Tamperelainen: Thors ja Vistbacka vastakkain: Pitäisikö burka kieltää?

Tamperelainen: Thors ja Vistbacka vastakkain: Pitäisikö burka kieltää? 6.8.2010

Musliminaisten käyttämän, koko vartalon kasvoineen peittävän burkan käyttö on noussut kiivaaseen keskusteluun myös Euroopassa. Ranska ja Belgia kielsivät burkan julkisen käytön, muissa maissa asiaa pohditaan.

Suomen lainsäädännön mukaan naamioituminen on kiellettyä vain julkisissa kulkueissa ja mielenosoituksissa. Uskonnon vapauteen vedoten burka sallitaan Suomessa.

Pitäisikö lakia muuttaa? Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka ja maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors vastaavat.

Ristituulessa-sarjassa asiantuntijat haastetaan ottamaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Kumman puolella olet? Jatka keskustelua.

Thors: Burkakielto – mitä sillä tavoitellaan?

Ns. burkan käyttö on Euroopassa todella vähäistä, mutta keskustelu on hyvin vilkasta. Belgia ja Ranska ovat kansanedustuslaitoksissaan päättäneet kiellosta, kun sitä vastoin vaikuttaa ilmeiseltä, että kieltoa ei tule Espanjassa ja Isossa-Britanniassa.

Mihin kiellolla sitten pyritään? En ole syvällisesti seurannut eurooppalaista keskustelua, mutta joitakin elementtejä olen pannut merkille. Toisaalta sanotaan, että halutaan vaalia naisten vapautta määrätä itsestään, ja toisaalta halutaan poistaa sellaisia tapoja, jotka koetaan vieraiksi – ehkä myös halutaan totuttaa muslimit länsimaiseen yhteiskuntaan.

En ole burkan ystävä, mutta en usko, että tämä on sellainen keino, jolla muslimit sopeutetaan länsimaiseen yhteiskuntaan. Läpi historian kulttuurisymbolin tai uskonnonpiirteen kielto on ollut varmin tapa pitää se hengissä. Monella kiellolla on nimenomaan tämä vaikutus – tunnemme myös sanonnan kielletyn hedelmän houkutus!

Kaikkien muslimien mielestä burka ei ole uskonnollinen symboli. Vastaavasti meidän kristittyjen piirissä on kautta historian ja myös tällä hetkellä erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on uskonnon kannalta oikea tapa pukeutua.

On myös esimerkkejä muslimienemmistöisistä maista, joissa huivin tai burkan käyttö on kielletty, mutta niissä ei välttämättä ole yhtä laaja käsitys uskonnonvapaudesta kuin meillä Euroopassa ja Suomessa. Uskonnonvapauden kunnioittaminen on nimenomaan yksi länsimaisista arvoista. Uskonnonvapauden nimissä ei tietenkään voida loukata muita perusoikeuksia, eikä se esimerkiksi tee hyväksyttäväksi naisten ympärileikkausta.

Nyt joku sanoo, että burkan käyttö nimenomaan kielii tietynlaisesta väkivallasta, eli naisen pakottamisesta miehen vallan alle, eli burka ei ole tasa-arvoisen yhteiskunnan mukainen.

Burka on siinä mielessä erikoinen vaatekappale, että se ei ainoastaan osoita yhteenkuuluvuutta, kuten esimerkiksi tietynlaisen korun tai päähineen pitäminen, vaan sillä vaalitaan käytännössä naisen siveyttä ja tällä tavalla perheen kunniaa.

Yhtä selvää kuin se, että ketään ei saa pakottaa käyttämään burkaa, on, että suurin osa naisista, jotka käyttävät tätä vaatekappaletta, tekevät sen vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisuus taas on yllättävän vaikeasti määriteltävissä, kun on kyse kulttuurisista piirteistä.

Länsimaisen naisen pukeutumisessa on läpi historian ollut paljon sellaista, joka määritelmällisesti on vapaaehtoista, koska kukaan ei siihen ole pakottanut, mutta joka ulkopuolisen silmin saattaa näyttää mielettömältä väkivallalta. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita kylkiluiden poistaminen kapeamman vyötärön saamiseksi ja vaalean ihon karrelle polttaminen auringossa.

Keskusteluissa on myös vedottu siihen, että naisen peittäminen ei kuulu meidän kulttuuriimme. Tällöin on myös kysyttävä, mikä sitten kuuluu?

Harva meistä muistaa, että niin arkinen vaatekappale kuin farkut nousivat suosioon sen takia, että ne korostavat takapuolta kauniisti. Amerikkalaista hapatusta, joka ei meidän kulttuuriin kuulu, vai? Meillä on paheksuttu farkkuja, roikkupöksyjä, poikien pitkää tukkaa, tyttöjen liian paljastavaa pukeutumista ja niin edelleen. Nyt paheksutaan myös burkan käyttöä.

Toinen asia on, että länsimaisessa yhteiskunnassa on monia paikkoja ja toimintoja, joissa henkilö on pystyttävä tunnistamaan. Käytännön syistä kasvot on voitava paljastaa. Ja on myös ammatteja, joissa burkan käyttö ei ole mahdollista.

Mutta yleinen kielto arveluttaa.

Astrid Thors
maahanmuutto- ja eurooppaministeri, Rkp

Vistbacka: Maassa maan tavalla

Hunnun ja burkan käyttö on jakanut suomalaisten mielipiteitä. Pääkaupunkiseudulla katukuvaan on ilmestynyt islamilaisen hunnun ja burkan käyttäjiä. Se on määrätty viesti ulkopuolisille. Näin he tulkitsevat koraania ja fatwoja. Voimakkaasti islamilaisessa Turkissa ei hunnun käyttö ole ollut sallittua vuosikymmeniin.

Rikoslaissamme on laitonta naamioitumista koskeva rangaistussäännös. Pelkkä naamioituminen ei ole rangaistavaa. Siitä syntyy ongelmia. Kasvot peittävä huntu ei kuulu suomalaiseen arvomaailmaan. Maassa maan tavalla olisi paras ratkaisu, eli hunnut ja burkat kieltoon, ellei vastavuoroisuutta islaminuskoisten kanssa saada aikaan.

Raimo Vistbacka
kansanedustaja,
perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja