Helsingin Sanomat: Vihreät haluavat konkretiaa maahanmuuttokeskusteluun
YLE Uutiset: Vihreät patistaisi maahanmuuttajat kielikursseille
Verkkouutiset: "Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen aloitettava heti"
Verkkouutiset: Vihreät haluavat 1000 kiintiöpakolaista vuosittain
Verkkouutiset: "Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen aloitettava heti"
Verkkouutiset: Vihreät haluavat 1000 kiintiöpakolaista vuosittain
(.ppt)
Maahanmuuttoon liittyvät haasteet ovat enimmäkseen arkisia, todetaan vihreiden tänään julkistetuissa maahanmuuttopoliittisissa linjauksissa.
”Ongelmat eivät ole mahdottomia ratkaista, mutta kotouttamisen konkreettiset haasteet ovat valitettavasti jääneet monikulttuurisuuspuheen ja maahanmuuttohysterian jalkoihin”, sanoi julkistamistilaisuudessa puhunut vihreiden eduskuntavaaliehdokas Husein Muhammed.
Myös puheenjohtaja Anni Sinnemäki korosti, että monikulttuurisuus ei ole vihreille ideologiaa.
”Se on yleinen tosiasia, että nykypäivän Suomessa asuu erilaisia ihmisiä”, Sinnemäki sanoi.
Hän uskoo, että maahanmuutosta tulee yksi ensi kevään vaalien kuumimmista kysymyksistä.
”Se sopii meille hyvin”, Sinnemäki sanoi.
Maahanmuuttajien työllistyminen ja kielen opiskeleminen ovat vihreiden mukaan kotouttamispolitiikan tärkeimpiä osa-alueita. Sinnemäen mukaan maahanmuuttajat tarvitsevat kuitenkin vain vähän erillispolitiikkaa, sillä maahanmuuton ongelmia ratkaistaan siinä missä muitakin yhteiskunnallisia ongelmia.
Vihreät kannattavat esimerkiksi sosiaalisesti sekoittavaa asuntopolitiikkaa, jolla pyritään ehkäisemään huonomaineisten asuinalueiden syntyminen. Asumiseen liittyviä jännitteitä halutaan ratkoa myös käytännöllisillä tavoilla: esimerkiksi sosiaaliset talonmiehet voisivat auttaa saunavuorojen ja pesutupien käyttöön liittyvissä asioissa.
________________________________________________
Helsingin Sanomat: Vihreät haluavat konkretiaa maahanmuuttokeskusteluun
Vihreiden mukaan maahanmuuttopolitiikan ongelmat pitää ratkaista arjessa. Puolueen maanantaina julkistamassa yhdeksänsivuisessa linjapaperissa ei ollut mitään puolueen aiemmasta linjasta poikkeavaa.
Vihreät pitävät monikulttuurisuutta tosiasiana, ja Suomessa jokaisen pitää noudattaa suomalaista lainsäädäntöä.
Vihreiden mukaan kulttuuriset perusteet eivät oikeuta poikkeuksiin tai erivapauksiin, mutta vähemmistöllä on oikeus säilyttää kielensä ja kulttuurinsa siinä missä enemmistölläkin.
Puolueen linjauksia esitelleen puheenjohtajan Anni Sinnemäen mukaan vihreiden maahanmuuttopolitiikka lähtee samoista arvoista kuin vihreiden muukin politiikka: erilaisten ihmisten yhdenvertaisuudesta.
Sinnemäki muistutti, ettei maahanmuuttajien työllisyystilanne näytä yhtä myönteiseltä kuin kantaväestön. Maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttaa hänen mukaansa eniten se, miten työmarkkinat vetävät.
Samassa tilaisuudessa puhunut vihreiden eduskuntavaaliehdokas, lakimies Husein Muhammed totesi, että konkreettiset asiat, kuten kotouttaminen, ovat jääneet "maahanmuuttohysterian jalkoihin."
Sinnemäki myönsi, että vihreiden maahanmuuttolinjassa on paljon yhteistä sosiaalidemokraattien kanssa. Puolueet eroavat hänen mukaansa kuitenkin työperäisen maahanmuuton kysymyksissä.
Perussuomalaisten kannatus ei Sinnemäen mukaan ollut syy linjapaperin julkistukseen.
Maahanmuutto tulee puheenjohtajan mukaan olemaan keskeinen vaaliteema, mutta mikään kärkiteema se ei vihreille ole.
_________________________________________________
Uusi Suomi: Näinkö maahanmuuttajat pois sossusta? – ”Suomi osattava”
Vihreiden puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäki sekä puolueen eduskuntavaaliehdokas Husein Muhammed esittelivät tänään vihreiden maahanmuuttopoliittisia linjauksia.
Sinnemäki korosti suomen kielen opiskelua sekä työllistymistä tärkeimpinä kotouttamisen teemoina. Vihreät on valmis jopa velvoittamaan Suomeen tulevat opiskelemaan suomen kieltä siten, että kielen opiskelu on edellytyksenä sosiaaliturvalle.
Vihreät haluavat ohjata maahanmuuttajat työ- ja elinkeinotoimistoihin sossun luukun sijaan. Sinnemäki sanoi tämänpäiväisessä tilaisuudessa, että osittain kieliedellytys jo toimii.
- Työ- ja elinkeinotoimistoissa tehdään kotouttamissuunnitelma, johon kuuluvat kielikurssit. Niillä käyminen oikeuttaa päivärahan saamiseen, Sinnemäki sanoi.
Ongelmana kotouttamisessa ovat kotiäidit, jotka eivät ole työelämässä eivätkä siten päädy työ- ja elinkeinotoimistoihin.
- Parhaat tulokset ehkä saavutetaan sillä, että tarjotaan kielenopetusta ja kannustetaan siihen tehokkaammin, mutta esimerkiksi kotihoidon tuen suhteen olisi tarpeellista luoda joku mekanismi, Sinnemäki sanoi.
Sinnemäki myönsi, että osa kotona pysyvistä maahanmuuttajanaisista on kotiäiteinä myös siksi, ettei heidän ulkona liikkumistaan välttämättä katsota hyvällä.
- Mutta jos on selkeä velvoite, asenne voi muuttua, Sinnemäki uskoo.
Sinnemäen mukaan parhaillaan on käynnissä hanke, jossa tutkitaan kotiäideille sekä luku- ja kirjoitustaidottomille tarjottavan kielenopetuksen sisältöä. Hankkeessa on mukana Kuntaliitto ja toimintatapoja testataan kokeilukunnissa. Kokeilun seurauksena on Sinnemäen mukaan mahdollista, että toimeentulotuki sidotaan kielen opetukseen.
