YLE: Kaikki siirtolaiset eivät tule jäädäkseen

YLE Uutiset: Kaikki siirtolaiset eivät tule jäädäkseen 22.9.2011

Tutkimusprojektin verkkosivut

Siirtolaisuuden muutokset haastavat suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa. Yhä kasvava osa siirtolaisista on työn perässä muuttavia elämäntavan etsijöitä, jotka ovat usein nuoria ja kotoisin vauraista maista. Kotiaan matkalaukussa pitäviä siirtolaisia on tutkittu laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa.

Kolmivuotista Trans-net-tutkimusprojektia koordinoi Tampereen yliopiston koulutuspolitiikan ja monikulttuurisuuskasvatuksen professori Pirkko Pitkänen. Hänen mielestään kansallisvaltioiden maahanmuuttopolitiikka ei osaa vielä ottaa huomioon uutta, kaikkialla kotonaan olevaan siirtolaisten ryhmää. Integraatiotoimet voivat olla tarpeettomia.

- Täytyy muistaa, että ihan kaikki eivät ole tulleet jäädäkseen. Tässä on vaarana se, että tälle kasvavalle globaalitalouden vaeltajien ryhmälle tarjotaan palveluilta, jotka ovat osin turhia. He eivät välttämättä tarvitse mahdollisuutta suomen kielen opiskeluun ja muuhun sellaiseen, joka tähtää siihen että opittaisiin elämään täällä Suomessa pysyvästi.

Maahanmuuttopolitiikka laahaa perässä

Kenties useitakin lyhtykestoisia maahanmuuttoja ketjuttavat siirtolaiset haastavat lainsäädäntöä ja koulutusjärjestelmiä. Esimerkiksi perheiden lapsille ei välttämättä kannata opettaa suomea, vaan he tarvitsevat englanninkielistä opetusta. PItkänen ihmetteleekin, miksi Tampereelle perustetaan kansainvälistä koulua vasta nyt.

- Se on ehdoton kilpailuvaltti, jos haluamme Tampereen seudulle ja Suomeen yleensäkin hyvin koulutettuja työntekijöitä ja tutkijoita muista maista.

Toinen esimerkki muutoksista, joihin kansallisvaltiot ovat joutuneet taipumaan jo tapahtuneen edessä, on kaksoiskansalaisuuden salliminen.

- Se on ihan trendi. Kaksoiskansalaisuuden salllivien maiden määrä kasvaa jatkuvasti.

Kotona voi olla monessa maassa

Nykyään entistä useampi asuu kahdessa tai kolmessakin maassa. Pitkänen yllättyi siitä, miten helposti ihminen voi tuntea olevansa identiteetiltään aidosti kotona useammassakin maassa. Mitä nuorempi ihminen on, sitä luontevampaa tälläinen ylirajainen elämä on.

- Se voi olla ongelma, mutta yleensä sitä ei koeta ongelmaksi. Ihmiset voivat esimerkiksi urheilumenestyksen kohdalla tuntea olevansa vaikkapa suomalaisia, mutta jos alkuperäistä kotimaata uhkaa sota tai muu konflikti, he ajattelevat sitä maata kotinaan. Kolmas henkinen kotimaa voi olla esimerkiksi se, missä on oleskeltu tai opiskeltu aikaisemmin, tai missä muu osa perhettä tai sukua asuu.

Tutkimuksessa vertailtiin siirtolaisuuden muotoja kahdeksassa eri maassa. Professori Pirkko Pitkäsen mielestä siirtolaisuutta pitää tarkastella ilmiönä nimenomaan kansainvälisesti, ei vain Suomesta käsin.

- Silloin käy herkästi niin, että siirtolaisuus koetaan uhkaksi, mitä se ei suinkaan ole.