Ilkka, pääkirjoitus: Maahanmuutto vaaliteemana nostaa aikanaan keskustelun tasoa 8.8.2010
Tulevaisuuden ennustamista harjoittavat ovat vakuuttuneita, että maahanmuutosta on tulossa ensi vuoden eduskuntavaalien yksi keskeinen teema talouden ja perhekäsitysten rinnalle.
Moni kuopii jo maata. Helsngin kokoomuksen sikäläisen kaupunginvaltuuston puheenjohtajistossa edustava Harry Bogomoloff ehti jo kirjoittaa blogikirjoituksessaan: "Haluatko lapsesi kouluun, jossa kukaan, eikä ainakaan maahanmuuttaja häiritse opetusta?" Kohun synnyttyä viittaus maahanmuuttajiin häipyi tekstistä.
Samanlaisia keskustelunavauksia kuuluu sieltä sun täältä. Sen vuoksi moni tuntuu suhtautuvan pelolla ajatukseen, että aihe nousisi vaalikampanjan keskiöön.
Pelko on perusteeton. Pikemminkin pitäisi toivoa, että maahanmuutosta ja Suomen monimuotoisuudesta keskusteltaisiin vilkkaasti ensi keväänä, koska eduskuntavaalit ovat yhteiskunnallisen keskustelun tärkein tapahtuma Suomessa.
Jos keskustelu on yksipuolista tai tietopohjaltaan heikkoa, vika on niissä, jotka jättävät suunsa kiinni. Suomessa on viime vuosisadalta kokemuksta lähinnä poismuutosta. Siksi maahanmuuttoon liittyvien kysymysten tunteminen on pakostakin heikoissa kantimissa.
Ellei tätä keskustelun aukkoa paikata tärkeimmän kansanvaltaisen valtioelimen vaaleissa, niin missä sitten?
Kun keskustelussapäästään riittävän pitkälle, moni kysymys alkaa saada tarkempia muotoja, vaikka valmiita vastauksia ei vielä olisikaan.
Silloin tarkentuu kuva esimerkiksi siitä, puhutaanko Suomessa käymässä olevista ulkomaalaisista vai tänne pysyvästi muuttavista. Jos puhutaan muuttoliikkeestä, ilmiöt vaihtelevat sen mukaan, onko taustalla työn etsiminen, suojelun tarve vai avioliitto.
Yksi tämänhetkisen keskustelun näköharhoista on ajatus, että maahanmuutto olisi valtion organisoimaa toimintaa, jossa kruununvouti avaa ja sulkee portteja tarpeen mukaan.
Todellisuudessa merkittävimpiä perusteita muuttaa Suomeen on edelleen avioliitto. Suomalaisten matkustaminen maailmalla johtaa myös maahanmuuttoon Suomeen, ajateltiin työvoimantarpeesta mitä hyvänsä.
Pelkästään töiden perässä tänne haluavat taas jakautuvat kahteen hyvin erilaiseen ryhmään riippuen siitä, tulevatko he EU-alueelta vai EU:n ulkopuolelta. Edellisten työnhakua ei voida rajoittaa käytännössä mitenkään. Jälkimmäisessä ryhmässä taas ovat samassa nipussa sekä venäläiset, pakistanilaiset että kanadalaiset.
Suomessa muukalaisvastaisuus oli pitkään hyvin vähäistä, koska täällä ei ollut merkittävää ulkomaalaistaustaista väestönosaa. Nyt tilanne on hiljakseen muuttumassa, kun Suomessa maahanmuutto on hiljalleen vilkastunut. Olisi pään pistämistä pensaaseen ajatella, että muutos olisi pehmeämpi, jos siitä vaiettaisiin vaaleissa.