Husein Muhammed piti ongelmakohtana suomen opetuksessa turvapaikanhakijoiden tilannetta.
- Turvapaikanhakijoille ei riittävästi tarjota kielenopetusta. Heitä ei kotouteta, vaan pidetään vain odottamassa päätöstä viikkojen ajan. Vaikka varmuuttaa turvapaikan saamisesta ei olisi, kielen opetus olisi aloitettava heti, Muhammed sanoi.
Vihreät myös korosti, ettei puolue pidä monikulttuurisuutta jonain ylistettävänä ideologiana, vaan tosiasiana. Sinnemäen esityksessä vilahti myös sellaisia lauseita kuin ”Kaikki suuttumus ei ole rasismia” ja ”Suvaitsevaisuudesta ei ole ratkaisuksi kaikkiin arkisiin ongelmiin”.
Sinnemäen mukaan vihreiden maahanmuuttopolitiikka ei ole erillinen saareke, vaan nivoutuu yhteen muun vihreän politiikan kanssa. Lähtökohdat ovat Sinnemäen mukaan samat kuin vihreiden politiikassa ylipäätään.
_______________________________________________
MTV3: Sinnemäki: Kaikki suuttumus ei ole rasismia
Hallituspuolue Vihreät uskoo että maahanmuutosta tulee merkittävä vaaliteema kevään eduskuntavaaleissa.
Vihreät pitää kielen oppimista, työllistymistä ja yhdenvertaisuuden toteutumista maahanmuuttajien kotoutumisen kulmakivinä.
- Maahanmuuttopolitiikka on arviomme mukaan tärkeä, mutta myös hyvä vaaliteema, sanoo puolueen puheenjohtaja Anni Sinnemäki.
Samalla Sinnemäki kiirehti sanomaan, ettei maahanmuuttokantojen terävöittäminen johdu perussuomalaisten gallupkannatuksen kasvusta.
- Vihreillä on ollut maahanmuuttopoliittiset linjaukset olemassa jo ennen perussuomalaisten kannatuksen nousua nykyiselle tasolle.
"Suvaitsevaisuus ei ole ratkaisu kaikkeen"
Ohjelmassaan vihreät linjaa muun muassa että "kaikki suuttumus ei ole rasismia" ja että "suvaitsevaisuus ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin" maahanmuuton suhteen.
Lisäksi Vihreät haluaa ehkäistä halvan vuokrakannan asuinalueiden leimautumista maahanmuuttolähiöksi kaavoituksella.
Arjen yhteentörmäyksiä pitäisi puolueen mielestä estää tehostamalla asukasneuvontaa.
- Tällainen neuvontapalvelu on varmaankin tarpeen, kun saunavuoroista tai pesutupavuoroista tulee kiistaa maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä, Sinnemäki sanoo.
Maahanmuuttajanaiset vaarassa syrjäytyä
Erityisen tärkeänä puolue pitää maahanmuuttajien kielitaidottoman osan saattamista kieliopetuksen piiriin.
Kyse on ennen kaikkea kotirouvista, joiden sosiaaliset kontaktit rajoittuvat pitkälti omaan etniseen ryhmään.
Tämä osa maahanmuuttajista on työmarkkinoilla hankalassa asemassa.
- Naiset jotka hoitavat kotona lapsiaan, niin heidän olisi hyvä saada valmiudet suomen kieleen ja sitä myötä saada valmiudet osallistua työmarkkinoille, Sinnemäki sanoo.
Sinnemäki ei tyrmää ajatusta, jonka mukaan kielen opiskelu olisi edellytys sosiaalitukien saamiselle.
- Tämä jää harkittavaksi siinä vaiheessa kun valtio ja kunnat tekevät yhteisiä kokeiluhankkeita sen eteen että millä tavoin saataisiin kaikki ryhmät opiskelemaan suomen kieltä.
Sinnemäki korostaa, että pääasia ei ole ohjata opiskeluun sanktioiden kautta.
Vihreät myös uskoo että suurin osa suomen kieltä osaamattomista maahanmuuttajista haluaa opiskella kielen.
________________________________________
Iltalehti/STT: Maahanmuutto sopii vihreille vaaliteemaksi
Vihreiden puheenjohtaja työministeri Anni Sinnemäki uskoo, että maahanmuutosta on tulossa kevään vaalikampanjoinnin keskeinen aihe. Se myös sopii vihreille hyvin.
Maahanmuutosta on puhuttu jo pitkään, ja perussuomalaisten suosion kasvun ansiosta keskustelun odotetaan kiihtyvän. Vihreiden tavoitteena onkin osoittaa perussuomalaisten näkemykset niin maahanmuutossa kuin muissakin asioissa epäluotettaviksi.
Sinnemäki esitteli maanantaina puolueen maahanmuuttolinjauksia. Mitään uusia avauksia tähän yhdeksänsivuiseen linjauspaperiin ei sisältynyt. Sinnemäki halusi korostaa, että maahanmuutto on hyvin arkista asiaa ja että siihen liittyvät vaikeudet ratkaistaan arjessa.
Sinnemäen mukaan vihreille monikulttuurisuus ei ole mikään päämäärä; se on vain tosiasia. Hän muistutti myös, että mitään poikkeuksia tai erivapauksia ei tulisi kulttuurisin perustein myöntää. Vähemmistöllä on hänen mielestään kuitenkin oikeus säilyttää kielensä ja kulttuurinsa siinä missä enemmistölläkin.
Lakia noudatettava
Sinnemäki pitää niin ikään selvänä, että jokainen noudattaa suomalaista lainsäädäntöä, ja jos ei sitä noudata, niin siitä seuraa rangaistus. Kun SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen esitti taannoin tästä samasta aihepiiristä näkemyksensä käyttämällä vanhaa suomalaista "maassa maan tavalla", nousi tokaisusta melkoinen arvosteluryöppy.
Sinnemäki muistutti, että sinänsä vihreiden maahanmuuttopolitiikka lähtee samoista arvoista kuin vihreiden muukin politiikka: erilaisten ihmisten yhdenvertaisuus on aina ollut vihreille tärkeä arvo.
Maahanmuuton arkisuus tulee esiin etenkin maahanmuuttajien kotiutumisessa. Sinnemäki korosti erityisesti työllistymisen merkitystä. Hänen mielestään maahanmuuttajat tarvitsevat vain vähän erillispolitiikkaa.
Tilaisuudessa esiintyi myös vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana oleva lakimies Husein Muhammed. Hänen mielestään maahanmuuttajien ongelmat ovat usein hyvin samantyyppisiä kuin kantaväestölläkin. Esimerkiksi taloyhtiöissä pesutupavuorot ja saunavuorot voivat aiheuttaa ongelmia niin maahanmuuttajille kuin kantasuomalaisillekin.
