Yliopisto-lehti: Äärimmäinen totuus

Yliopisto-lehti 9/2011: Äärimmäinen totuus

Olipa ääriajattelu uskonnollista tai poliittista, se on jyrkkää ja mustavalkoista. Mikä tekee ihmisestä fundamentalistin?

Ääriajattelu tuntuu olevan nousussa. Mediassa äärimmäiset, harvojen mielipiteet, nostetaan isojen joukkojen maltillisemman ajattelun vastakohdaksi. Journalismissa konflikti on tärkeä: se saadaan juttuun vaikka puoliväkisin.

Mutta ei ilmiöstä voi mediaa syyttää. Keskustelupalstat ovat täynnä äärimmäisiä mielipiteitä. Ihmiset ääriajattelevat ihan itse.

Ääriliikkeet nousevat lama-aikoina. Nyt talous on kuralla ja ympäri Eurooppaa syntyy populistisia, muukalaisvihamielisyydellä ratsastavia puolueita. Vaikeina aikoina tarvitaan syntipukkia.

[...]

MISTÄ PAHA TULEE?

Norjan heinäkuinen tragedia osoittaa, että kovin kaukaa ei äärimmäisen väkivaltaista esimerkkiä tarvitse etsiä.

Suomen maahanmuuttokriittinen liike ei ole toistaiseksi ollut väkivaltainen. Pääosin maahanmuuttoviha on kanavoitunut puoluepolitiikkaan ja keskustelupalstoille.

Maahanmuuttokriitikot pelkäävät nimenomaan islamia ja sitä, että se tulee ja valloittaa Suomen omilla arvoillaan. Siksi he vastustavat maahanmuuttajia, varsinkin islaminuskoisia maahanmuuttajia.

Viholliset muistuttavat yllättävän monissa asioissa toisiaan. Islamisteille kaikki paha tulee lännestä: uskonnottomuus, homoseksuaalisuus ja muu yleinen tapainturmelus. Maahanmuuttokriitikot puolestaan näkevät islamissa syypään väkivaltaisuuteen, auktoriteettiuskoon ja naisten huonoon asemaan.

MENNEEN TURVA

Muukalaisvihamielisyyden nousu on yleiseurooppalainen ilmiö. Käytännöllisen filosofian tutkija Heta Gylling liittää sen ja perussuomalaisten nousun Suomessa osaksi konservatiivisuuden laajempaa trendiä.

- Tarkoitan taaksepäin katsovaa, "totuuteen" uskovaa suhtautumista vastakohtana liberaalille vapaamielisyydelle. En puhu konservatiivisuudesta vain poliittisessa ja oikeistolaisessa mielessä - myös Neuvostoliitto oli hyvin konservatiivinen kulttuuri.

Konservatiivinen suuntaus on osa maailman aaltoliikettä. 1700-luvulla päätään nosti valistus ja sen mukana yksilö, tiede ja vapaus.

- Valistukseen kuului tulevaisuuteen katsominen, optimismi ja yksilökeskeisyys.

Ja kuten aina, valistusta kohtasi vastareaktio, romantiikka, joka korosti yhteisöä. Ja niin historiasta tuli tärkeää. Romantiikan mukana nousi nationalismi.

Kun maailma ja tulevaisuus näyttävät mustalta, on helpompaa tarttua menneeseen.

VIRHEPÄÄTELMIÄ

Menneisyyteen kaihoaminen ei välttämättä tarkoita, että sitä haluttaisiin tarkastella rehellisesti.

- Lintukotoa ei ole ollut. 60-luvulla puoli kansaa lähti Ruotsiin töihin, mutta sitä ei haluta muistella. Kun meille sitten tulee muutama hassu ulkomaalainen, se on aivan kauheaa, Gylling sanoo.

Mutta ääriajattelija ei kaipaa historiantuntia. Hän tietää aina paremmin.

- Ääriajattelijan kanssa ei voi argumentoida, sillä hän ei ota vastaan mitään, mikä ei ole yhdenmukaista hänen totuutensa kanssa, Gylling toteaa.

- Kärsivällisesti tietysti pitäisi yrittää.

Ääriajattelijan aukottomaan argumentointiin kuuluvat usein virhepäätelmät, joilla argumentoiden ei pääsisi filosofian kurssista läpi.

Gylling antaa esimerkin. Väitetään, että suola on vaarallista. Siitä ääriajattelija tekee johtopäätöksen, jonka mukaan suola pitäisi kieltää. Tämä on kuitenkin virheellinen päätelmä. Ensin tarvitaan premissi, jonka mukaan ihminen ei saa tehdä mitään vaarallista. Se taas ei pidä paikkaansa. Ajetaanhan autoillakin.

- Maahanmuuttokriitikot sanovat, että koska Suomella on omiakin ongelmia, emme voi ottaa tänne ulkomaalaisia. Loogista yhteyttä näiden kahden asian välillä ei ole, mutta väitteellä on helppo hämätä lukijakuntaa.

Gylling luettelee lisää virhepäätelmiä:

- Sosiaaliturvan väärinkäyttäminen on huono asia, mutta se on sitä kaikkien kohdalla, ei ainoastaan maahanmuuttajien.

Kriitikot väittävät, että maahanmuuttajat vieroksuvat töitä. Samaan aikaan pidetään kuitenkin yleisenä totuutena, että niin kutsuttujen kantasuomalaistenkin on joskus vaikea saada työtä.

Entä missä kulkee todellisen suomalaisen ja muukalaisen raja, Gylling kysyy.

- Montako sataa vuotta taaksepäin mennään, jotta saadaan tietää, ketkä ovat aitoja suomalaisia?

VIHA VIIHDYTTÄÄ

Tutkimusprofessori Hannu Lauerma Psykiatrisesta vankisairaalasta tunnistaa osassa ääriajattelijoista samankaltaisia, patologisiakin piirteitä.

[...]

Miten arvioida vihapuhetta suoltavia nettikirjoittelijoita?

- Jos elämänsisällöksi jää pelkkä vihaaminen, joka korvaa normaaleja ihmissuhteita, työtä ja harrastuksia, se alkaa olla jo patologista. Nettikirjoittelijoissa on paljon tällaisia henkilöitä.

Netissä mille tahansa näkökannalle saa vahvistusta.

- On helppo nähdä vihollisia, olivatpa he sitten natseja, kommunisteja tai ulkomaalaisia. Henkilökohtaisen kontaktin puute jättää tilaa fantasioille.

[...]

Heta Muurinen