin, hän sanoo.

Forsander uskoo, että tämän päivän maahanmuuttajilla erot tasoittuvat nopeammin. Työnantajat ovat suvaitsevaisempia ja monet alat jo riippuvaisia maahanmuuttajista.

Ero pitkään Suomessa asuneiden Somalian, Irakin ja Afganistanin pakolaisten työttömyyden ja samojen kansallisuuksien kokonaistyöttömyyden välillä on huomattava. Tutkimuksessa olleista työttömiä on enää noin 14 prosenttia, kun taas kaikkien Suomeen tulleiden somalien, irakilaisten ja afganistanilaisten työttömyysaste on Ylen mukaan yli 50 prosenttia. Suomen kansalaisten työttömyysaste on alle 9.

Pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio on erityisen tärkeää, koska puolet Suomen maahanmuuttajista on asettunut seudulle. Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan maahanmuuttajien työllisyyttä parantavia palveluita voi pitää investointina tulevaisuuteen.

___________________________________________________


Verkkouutiset/STT: Suomen malli imee maahanmuuttajanaiset töihin

Pitkään maassa olleet maahanmuuttajanaiset käyvät töissä siinä missä miehetkin, ilmenee Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta.

Suomeen 1990-luvun taitteessa saapuneista naisista vain runsas viidennes oli tutkimuksen mukaan työuran ulkopuolella vuonna 2007. Miehillä luku oli samaa tasoa.

- Työmarkkinoiden sukupuolijärjestelmä ohjaa myös maahanmuuttajanaisia osallistumaan työmarkkinoille. Meillä oletetaan, että perheenäidit menevät töihin, toisin kuin muualla, sanoo Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.

Jonkin verran vaikutusta työssäkäyntiin näyttää olevan perhekoolla. Parhaiten menee suomalaistyyppisellä ydinperheellä, jossa on vanhemmat ja enintään kolme lasta. Sitä vastoin vähintään kuusihenkisissä perheissä elävät ovat työllistyneet huonommin kuin pienempien perheiden vanhemmat. Ilmiö ei selity pelkästään naisten jäämisellä kotiin hoitamaan lapsia, sillä iso perhe heikentää myös miehen asemaa.

Tutkimuksessa on tarkasteltu rekisteriaineiston avulla Suomeen vuonna 1989-1993 tulleita maahanmuuttajia. Aineistossa on mukana tietoja koko maasta.

Aika kohentaa työllistymistä

Tutkimuksen perusteella kaikkien maahanmuuttajaryhmien asema työmarkkinoilla paranee huomattavasti vuosien kuluessa. Aika tasaa eri etnisten ryhmien välisiä eroja.

- Erityisesti pakolaisten osalta kehitys on ollut hyvin selkeää, Forsander kertoo.

Kun Suomi rämpi syvässä lamassa, oli pakolaisten lähes mahdotonta löytää työpaikkaa. Yli vuosikymmenessä tilanne on kohentunut niin, ettei tuolloin saapuneiden pakolaisten työllisyys eroa muista maahanmuuttajaryhmistä.

Tulokset ovat linjassa ulkomaisten tutkimusten kanssa. Työmarkkina-aseman paranemista selitetään uudessa maassa tarvittavan osaamisen karttumisella. Esimerkiksi kielitaidon merkitystä pidetään suurena.

- Kielenopetusta, työllistämistoimenpiteitä ja kotouttamista voi katsoa investointina. Se maksaa itsensä takaisin, mutta aika kauan siinä menee. Meidän pitäisi jaksaa katsoa vuosikymmenen päähän ennen kuin arvioidaan, minkälainen resurssi maahanmuuttajat ovat meidän taloudelle, Forsander sanoo.

Forsander arvioi, että tutkimustulokset ovat yleistettävissä myös myöhemmin tulleisiin maahanmuuttajiin. Heidän asemansa saattaa vakiintua nopeammin kuin aiemmin tulleiden.

- Työnantajien asenteet ovat kuitenkin suvaitsevaisemmat kuin mitä ne olivat tuolloin, kun nämä pioneerimuuttajat tulivat.

Aktiivisuus kannattaa

Monika-Naiset liiton koordinaattorina työskentelevä Natalie Gerbert kehottaa maahanmuuttajia aktiivisuuteen, verkostoitumiseen ja joustavuuteen työnhaussa. Omaa koulutusta vastaavaa työtä voi olla erityisesti alkuvaiheessa hyvin vaikeaa löytää.

Gerbert itse muutti Suomeen vuonna 1992. Aluksi hän oli kuitenkin kotona pienen lapsen kanssa ja alkoi työnhakuun vasta laman jälkeen. Myöhemmin hän suoritti toisen korkeakoulututkinnon työnsä ohessa.

- En voi sanoa, että minun olisi ollut kovin vaikeaa saada töitä. Varmaan aika paljon oli onnea matkassa. Törmäsin oikeisiin ihmisiin oikeaan aikaan, ja näin sen työpaikan saanti tapahtui oman verkostoitumisen kautta, kun itse olin aktiivinen.