___________________________________________
YLE Uutiset: Vihreät patistaisi maahanmuuttajat kielikursseille
Vihreiden mielestä maahanmuuttajat pitäisi velvoittaa opiskelemaan suomea tai ruotsia toimeentulotuen pienenemisen uhalla. Vihreiden maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa kannetaan huolta erityisesti Suomeen tulleiden perheiden kotiäitien kielitaidosta.
Vihreiden uusimmassa maahanmuuttolinjauksessa todetaan muun muassa, ettei monikulttuurisuus ole ideologia vaan tosiasia. Halpatyövoiman käyttö tuomitaan, valvontaa vaaditaan tehostettavaksi ja ammattiliitoille halutaan kanneoikeus.
Maahanmuuttajat halutaan myös nykyistä tehokkaammin opiskelemaan kieltä. Vihreiden mielestä opiskeluhalut voitaisiin kytkeä sosiaaliturvaan, eli toimeentulotuki pienenisi, jos maahanmuuttaja ei osallistuisi kielikursseille.
Aivan erityisesti opiskeluun patistetaan maahanmuuttajaperheiden kotiäitejä, jotka lasten kasvettua haluttaisiin mukaan suomalaiseen työelämään.
Sinnemäki: Kielen oppiminen on velvollisuus
Vihreiden puheenjohtajan, työministeri Anni Sinnemäen mielestä kielen oppiminen on paitsi oikeus myös velvollisuus.
-Suomen kielen opiskelu on niin keskeinen asia kotoumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan, että sen lisäksi että se on oikeus, ja yhteiskunnan tulee sitä tarjota, niin voidaan myös hyvin sanoa, että se on ihmisten velvollisuus, hän sanoi.
Sinnemäki ei usko, että kukaan voisi menettää toimeentulotukeaan kokonaan, mutta tuen tasoon kielikursseista kieltäytyminen voisi vaikuttaa.
-Esimerkiksi työnteon velvoittavuuden osalta meillä on olemassa sellaiset säännöt, joiden perusteella toimeentulotukea voidaan väliaikaisesti alentaa. Ja jos tulisi sanktioita, ne olisivat varmasti samantyyppisiä kuin mitä meillä jo on olemassa työnteon osalta, joka suomalaisessa yhteiskunnassa on velvoite, hän sanoi.
_______________________________________________________
Iltalehti, pääkirjoitus: Maahanmuutosta ei suurta riitaa
Puolueiden maahanmuuttolinjat eivät periaatteessa ole niin kaukana toisistaan kuin on kuviteltu.
Vihreät julkistivat eilen maahanmuuttopoliittiset linjauksensa. Puheenjohtaja Anni Sinnemäki arvioi, että maahanmuuttokysymyksestä tulee vaalikampanjoinnin keskeinen puheenaihe. Tätä on vaikea uskoa. Maallamme on edessään paljon vakavammat haasteet, joiden ei soisi jäävän "mamu"-keskustelun varjoon. Sinnemäellä lieneekin taktisena taka-ajatuksena, että polarisoimalla omat teesinsä perussuomalaisiin, vihreät selkiyttävät hallitusvuosien kuluessa hämärtynyttä profiiliaan.
Vaikka perussuomalaisten liepeillä ja sisällä puuhaillee erilaisia "hommafoorumeita", ei puolueen huikeaa gallup-kannatusta voi selittää vain ulkomaalaiskysymyksellä. Kyse on enemmänkin laajojen sosiaaliryhmien keskuuteen levinneestä epävarmuudesta oman toimeentulon ja sosiaalisen aseman suhteen. Kun tähän yhdistetään pettymys valtapuolueitten kyvyttömyyteen ja vaalirahakorruptioon, on räjähdysaineseos valmis.
Puolueet ovat toisiaan syytellessä ja kansalaispalautteen paineeseen reagoidessaan halunneet tahallisesti ymmärtää väärin kilpailijoidensa sanomisia. Eero Heinäluoman taannoisen HBL-haastattelun saama ryöpytys "rasismin kanssa flirttailusta" oli tästä masentava esimerkki. Puolueitten näkemykset eivät loppujen lopuksi ole niin kaukana toisistaan kuin on haluttu väittää.
Suomen ei kannata seurata Saksassa, Ruotsissa, Britanniassa tai vaikkapa Ranskassa tehtyjä virheitä. Siellä maahanmuuttajat on päästetty ghettoutumaan, heidät on totutettu helppoon toimeentuloon, mutta sysätty silti yhteiskunnan ulkopuolelle. Talouskriisin ja massatyöttömyyden oloissa sosiaaliset ongelmat ovat kärjistäneet etnisiä ongelmia. Katkeruus on yleensä pahinta toisen ja kolmannen polven siirtolaisten keskuudessa.
Tärkeintä yhteiskuntarauhan kannalta on taata ihmisille työtä. Sen kautta ratkeavat monet muutkin maahanmuuttoon liittyvät ongelmat kuten eristyneisyys ja kielen oppimisen vaikeus. Kantaväestön asenteet työssä käyviä ja yritteliäitä maahanmuuttajia kohtaan ovat selkeästi myönteisemmät. Myös vihreiden ajatus kieliopinnoista ehtona sosiaalituille on kannatettava.
_______________________________________________________
Suomen Kuvalehti: Leena Sharma: Hei taas joku puhuu maahanmuutosta
Vihreät julkaisivat tänän nipun maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä linjauksia. Aavistuksenomainen häivähdys Timo Soinia niissäkin näkyy.
Aivan ensimmäisenä jokaisen puolueen, joka julkaisee maahanmuuttomanifestinsa, kuuluu vakuuttaa, että perussuomalaisten menestyksellä ei ole mitään tekemistä tämän dokumentin kanssa, kaikki on lyöty lukkoon jo suurin piirtein ennen kuin koko puolue oli edes pilkahdus puheenjohtaja Timo Soinin silmäkulmassa.
Silti. Saatan olla väärässä, mutta uskon, että ilman perussuomalaisten poliitikkojen nostamaa maahanmuuttokritiikkiä, ei vihreiden uunituoreeseen ohjelmaan olisi ikimaailmassa mahtunut sellaisia ilmaisuja kuin ”kaikki suuttumus ei ole rasismia” tai ”suvaitsevaisuus ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin”.
Oikeassa vihreät ovat siinä, että tämän päivän Suomessa maahanmuuton haasteet ovat pääsääntöisesti arkipäivän ongelmia eivät ”islamin hyökyaaltoa” tai ”liberaalin länsimaisen yhteiskunnan kuolonkorahduksia”. Tällaisia hysteerisiä ylisanojahan erityisesti maahanmuuttokriitisten keskustelupalstoilla viljellään.
