Uusi Suomi: Päätös tuli: Muslimilta sai kieltää rukoilun töissä

Uusi Suomi: Päätös tuli: Muslimilta sai kieltää rukoilun töissä 23.9.2011

Syrjintälautakunnan tiedote: Syrjintälautakunta ei pitänyt syrjintänä vastaavan työnjohtajan kieltoa rukoilla työntekijöiden yhteistiloissa taukojen aikana

Syrjintälautakunta on todennut, että työnantaja sai kieltää muslimityöntekijältä rukoushetkien järjestämisen työpaikalla.

Muslimityöntekijöitä oli kielletty rukoilemasta työmaalla ja sen sosiaalitiloissa. Yksi työntekijöistä koki tulleensa syrjityksi.

Vastaava työnjohtaja sen sijaan katsoi, että hänen tuli taata kaikille työntekijöille tasapuolinen oikeus ja mahdollisuus työehtosopimuksen mukaisten taukojen pitämiseen rauhallisessa ja sitä varten erikseen osoitetussa tilassa. Hänen mukaansa osa työmaan työntekijöistä koki, että rukoushetket häiritsevät heidän taukohetkeään.

- Koska hakijan työntekijöiden rukoushetkiä oli järjestetty yhteisissä taukotiloissa, ei niitä voitu järjestää siellä ilman omistajan tai haltijan lupaa, syrjintälautakunta toteaa.

- Yhteisissä taukotiloissa järjestettävät rukoushetket johtaisivat siihen, että muut kuin islaminuskoiset työntekijät joutuisivat olemaan vastoin tahtoaan läsnä muun kuin oman uskontonsa harjoittamistilaisuudessa voidakseen käyttää taukotiloja työlainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisiin taukoihinsa. Tätä ei voida pitää uskonnon ja omantunnonvapauden mukaisena menettelynä, lautakunta katsoo.

Vastaaja ei sallinut yhteisten taukotilojen käyttämistä muidenkaan uskonnollisten hartaushetkien järjestämiseen, joten hakijan ei voida katsoa joutuneen muita epäsuotuisampaan asemaan tässä suhteessa.

Syrjintälautakunta katsoi, ettei vastaajan menettely uskonnon harjoittamiseen liittyvissä kysymyksissä ole merkinnyt yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää, ja hylkäsi hakemuksen.

Syrjintälautakunta totesi kuitenkin, että jokaisella on oikeus uskonnon ja omantunnon vapauteen. Siihen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa sekä oikeus ilmaista vakaumus. Kukaan ei kuitenkaan ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

____________________________________


Syrjintälautakunnan tiedote: Syrjintälautakunta ei pitänyt syrjintänä vastaavan työnjohtajan kieltoa rukoilla työntekijöiden yhteistiloissa taukojen aikana

A katsoi joutuneensa syrjityksi kun häntä ja hänen muslimityöntekijöitään oli kielletty rukoilemasta K Oy:n työmaalla ja sen sosiaalitiloissa.

K Oy:n vastaava työnjohtaja katsoi, että hänen tuli taata kaikille työntekijöille tasapuolinen oikeus ja mahdollisuus työehtosopimuksen mukaisten taukojen pitämiseen rauhallisessa ja sitä varten erikseen osoitetussa tilassa. Hänen mukaansa osa työmaan työntekijöistä koki, että rukoushetket häiritsevät heidän taukohetkeään.

Syrjintälautakunta arvioi asian kuuluvan sen toimivaltaan, koska hakemus koski yrittäjänä toimivan islaminuskoisen maahanmuuttajataustaisen henkilön elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksiin liittyvää asiaa.

Etninen alkuperä muodostaa laajan kokonaisuuden ja se voi perustua joko syntyperään tai se voi olla oletettu tai omaksuttu. Näin ollen hakemuksessa on kyse hakijan etniseen alkuperään liittyvästä asiasta, joka kuuluu syrjintälautakunnan toimivaltaan.

Syrjintälautakunta totesi jokaisella olevan oikeus uskonnon ja omantunnon vapauteen. Siihen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa sekä oikeus ilmaista vakaumus. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Uskonnonvapauslain mukaan tilaisuudesta, jossa harjoitetaan uskontoa julkisesti, on voimassa, mitä kokoontumislaissa säädetään yleisestä kokouksesta, jollei tilaisuutta järjestetä yhdyskunnan omissa tai niitä vastaavissa tiloissa, joten tapauksessa oli kyse kokoontumislaissa tarkoitetusta yleisestä kokouksesta.
Koska hakijan työntekijöiden rukoushetkiä oli järjestetty yhteisissä taukotiloissa, ei niitä voitu järjestää siellä ilman omistajan tai haltijan lupaa.

Yhteisissä taukotiloissa järjestettävät rukoushetket johtaisivat siihen, että muut kuin islaminuskoiset työntekijät joutuisivat olemaan vastoin tahtoaan läsnä muun kuin oman uskontonsa harjoittamistilaisuudessa voidakseen käyttää taukotiloja työlainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisiin taukoihinsa. Tätä ei voida pitää uskonnon ja omantunnonvapauden mukaisena menettelynä.

Vastaaja ei sallinut yhteisten taukotilojen käyttämistä muidenkaan uskonnollisten hartaushetkien järjestämiseen, joten hakijan ei voida katsoa joutuneen muita epäsuotuisampaan asemaan tässä suhteessa.

Syrjintälautakunta katsoi, ettei vastaajan menettely uskonnon harjoittamiseen liittyvissä kysymyksissä ole merkinnyt yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää, ja hylkäsi hakemuksen