HS: Jukka Gustafsson: Ulkomaalaisia opiskelijoita lisää Suomeen

Helsingin Sanomat: Jukka Gustafsson: Ulkomaalaisia opiskelijoita lisää Suomeen 22.9.2011

Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) mukaan Suomeen tulisi saada tuntuvasti lisää ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita.

Tämän hallituskauden minimitavoite voisi ministerin mukaan olla noin 20 prosentin lisäys.

"Kansainvälisyys on keskeinen korkeakoulutuksen laatutekijä", Gustafsson perustelee.

Suomi onkin yhä hännänhuippujen joukossa tilastoissa, joissa vertaillaan ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden osuuksia eri maissa.

Kärkisijoilla olevissa maissa, kuten Uudessa-Seelannissa, Australiassa, Sveitsissä ja Britanniassa, ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuudet ovat yli 20 prosenttia, kun Suomessa osuus oli OECD:n äsken julkaisemassa vertailussa vasta neljä.

Tilastokeskuksen tuoreemman tilaston mukaan osuus on tosin noussut viiteen.

Suhteessa opiskelijamääriin eniten ulkomaalaisia on yliopistoista Kuvataideakatemiassa ja ammattikorkeakouluista Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa.

Suomessakin ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoitten määrä on kuitenkin kasvanut tuntuvasti eli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Nyt heitä on kaikkiaan noin 15 700, joista puolet yliopistoissa ja puolet ammattikorkeakouluissa.

Suurin yksittäinen lähtömaa on Kiina, josta tulleita opiskelijoita on yli 2 000. Seuraavaksi eniten tulijoita on Venäjältä.

Yhdeksi syyksi Suomen suosion nousuun OECD arvioi opintojen maksuttomuutta, joka alkaa olla harvinaista herkkua maailmalla.

Myös Tanska ja Ruotsi ovat ottaneet käyttöön maksut Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille.

Maksut ovat yleensä ainakin alkuun karsineet hakijoita. Esimerkiksi Tanskassa mielenkiinto Afrikasta väheni, mutta sen sijaan Kiinasta tulijoita maksut eivät karkottaneet.

Suomessa on meneillään vuoteen 2014 asti kokeilu, jossa korkeakoulut voivat periä maksuja EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta vieraskielisissä ohjelmissa.

Periaatteessa kokeiluun on ilmoittautunut suuri joukko korkeakouluja ja englanninkielisiä koulutusohjelmia, mutta käytännössä se on päässyt nihkeästi käyntiin.

Yksi syy on se, että korkeakoululla tulee olla stipendijärjestelmä. Vain Erasmus Mundus -ohjelmissa maksuista huolehtii EU.

Tänä syksynä Aalto-yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ottivat käyttöön 8 000 euron vuosimaksut muutamissa ohjelmissa.

Aalto-yliopistossa näihin ohjelmiin haki noin 150, joista valintakokeet läpäisi 81. Heistä kuitenkin vain 43 otti opiskelupaikan vastaan, loput olivat saaneet mieluisamman paikan tai houkuttelevamman stipendin muualta.

Aaltokin maksaa ohjelmien "huippuopiskelijoille" 4 000–16 000 euron apurahat. Vain kolme opiskelijaa maksaa koko vuosimaksunsa itse.

"Eihän tästä juuri tuottoja jää, mutta ehkä maksut tuovat opinnoille lisää uskottavuutta esimerkiksi jostain Intiasta ja Pakistanista tulevien mielestä", arvioi Aallon vararehtori Martti Raevaara.

Maan hallitukselta hän kaipaa pikaista päätöstä siitä, aiotaanko kokeilua jatkaa, mikä helpottaisi opintojen suunnittelua ja opiskelijoitten värväämistä.