Mutta kyllä vihreilläkin olisi skarppaamisen aihetta. Kun ohjelmassa todetaan , että ”työperäinen maahanmuutto ei saa johtaa etnisten halpatyömarkkinoiden syntyyn tai pimeän työvoiman käyttöön”, niin siihen voi vain todeta, että on johtanut jo.
Myös ratkaisuehdotukset harmaan työvoiman suitsimiseksi ovat vähintäänkin heppoisia. Vihreät kannattaa SAK:nkin ajamaa ammattiliittojen kanneoikeutta. Tässä Rakennusliiton toisen puheenjohtajan, varatuomari Kyösti Suokkaan näkemys kanneoikeudesta hänen viimeviikkoisessa nettikolumnissaan:
”Tämä ay-viisauksien alkukodista Ruotsista lähtöisin oleva ja Suomessakin vuosikymmeniä poliittisilla areenoilla tahkottu keksintö olisi ainakin rakennusalalla täysin merkityksetön”, Suokas kirjoittaa ja jatkaa:
”Rakennusalan harmaassa taloudessa toimivat ulkomaille rekisteröidyt lyhyen elinkaaren kertakäyttöyritykset. Ei tällaisia yrityksiä saada vastaajaksi oikeudenkäyntiin. Jos joku sitten saataisiin ja yrityksen kotikielellä tapahtuva kallis prosessi tuottaisi tuomion, mistä tulisivat rahat. Suomalaisia tuomioita ei voi ulosmitata edes Virossa. Ja uskooko joku todella hämärämiesten makuuttavan rahojaan oikeuden päätöksiä ja voutia odotellen.”
________________________________________________________
Vihreiden maahanmuuttopoliittinen linjapaperi: Maahanmuuton haasteet ratkaistaan arjessa
Hyväksytty puoluehallituksessa 23.10.2010
Sisällysluettelo
Alkusanat
Vihreän maahanmuuttopolitiikan kiteytys
Maahanmuuton tilannekuva Suomessa
Maahanmuuttoon liittyvät muutokset ja haasteet
Arjen ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan haasteisiin
Kielen opiskelu
Työllisyyden edistäminen
Yhdenvertaisuus
Asuminen ja arki
Humanitäärinen maahanmuutto ja turvapaikanhakijat
Työperäinen maahanmuutto
Alkusanat
Keväällä 2011 Suomessa käydään arvovaalit. Tuolloin tehdään valinta avoimen, maailmaan rohkeasti suhtautuvan ja sisäänpäin käpertyvän Suomen välillä.
Vaalien kuumin kysymys saattaa olla tämän paperin käsittelemä maahanmuuttopolitiikka. Vihreät ei pidä ihmisten liikkumista rajojen yli uhkana vaan pikemminkin luontevana osana tämän päivän maailmaa. Suomen väestön etninen, kulttuurinen, kielellinen ja uskonnollinen kirjo toki kasvaa, mutta Vihreille ihmisten erilaisuus, yksilöllisyys ja yhdenvertaisuus ovat aina olleet tärkeitä lähtökohtia.
Maahanmuuttoon liittyvät haasteet ovat enimmäkseen arkisia. Kielenopetukseen, työllisyyteen, arjen elämästä nouseviin ristiriitoihin ja syrjintään on olemassa käytännöllisiä vastauksia. Kulttuurin rikastamisesta puhumisen tai sivilisaatioiden sodan manaamisen sijaan on keskityttävä näihin kysymyksiin.
Maahanmuuttokriitikot ovat osin oikeassa sanoessaan, että maahanmuuton ongelmista on Suomessa vaiettu. Vastaus 1990-luvun puolivälin rasistisen väkivallan aaltoon olivat rasismin vastainen työ ja suvaitsevaisuuskasvatus. Se peitti alleen tavallisten ihmisten huolet ja maahanmuuttajiin liittyvät huonot kokemukset. Suvaitsevaisuudesta ei ole ratkaisuksi esimerkiksi siihen, että taloyhtiön maahanmuuttaja-asukkaat eivät lajittele jätteitään tai noudata pesutuvan vuorolistaa. Asuinalueiden eriytyminen on todellisuutta. Suuttumus tällaisiin asioihin ei ole rasismia. Kotoutumisen suuret ja pienet haasteet ovat jääneet monikulttuurisuuspuheen jalkoihin. Tässä myös Vihreiden on katsottava peiliin.
Toisin kuin maahanmuuttokriitikot, Vihreät ei kuitenkaan pidä näiden haasteiden ratkomista mahdottomana. Esimerkiksi asumiseen liittyviä yhteentörmäyksiä on ratkottu menestyksellisesti. Useimmiten sääntöjen puheeksi ottaminen ja selvittäminen on auttanut.
Maahanmuutto on osa avointa taloutta ja se tuo mukanaan avoimeen talouteen liittyvät edut ja haasteet. Näihin haasteisiin Vihreillä on ratkaisuja.
Vihreän maahanmuuttopolitiikan kiteytys
Maahanmuuton kolme tärkeintä haastetta ovat kielen oppiminen, työllistyminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. Nämä ovat kotoutumisen avainkysymykset. Suomi, joka kohtelee hyvin ja tasa-arvoisesti kaikkia asukkaitaan, myös muualta tulleita, pitää huolta kantaväestöstäkin. Maahanmuuttajien ja suomalaisten vastakkainasettelu taas ei ole Suomelle eduksi.
Ihmiset ovat aina lähteneet muille maille etsimään työtä, parempaa elämää, rakkautta ja turvaa. Näin on nytkin, ja siksi maahanmuutolla on oltava oikeudenmukaiset ja inhimilliset pelisäännöt. Tämä ei silti tarkoita jokaisen halukkaan lennättämistä somalialaiselta pakolaisleiriltä Suomeen.
Monikulttuurisuus ei ole ideologia vaan tosiasia. Suomessa asuu ihmisiä erilaisista etnisistä, kulttuurisista ja uskonnollisista taustoista, ja tämä moninaisuus kasvanee tulevina vuosina. Meille kaikille kuuluu vapaus olla omanlaisiamme, ajatella itse ja hakeutua haluamiimme alakulttuureihin ilman syrjintää. Vähemmistöillä on oikeus säilyttää oma kielensä ja kulttuurinsa siinä missä enemmistölläkin.
Yhdessä eläminen edellyttää kaikilta sitoutumista pohjoismaisten perinteisten arvojen parhaimmistoon: kaikista huolehtimiseen, demokratiaan, tasa-arvoon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Suomessa maahanmuuttajan on noudatettava Suomen lakia siinä missä kantasuomalaistenkin. Poikkeuksia tai erivapauksia ei myönnetä kulttuurisilla perusteilla.
Kotouttamispolitiikan pitää korostaa ja tukea maahanmuuttajien omatoimisuutta. Monilla maahanmuuttajilla on paljon haluja ja voimavaroja yrittämiseen, työntekoon ja nopeaan kielenoppimiseen kunhan se on mahdollista. Ensisijaisesti on tuettava eriytettyjen ”maahanmuuttajapalveluiden” sijaan sitä, että jokainen tietää, miten kaikille tarkoitettuja peruspalveluita käytetään. Paras keino myös kaksien työmarkkinoiden syntyä vastaan on tukea ulkomaisten työntekijöiden mahdollisuuksia puolustaa itse itseään.
Maahanmuuton tilannekuva Suomessa
1. Suomi on vaurastumisen ja rajojen avautumisen myötä muuttunut maahanmuuttajia lähettävästä maasta tulijoiden vastaanottajaksi. Silti Suomi ei edelleenkään ole erityisen houkutteleva kohde maahanmuuttajille. Usein tiukan maahanmuuttopolitiikan maana mainittuun Tanskaan muutti Euroopan ulkopuolelta 25 000 ihmistä vuonna 2009. Suomessa vastaava luku on 15 000. Kuten muuallakin, suuri osa tulijoista asettuu lopulta suuriin kaupunkeihin.
2. Euroopan unionin kansalaisilla on oikeus vapaaseen liikkumiseen ja työntekoon koko unionin alueella. Juuri siksi suomalainen insinööri voi lähteä töihin Saksaan ilman vaivalloista byrokratiaa. Suomeen on hakeutunut työntekijöitä etenkin Virosta ja Puolasta. Vapaa liikkuvuus on tehnyt mahdolliseksi myös Itä-Euroopan köyhien ja vainottujen romanien ilmaantumisen suomalaisten kaupunkien kaduille kerjäämään.
3. Maahanmuutto lisää etnistä, kulttuurista ja uskonnollista monimuotoisuutta. Maahanmuutto on muistuttanut meitä myös kotoperäisten vähemmistöjen kuten romaneiden, saamelaisten ja tataarien olemassaolosta.
4. Maahanmuuttajista on vaikea puhua yhtenä joukkona, koska he pitävät sisällään koko ihmiselämän moninaisuuden. Intialainen Nokian insinööri ja Ruandan pakolaisleiriltä saapunut lukutaidoton kiintiöpakolainen lienevät kaksi ääripäätä. Turhan usein sanalla ”maahanmuuttaja” viitataan yhteen uskontokuntaan ja kansanryhmään. Tässä paperissa esiin nostetut haasteet ja toimenpiteet koskettavat hyvin eri tavalla erilaisista taustoista tulevia maahanmuuttajia. Tämä moninaisuus on syytä pitää mielessä.
5. Maahanmuutolla on monia syitä. Suomeen muutetaan opiskelemaan, töihin, rakkauden perässä, perhesiteen perusteella tai humanitäärisistä syistä, turvaan sotaa ja vainoa. Venäjältä on tullut 1990-luvun alun jälkeen myös joukko niin sanottuja inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. Työperäinen maahanmuutto muodostaa noin puolet Suomeen EU/ETA-maiden ulkopuolelta kohdistuvasta muuttoliikkeestä. Humanitäärisen maahanmuuton määrissä on viime vuosina tapahtunut suuria heilahduksia. Turvapaikanhakijoiden määrät nousivat nopeasti vuoden 2008 loppupuoliskolla ja ovat vuonna 2010 kääntyneet taas selvään laskuun.
6. Laiton maahanmuutto ja paperittomasti maassa oleskeleminen ovat suuria ongelmia useissa Euroopan maissa, varsinkin Etelä-Euroopassa. EU:n alueella arvioidaan elävän useita miljoonia ihmisiä ilman papereita. Suomessa ilmiö on ollut vähäisempi, mutta laittomat rajanylitykset ovat lisääntyneet myös itärajalla. Kireän viisumi- ja maahanmuuttopolitiikan kääntöpuolena on laittoman maahanmuuton lisääntyminen, joka altistaa Eurooppaan pyrkijät ihmiskaupalle.
Maahanmuuttoon liittyvät muutokset ja haasteet
1. Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja tarvitsemme maahanmuuttajia töihin Suomeen. Onko Suomi riittävän houkutteleva vaihtoehto työikäisille ja työhalukkaille tulijoille? Toisaalta maahanmuuttajien työllistymiseen liittyy haasteita, jotka näkyvät eri ryhmien suurissa työllisyyseroissa. Toiset ryhmät työllistyvät jopa suomalaisia paremmin, humanitäärisin syin maahan tulleet selvästi heikommin. Maassa asutun ajan myötä kaikkien ryhmien työllisyys paranee. On hyvä muistaa, ettei maahanmuuttaja ole ”vain työvoimaa” vaan aina kokonainen ihminen, jolla on muitakin tarpeita. Ulkomaalaisten ja maahanmuuttajataustaisten työteon keskeinen haaste liittyy oikeudenmukaisten työehtojen takaamiseen ja riskiin etnisesti jakautuneiden työmarkkinoiden syntymisestä.
2. Maahanmuuttajien pitää kotoutua osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Se tarkoittaa, että maahanmuuton myötä muodostuviin etnisiin vähemmistöihin kuuluvat kokevat olevansa täysivaltainen osa suomalaista yhteiskuntaa. Toisaalta se tarkoittaa, ettei näiden ryhmien pitäisi valtavasti poiketa kantaväestöstä esimerkiksi työttömyyden suhteen. Euroopan suurkaupungeissa on esimerkkejä kärjistyneistä ongelmista ja ghettoutumisesta. Toisaalta suurin osa maahanmuuttajataustaisista ihmisistä elää normaalia elämää osana uuden kotimaansa arkea.
3. Maahanmuuttoon liittyy arkisia haasteita, joiden ratkominen on kotoutumispolitiikan perustehtävä. Kielenopetusta on syvennettävä ja sitä on pystyttävä tarjoamaan kaikille maahanmuuttajille. On ratkottava seitsemästä eri kansallisuudesta koostuvien luokkien arkipäivän ongelmia. Huono-osaisuuden kasaantuminen samoille asuinalueille pitää estää. On löydettävä myös perinteisten kotouttamistoimien ulkopuolelle helposti putoavat, esimerkiksi kantasuomalaisten puolisot, ja tarjottava heille asianmukaista tukea. Moni kotoutumiskoulutusta tai kielenopetusta tarvinnut on joutunut odottamaan jopa vuosia.