______________________________________________________

Svenska YLE: Svårt för invandrare att få jobb

Det tar lång tid för en invandrare att integreras i samhället och få jobb. En ny undersökning visar att invandrare är arbetslösa och har endast snuttjobb i flera år. Efter det kommer varannan invandrare i gång med arbetskarriären.

Helsingfors stads Faktacentral undersökte sysselsättningen bland invandrare i arbetsför ålder från början av 1990-talet till 2007. Bland de invandrare som var med i undersökningen har sysselsättningen stigit kraftigt under åren. Arbetslösheten och snuttjobben har för varannan ersatts med en stabil arbetskarriär.

Under den 15 år långa undersökningsperioden hann många av de invandrare som deltog i den avlägga en finländsk examen. Allt positivare attityder bland arbetsgivarna att anställa invandrare har också lett till att läget är bättre än vad de var i början av 1990-talet.

Också recessionen i början av 1990-talet försämrade sysselsättningen bland invandrare.

Av de 34 000 invandrare som var med i utredningen var 40 procent från forna Sovjetländer.

___________________________________________________

YLE Helsinki: Maahanmuuttajan työllistyminen hidasta, mutta ei toivotonta


Maahanmuuttajien kotoutuminen ja työllistyminen vie paljon aikaa. Tuoreen selvityksen mukaan maahanmuuttaja joutuu kärsimään työttömyydestä ja silpputyöstä vuosia, mutta lopulta joka toinen pääsee uran alkuun.

Helsingin tietokeskuksen tutkimuksessa seurattiin työikäisten maahanmuuttajien työllistymistä viidentoista vuoden ajan 90-luvun alusta vuoteen 2007.

Seurattujen maahanmuuttajien työllisyysaste on kohonnut vuosien varrella voimakkaasti. Alkuvuosien työttömyys ja pätkätyöt ovat vaihtuneet joka toisen kohdalla vakaaseen työuraan. Myös maahanmuuttajien väliset erot työllistymisessä esimerkiksi maahanmuuton syiden, sukupuolen tai kansallisuuksien välillä ovat hävinneet.

Tilanteen kohentumiseen seurantajaksolla vaikutti paljon se, että moni maahanmuuttaja ehti suorittaa suomalaisen tutkinnon.

Tilanne on parantunut myös sen takia, että työnantajien asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi maahanmuuttajien palkkaamista kohtaan 1990-alun tilanteesta.

Lama vaikeutti työnsaantia

Erityisen vaikeassa asemassa työmarkkinoilla kuitenkin olivat pakolaisena Suomeen tulleet. Maahanmuuttajien työllistymistä heikensi myös 90-luvun lama.

Tutkimuksessa seuratuista maahanmuuttajista puolet asuu pääkaupunkiseudulla, jossa maahanmuuttajien työttömyysprosentti on edelleen yli kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna.

Kaikista tutkituista 34 000 maahanmuuttajasta 40 prosenttia oli lähtöisin entisistä Neuvostoliiton maista.
___________________________________________________


MTV3: Maahanmuuttajan työllistyminen vie vuosia

Maahanmuuttaja saa sitä todennäköisemmin töitä mitä kauemmin hän on ollut Suomessa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksessa joka toinen maahanmuuttaja työllistyi asuttuaan Suomessa kymmenen vuotta.

Tutkimuksessa seurattiin 80-90-lukujen taitteessa Suomeen muuttaneita maahanmuuttajia, joista vuonna 2007 oli työllistynyt hieman alle 60 prosenttia. Työttömiä maahanmuuttajista oli vuonna 2007 reilu kymmenen prosenttia. 30 prosenttia oli opiskelijoita, eläkeläisiä tai kotiäitejä.

Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtajan Annika Forsanderin mukaan tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajille pitää antaa aikaa työllistymiseen.

- Kotoutuminen, työmarkkinoille asettuminen ja työllistyminen vievät kerta kaikkiaan aikaa. Emme voi odottaa, että maahanmuuttajat ovat nopeita pikavoittoja, vaan taloudelliset vaikutukset muuttuvat positiivisiksi vuosien kuluessa, Forsander muistuttaa.

Positiivisilla talousvaikutuksilla Forsander tarkoittaa muun muassa työllistyneen maahanmuuttajan maksamia veroja. Tutkimuksessa seuratut maahanmuuttajat muuttivat keskelle 90-luvun lamaa, mikä voi Forsanderin mukaan olla yksi syy hitaaseen työllistymiseen. Toinen syy on asenneongelmat.

- Nyt Suomessa työnantajien asenteet ovat huomattavasti myönteisempiä kuin 90-luvulla. Monet alat ovat jo riippuvaisia maahanmuutosta. Yksi tällainen esimerkki on hoitoala.

