Harri Saukkomaa: Muistoja viattoman rasismin ajoilta

Ilta-Sanomat: Saukkomaa: Muistoja viattoman rasismin ajoilta 23.9.2011

”Kaikki puolueet pitävät rasismin vastustamista Suomessakin yhä tärkeämpänä. Ne tulevat omassa toiminnassaan huolehtimaan siitä, että kunnallisvaaleissa ei hyväksytä mielipiteitä tai kannanottoja, jotka lietsovat tai aiheuttavat ennakkoluuloja, vihamielisyyttä tai ihmisten erottelua etnisen alkuperän tai uskonnon perusteella. Puolueet eivät myöskään hyväksy listoillaan rasistisia kannanottoja esittäviä ehdokkaita.”

Valitan. Tämä kannanotto ei liity ensi vuoden kunnallisvaaleihin. Puolueet – siis silloiset puolueet – allekirjoittivat yhteisen mielipiteensä elokuussa vuonna 2000. Kunnallisvaalit olivat tulossa muutaman kuukauden kuluttua.

Tuolloin asialla oli rasismin vastainen valtuuskunta, joka toimi valtioneuvoston ja ulkoministeriön suojissa. Valtuuskunta järjesti seuraavana vuonna pyöreän pöydän keskustelun rasismia vastaan, jonka avasi silloinen pääministeri ja nykyinen presidenttiehdokas Paavo Lipponen.

Rasismin vastaiseen valtuuskuntaan oli koottu joukko ihmisiä eri puolilta yhteiskuntaa. Valtuuskunta seurasi tilannetta, järjesti tapaamisia, otti kantaa. Puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen lisäksi valtuuskunta keskusteli esimerkiksi mediapäättäjien kanssa. Valtuuskunta halusi, että media ainakin miettisi rasistisia juttujaan, ja toimittajat kävivät keskustelemassa aiheesta valtuuskunnan kanssa. Valtuuskunnassa oli mukana myös etnisten vähemmistöjen edustajia.

Nyt kaikki tuo näyttää liikuttavan viattomalta. Rasismin vastainen valtuuskunta lakkautettiin vuonna 2002, koska sitä varmaan pidettiin todella tarpeettomana. Rasismihan näytti kadonneen, ja uusi aika näytti koittaneen.

Olin aika monta vuotta valtuuskunnan jäsenenä median edustajana. Viime päivinä minulle on tullut ikävä valtuuskunnan keskusteluja ja aloitteita. En usko, että viralliset valtuuskunnat ovat paras tapa vähentää rasistisia tekoja. Uskon, että ihmisten esimerkilliset teot puhuvat enemmän puolestaan. Se, että Helsingin apulaiskaupunginjohtaja uskaltaa näyttää esimerkkiä, merkitsee varmasti paljon.

Silti on uskomatonta, että virallinen koneistomme otti rasismin uhan vakavammin vuonna 2000 kuin vuonna 2011. Voiko se kertoa siitä, että olemme antaneet periksi? Tai siitä, että juuri viralliset koneistomme ovat antaneet periksi? Kuten toinen presidenttiehdokas Pekka Haavisto sanoi Helsingin Sanomissa: ihmisiä saa nyt solvata vapaasti kaupunkien kaduilla.

Rasismi ei ole toimintatapa tai poliittinen asenne. Se on rikos. Joku näyttää unohtaneen tämän tosiasian jossakin.

Myös toisen ihmisen kutsuminen perusteetta rasistiksi on rikos. Poliittista keskustelua pitää käydä kaikista asioista avoimesti. Se koskee myös ulkomaalaispolitiikkaa. Mutta se onkin kokonaan toinen tarina.