4. Kulttuuriin liittyy haasteita, jotka usein synnyttävät kaikkein kiivaimpia keskusteluita. Maailmalla ja jossain määrin myös Suomessa on nähty niin uskonnollista radikalismia kuin ihmisoikeuksien vastaisia ”kulttuurisia” käytäntöjä. Väittelyitä on käyty ainakin uimavuoroista, minareeteista ja burkhista. Toisaalta Suomessa kasvaa nyt myös sukupolvi niin sanottuja toisen polven maahanmuuttajia, jotka osaavat kielen ja tuntevat tavat, mutta joiden voi olla vaikea löytää omaa identiteettiään kahden kulttuurin välissä.
5. Maahanmuuttoon ja etnisiin vähemmistöihin liittyy aina kysymys myös rasismista ja syrjinnästä. Maahanmuuttajista on viime aikoina haettu syntipukkia maata vaivaaviin ongelmiin ja rakennettu kuvaa suomalaiseen kulttuuriin kohdistuvasta uhasta. Maahanmuuttajat kohtaavat Suomessa niin viharikoksia kuin syrjintää esimerkiksi työ- ja asuntomarkkinoilla.
6. Turvapaikanhakijoiden määrän suuri vaihtelu on aiheuttanut haasteita turvapaikkaprosessille. Osa ihmisistä on joutunut odottamaan pitkiä aikoja vastaanottokeskuksissa ja itse prosessin kustannustehokkuus on heikentynyt. Vaikka turvapaikkahakemuksen kautta Suomeen saapuvien ulkomaalaisten määrä tulee tulevaisuudessakin olemaan suhteellisen pieni kaikista maahanmuuttajista, heidän kohtelunsa on erityisen tarkan syynin alaisena.
Arjen ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan haasteisiin
1. Kotoutumispolitiikan perustana on maahanmuuttajan velvollisuus sitoutua Suomen lakeihin ja oikeus oman kulttuurin säilyttämiseen.
Suomessa eläminen edellyttää sitoutumista demokratian, ihmisoikeuksien ja lakien noudattamiseen. Näistä vaatimuksista ei poiketa kulttuuriin vetoamalla. Toisaalta maahanmuuttajalla on oikeus oman kulttuurinsa vaalimiseen ja esimerkiksi oman äidinkielen opetusta pitää myös tukea.
Maahanmuuttajien ja erityisesti pakolaisten tietoisuutta ihmis- ja perusoikeuksista sekä muista yksilön, erityisesti naisten ja lasten oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa on lisättävä.
Kotoutumisen arviointiin on laadittava selkeät mittarit, joilla tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta arvioidaan. Kotoutumissuunnitelmien toimeenpanoa, toteutumista ja vaikutuksia on ryhdyttävä systemaattisesti seuraamaan. Käytännön kotoutumistyö tehdään kunnissa, joissa voidaan esimerkiksi rekrytoida kunnallinen tai seudullinen maahanmuuttoasiamies koordinoimaan kotouttamistyötä. Erityisen tärkeää on, että kotouttamisen ketju toimii niin, että esimerkiksi kahden kielikurssin välissä ei tarvitse odotella turhaan.
Kielen opiskelu
2. Kielen opiskelu on jokaisen maahanmuuttajan oikeus, mutta myös velvollisuus
Jokaiselle maahanmuuttajalle on Suomeen saapumisen syystä riippumatta taattava mahdollisuus suomen/ruotsin opiskeluun. Kielen opiskeluun voidaan myös velvoittaa esimerkiksi edellytyksenä sosiaaliturvalle. Kielenopetuksen järjestämiseen tarvitaan selkeät, valtakunnalliset periaatteet. Kotiäitien pääsy kielenopetukseen on varmistettava.
Työllisyyden edistäminen
3. Ensin työ- ja elinkeinotoimistoon, ei sossuun
Useimmat maahanmuuttajat haluavat tehdä töitä, joten työllistymisen on oltava kotouttamispolitiikan keskiössä. Turvapaikanhakijan ei pidä joutua makaamaan vastaanottokeskuksessa odottamassa työllistymistä edistävään koulutukseen pääsyä. Ulkomailla hankittua osaamisen tunnustamista ja täydennyskoulutusta on joustavoitettava ja mahdollisuuksia osoittaa pätevyys näyttökokeilla on lisättävä.
4. Maahanmuuttajien yrittäjyyden tukeminen
Maahanmuuttajien kynnys ryhtyä yrittäjiksi on merkittävästi kantasuomalaisia matalampi. Toisaalta heidän tietonsa esimerkiksi lainsäädännöstä saattavat olla hyvinkin heikot. Maahanmuuttajien suurta yrittäjäpotentiaalia on hyödynnettävä tarjoamalla erityisesti maahanmuuttajayrittäjille suunnattuja tukipalveluja ja koulutusta osana nykyisiä yrittäjien tukipalveluita.
Yhdenvertaisuus
5. Toimiva yhteiskunta perustuu yhdenvertaisuudelle
Kotoutumispolitiikan tavoitteeksi on asetettava, että Suomeen pysyvästi asettuneista kieltä osaavista maahanmuuttajista tulee kansalaisia. Kansalaisuus takaa parhaalla tavalla yhdenvertaiset oikeudet ja velvollisuudet. Kansalaisuuden ja kaksoiskansalaisuuden saamista on helpotettava.
6. Nollatoleranssi syrjinnälle ja viharikoksille
Kenenkään ei pidä joutua syrjinnän tai väkivallan uhriksi etnisen taustansa vuoksi. Syrjintä ja viharikokset pitää ottaa vakavasti, niiden tunnistamista on parannettava ja niihin on puututtava. Kasvatus yhdenvertaisuuteen on aloitettava jo lapsena, ja siitä puhumista on jatkettava mm. kouluissa, nuoriso- ja urheilutoiminnassa, työpaikoilla, armeijassa, terveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa.
Rekrytointisyrjintää työmarkkinoilla, esimerkiksi vieraskielisen nimen perusteella, on selvitettävä ja anonyymiä työnhakua kokeiltava julkishallinnossa. Täydellistä tai liian hyvää kielitaitoa ei saa vaatia sellaisissa tehtävissä, joissa pärjäisi heikommallakin kielitaidolla.