Lisää kielikoulutusta

Guinealainen Mamady Sangaré tietää työllistymisen vaikeuden. Sangaré opiskelee korkeakoulussa julkishallintoa ja on saanut suomen kielen taitonsa ansiosta harjoittelupaikan Helsingin kaupungilta. Töitä on kuitenkin vaikeampi saada.

- Kun muutin Suomeen kolme vuotta sitten, aloin heti opiskella suomen kieltä. Puolentoista vuoden opiskelun jälkeen ryhdyin etsimään töitä. En kuitenkaan saanut mitään. En halunnut olla vain kotona tyhjän panttina, joten hankin varastotyöntekijän koulutuksen. Sen jälkeen sain erilaisia harjoittelupaikkoja, mutta en töitä, Sangaré kertoo.

Sangarén lähipiirissäkin on huomattu työnsaannin vaikeus.

- Minulla on monta korkeakoulutettua ystävää, jotka eivät saa mitään töitä, vaikka heillä on tutkinto.

Sangraré toivookin maahanmuuttajille enemmän kielikoulutusta, mikä voisi olla iso apu nopeampaan työllistymiseen.

____________________________________________

YLE Helsinki: Maahanmuuttajatohtorit ja -kirurgit siivoojina


Maahanmuuttajien kotouttaminen kannattaa, vaikka se vaatiikin aikaa ja kärsivällisyyttä. Väki on yritteliästä eikä köyhyys periydy sukupolvien yli.

Tuoreen tutkimuksen mukaan muuttajien tukeminen ja työllisyyttä parantavat toimet maksavat itsensä takaisin. Helsingissä on tutkittu maahanmuuttajien kiinnittymistä työmarkkinoille yli viidentoista vuoden jaksolta 90-luvun vaihteesta alkaen.

Kaikkien vuosina 1989–1993 Suomeen tulleiden maahanmuuttajaryhmien asema työmarkkinoilla on kehittynyt suotuisaan suuntaan. Samalla työllisyyserot kansalaisryhmien ja sukupuolten välillä ovat hävinneet.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajien tilannetta tulisi arvioida jatkumona eikä tiettyä hetkeä kuvaavana poikkileikkaustietona. Tiettyä hetkeä kuvaava tieto ei anna luotettavaa kuvaa maahanmuuttajien todellisista mahdollisuuksista, koska sopeutuminen uuteen kulttuuriin ja uusiin tapoihin vaatii melkoisesti aikaa.

Tohtorista siivoojaksi

Tutkimuksen kohteena oleva joukko koki 90-luvun laman synkkyyden, joka osaltaan on vaikuttanut työllistymiseen. Tohtori Yulan Niu muutti Suomeen keskelle vuonna -91 keskelle pahinta lamaa. Taakse jäi 16 vuoden lääkärin ura Kiinassa, joista viimeiset kolme vuotta aluesairaalan lääketieteellisenä apulaisjohtajana.

– Onneksi opin suomen kieltä. Luin Hesarin työpaikkailmoituksia ja soitin yhteen firmaan ja he sanoivat, että voisin tulla sinne. Se oli -92 touko-kesäkuu, kun aloitin työt. Silloin minä tein ihan oikeita siivoojan töitä. Minä olin siellä vajat kolme vuotta ja sitten avasin oman vastaanoton.

Tohtori Niun tarina on tutkijoille tuttu. Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander kertoo tavanneena kirurgeja puhdistamassa portaikkoja.

– He eivät kuitenkaan tee sellaisia töitä pitkään, ehkä muutaman vuoden ja jos tsemppiä on, niin he pääsevät omiin hommiinsa.


Muuttoa omistusasuntoihin

Forsander lisää, että hyville hitsaajille ja kampaajille työllistyminen on selvästi helpompaa. Nopeimmin työnsyrjään pääsevät kiinni lähialueilta muuttaneet ja vaikeinta työn saanti on pakolaisille, mutta kansalliset ja etniset erot menettävät merkityksensä ajan myötä. Sekään ei ole tavatonta että maahanmuuttajat työllistävät itse itsensä.

– He ovat tosiaankin kolme kertaa useammin yrittäjinä kuin kantaväestö ja lisäksi maahanmuuttajien yrityksen näyttäisivät pysyvän pidempään hengissä,

Sitoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan osoittaa sekin, että pula-Suomeen saapuneista jo lähes puolet on muuttanut vuokra-asunnosta omistusasuntoon. Forsander sanoo, että asuntolainan ottaminen ja maksaminen vaatii tiukkaa otetta ja kovaa työtä.

– Me olemme nyt pystyneet osoittamaan, että maahan muuttajat pystyvät kasvamaan ulos tulonsiirroista, pystyvät vakiinnuttamaan asemansa, mutta se kestää aikansa.

– Olen entistä vakuuttuneempi siitä että maahanmuuttajat ovat voimavara ja jos taloudellista toimeliaisuutta kasvattaa halutaan kasvattaa, niin yksi niistä keskeisistä ratkaisuista on maahanmuuton suosiminen, sanoo maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.
klo 10.27
Avainsanat: , , , ,