7. Tyttöjen ja naisten oikeuksien tukeminen
Maahanmuuttajanaiset ovat monesti haavoittuvassa asemassa ja saattavat jäädä kokonaan esimerkiksi kielikoulutuksen ulkopuolelle. Maahanmuuttajaperheiden tyttäret ja muut naispuoliset jäsenet tarvitsevat erityistä tukea. Niin sanotun kunniaväkivallan, pakkoavioliittojen ja sukupuolielinten silpomisen kaltaisten ilmiöihin pitää puuttua tehokkaasti. Myös moniavioisuuteen liittyviä ongelmia on tullut esiin. On huolehdittava, että maahanmuuttajien ihmis- ja perusoikeudet toteutuvat myös heidän omissa yhteisöissään.
8. Positiiviset erityistoimet
Maahanmuuttaja- ja vähemmistöryhmien rakenteellisesti heikompaan asemaan voidaan tarpeen mukaan puuttua väliaikaisesti myös positiivisilla erityistoimilla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kahdesta yhtä hyvästä työnhakijasta valitaan vähemmistön edustaja.
Asuminen ja arki
9. Sosiaalisesti monipuolinen asuntopolitiikka
Maahanmuuttajien keskittyminen samoille asuinalueille on tyypillinen haaste Euroopan suurkaupungeissa. Yhdistettynä sosiaalisiin ongelmiin kuten työttömyyteen, köyhyyteen ja syrjäytymiseen, tämä on joillain alueilla johtanut ghettoutumiseen. Toisaalta kaikki maahanmuuttajavaltaiset alueet eivät ole kurjistuneita. Maahanmuuttajien keskittyminen samoille asauinalueille käynnistyy usein siitä, että edulliset asunnot ovat keskittyneet tietyille alueille. Maahanmuuttajien määrän kasvaminen saattaa johtaa siihen, että osa keskituloisesta kantaväestöstä muuttaa alueelta pois.
Monissa Suomen kaupungeissa on pyritty ehkäisemään ongelmien keskittymistä ja alueiden kurjistumista sosiaalisesti monipuolisella asuntopolitiikalla jo ennen kuin maahanmuuttajia juurikaan oli. Ajatuksena on, että kaikille alueille rakennetaan niin vuokra-asuntoja kuin kovan rahan asuntoja. Tätä pitkäjänteistä asuntopolitiikan linjaa on jatkettava. Lisäksi korkean työttömyyden ja matalan tulotason asuinalueilla sijaitseville kouluille ja muille palveluille pitää antaa erityistukea.
10. Arkisia yhteentörmäyksiä pystytään ratkomaan
Kerrostalossa asuminen ei ole aina helppoa. Kulttuurierot ja kielivaikeudet saattavat lisätä yhdessä asumisen haasteita. Asumisen ongelmat kärjistyvät esimerkiksi yhteisesti käytetyissä saunoissa ja pesutuvissa. Taloyhtiöiden sääntöjen esittämisessä onkin huomioitava asukkaiden mahdollinen puutteellinen kielitaito.
Asumisneuvonnalla pyritään ratkomaan ja sovittelemaan ongelmia. Asumisneuvojat jakavat tietoa suomalaisesta asumiskultturista ja järjestyssäänöistä. Tarvittaessa he voivat opastaa asumisen käytännöissä kädestä pitäen. Näin ehkäistään yhteentörmäyksiä ja tietenkään asumisneuvojien työ ei keskity vain maahanmuuttajiin vaan yhtä lailla kantaväestöön.
11. Maltillisen islamin tukeminen fundamentalismia vastaan
Uskonto on maallisessa yhteiskunnassa yksityisasia, joka ei kuulu politiikkaan. Tätä käsitystä haastavaa radikaalia islamismia, kuten muitakin fundamentalistisia liikkeitä on vastustettava. Julkisen vallan on tarvittaessa suojattava maltillisen islamin kannattajia fundamentalisteja vastaan. Suomessa saa omalla ajallaan pukeutua miten haluaa, siksi huivi- tai burkha-kieltoa ei pidä hyväksyä. Tällaisilla kielloilla ei ratkaista sukupuolten tasa-arvoon liittyviä ongelmia. Samoin minareetteja tulee voida rakentaa siinä, missä muidenkin uskontokuntien rakennuksia.
Maahanmuuttajia ja muslimeja syytetään joskus perinteisten kristinuskon symbolien ja tapojen häivyttämisestä. Keskustelua on käyty esimerkiksi suvivirren laulamisesta koulujen kevätjuhlissa. On hyvä huomata, että useimmiten nämä vaatimukset ovat peräisin uskonnottomilta kantasuomalaisilta, eivät niinkään maahanmuuttajilta. Kaikki suomalaisetkaan eivät ole yhtä mieltä ”perinteisistä suomalaisista tavoista”. Suvivirsi säilyköön koulujen juhlissa!
Humanitäärinen maahanmuutto ja turvapaikanhakijat
12. On inhimillistä auttaa ihmisiä, jotka tarvitsevat apua, turvapaikan tai mahdollisuuden uuteen elämään
Turvapaikkajärjestelmän on toimittava oikeudenmukaisesti, tehokkaasti ja suojelun kriteerien on oltava selkeät. Järjestelmän toimivuutta on seurattava ja mahdollisiin ongelmakohtiin puututtava kuten on tehty EU-maista tulleiden turvapaikanhakijoiden ja niin sanottujen b-lupalaisten1 kohdalla. Turvapaikkapolitiikan oleelliseen kiristämiseen ei ole perusteita. Pahimmillaan tämä johtaisi tilanteeseen, jossa Suomeen saapuneet eivät edes hae turvapaikkaa vaan jäävät piilottelemaan ilman papereita. On myös huolehdittava siitä, että järjestelmällisen laittoman maahanmuuttotoiminnan ja ihmiskaupan tunnusmerkit täyttävä toiminta voidaan tehokkaasti paljastaa ja siihen puuttua.
13. Autetaan pakolaisia lähtömaissa.
Suomen kehitysapu on nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hyvin kohdistetulla kehitysavulla vähennetään köyhyyttä, tuetaan naisten koulutusta ja autetaan konflikteja pakenevia ihmisiä.
14. Otetaan kiintiöpakolaisia.
Kiintiöpakolaiset ovat UNHCR:n pakolaismääritelmän saaneita ihmisiä, joita otetaan Suomeen suoraan pakolaisleireiltä. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on hyvä tapa kantaa vastuuta maailman pakolaisongelmasta. Pakolaiskiintiö pitää nostaa nykyisestä 750:stä tuhanteen vuosittaiseen pakolaiseen.
15. Turvapaikanhakijoiden kotouttamisen osaksi yhteiskuntaa pitää alkaa heti.
Turvapaikkaprosessien venyminen ei ole kenenkään etu. Hakemusten nopea käsittely on myös kustannustehokasta. Pitkiä oleskeluaikoja vastaanottokeskuksissa pitää vähentää. Turvapaikanhakijat joutuvat odottamaan joskus jopa vuosia vastaanottokeskuksissa ilman kunnollista perehdyttämistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työllisyyskoulutusta. Laitoselämä laitostaa, ei kotouta.
Perusopintojen suomen/ruotsin kielestä ja suomalaisesta yhteiskunnasta pitää käynnistyä heti, kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen. Kotouttamisjaksoon tarvitaan selkeä opetussuunnitelma, joka määrittää kotoutumisjakson tavoitteet.
16. Turvapaikanhakijoilla on oltava mahdollisuudet tavalliseen elämään.
Turvapaikanhakijoilta ei saa ottaa pois mahdollisuutta elää normaalia elämää. Turvapaikanhakijoilla pitää olla myös oikeus tehdä töitä.
Suurista, osin kaukana asutuskeskuksista sijaitsevista vastaanottokeskuksista pitää siirtyä hajasijoitettuun turvapaikanhakijoiden majoittamiseen tavallisiin vuokra-asuntoihin. Näin he pääsisivät nopeasti kiinni normaaliin suomalaiseen elämänmenoon, mikä nopeuttaisi kotoutumista, oman arjen pyörittämistä ja kielen oppimista.
Työperäinen maahanmuutto
17. Maahanmuutolle on oltava riittävästi laillisia väyliä.
Suomi tarvitsee tulevaisuudessa uusia työntekijöitä. Suomeen töihin muuttamiseen on löydyttävä selkeät, lailliset väylät. Suomeen opiskelemaan tulleita ulkomaalaisia on kannustettava myös jäämään Suomeen töihin valmistumisen jälkeen. Siksi opintoihin pitää kuulua myös riittävästi kielikoulutusta ja automaattinen kolmivuotinen oleskelulupa opintojen valmistumisen jälkeen.
18. Tehokas harmaan talouden torjunta estää kaksien työmarkkinoiden syntymisen.
Työperäinen maahanmuutto ei saa johtaa etnisten halpatyömarkkinoiden syntyyn tai pimeän työn käyttöön. Kiireellisimpiä hankkeita ovat rakennusalan urakanantajan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen, lähetettyjen työntekijöiden verovastuun tehostaminen, tilaajavastuulain mukaisten tietojen saaminen julkiseen rekisteriin ja valvonnan tehostaminen. Ammattiliitoille on annettava kanneoikeus, jotta heikossa asemassa olevien ihmisten työehtojen polkemiseen voidaan helpommin puuttua.
19. Maahanmuuttajilla ja siirtotyöntekijöillä on oltava keinot puolustaa omia etujaan.
Maahanmuuttajien ja etenkin siirtotyöläisten huonot työehdot liittyvät edunvalvonnan vaikeuksiin. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupaa ei pidä sitoa yksittäiseen työnantajaan. Työehtojen polkemisesta viranomaisille kanteleminen ei saa johtaa työluvan menetykseen.
20. Euroopan unioni tarvitsee yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa.
Suomen on ajettava aktiivisesti EU:n yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, jotta kaikkia alueelle tulijoita kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti ja samoilla säännöillä. Tällä hetkellä esimerkiksi Kreikassa turvapaikanhakijat eivät saa hakemuksilleen kunnollista käsittelyä. Laittoman maahantulon vähentäminen edellyttää parempia mahdollisuuksia saapua laillisesti töihin unionin alueelle.
LIITE
Pieni tilastokatsaus maahanmuuttoon
Ulkomaalaiset Suomessa
Suomessa asui vuoden 2009 lopussa noin 155 000 ulkomaan kansalaista ja lisäksi noin 46 000 suomen kansalaista, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Vuonna 2000 ulkomaan kansalaisia asui Suomessa 91 100. Maahanmuuttajat keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin. Helsingissä ulkomaalaisia oli 7,2 % ja Espoossa 6,3 % väestöstä.
Suurimmat kansalaisuusryhmät ovat venäläiset (28 210), virolaiset (25 510), ruotsalaiset (8 506), somalialaiset (5 570) ja kiinalaiset (5 180). Suurimmat kieliryhmät ovat venäjä (51 683), viro (25 095), englanti (12 063), somali (11 681) ja arabia (9 682).
Maahanmuutto Suomeen
Vuonna 2009 maahan muutti ulkomailta 26 700 ihmistä, sisältäen suomalaiset paluumuuttajat. EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville myönnettiin noin 15 000 oleskelulupaa. Suomeen suuntautuvan maahanmuuton määrä on kasvanut koko 1990- ja 2000-luvun. Vuonna 1995 Suomeen muutti 12 000 ihmistä, nousukauden huipulla 2008 muuttajia oli 29 000.
Maahanmuuton syyt
Vuonna 2009 Suomesta haettiin oleskelulupaa erityisesti avioliiton tai perhesiteen perusteella (8 500), työn vuoksi (6 700) ja opiskelua varten (4 653). EU-kansalaiset, esimerkiksi virolaiset rakennusmiehet tai romanialaiset kerjäläiset voivat tulla Suomeen vapaasti.
Humanitaarinen maahanmuutto
Vuonna 2009 turvapaikkahakemuksia jätettiin 5 988, myönteisiä päätöksiä tehtiin 1 266 ja perheen yhdistämisiä 576. Lisäksi Suomi otti 769 kiintiöpakolaista.
Turvapaikanhakijoiden määrä on vaihdellut vuodesta toiseen varsin paljon. Vuosina 1990–1993 hakijoita oli 2000–3000 vuodessa, mutta 1994–1997 alle tuhat. Vuonna 2000 hakijoita oli 3 170, mutta seuraavana vuonna vain 1 651. Seuraavina parina vuotena hakijoita oli jälleen yli 3000. Turvapaikanhakijoiden määrä lähti 2008 puolivälissä nopeaan kasvuun. Vuonna 2010 hakijamäärä on selvästi alentunut ja kokonaismäärä jäänee alle 4000 hakijaan.
Turvapaikanhakijoiden määrät näyttävät Suomessa seurailevan pitkälti muun Euroopan trendejä. UNHCR:n tilastoista näkyy hyvin, kuinka turvapaikanhakijamäärä kääntyy kasvuun 2008 koko Euroopassa.
Sisäministeriön maahanmuuton vuosikatsaus 2009
Maahanmuuttoviraston tilastot
Hyvä vertailukohde on Tanska:
http://www.nyidanmark.dk/NR/rdonlyres/62A1CB0E-2371-43A4-8387-6B49C9D77D19/0/ExtractStatisticalOverview2009.pdf
Tekstit
