perjantai 30. syyskuuta 2011

YLE: Yritykset mainostavat työntekijöidensä suomalaisuudella

YLE Uutiset: Yritykset mainostavat työntekijöidensä suomalaisuudella 30.9.2011

Useat pienet palvelualan yritykset mainostavat itseään sillä, että heidän kaikki työntekijänsä ovat suomalaisia. Vähemmistövaltuutetun toimistossa suomalaisia työntekijöitä korostavaa mainontaa pidetään arveluttavana. Jos markkinointi vaikuttaa työntekijöiden valitsemiseen, se voi olla myös laitonta.

Vähemmistövaltuutetun toimiston ylitarkastaja Husein Muhammed kertoo, että suomalaisia työntekijöitä korostavasta mainonnasta on tullut yhteydenottoja. Ne ovat kohdistuneet lähinnä siivousyritysten mainontaan.

Muhammedin mukaan tällainen markkinointi voi kertoa asenteellisuudesta ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan, mutta myös siitä, että suomalaisuuden luullaan olevan sellaisenaan hyvän palvelun tae ja jotain sellaista, mitä asiakkaat haluavat.

- Välttämättä kyse ei ole yrityksen johdon omista asenteista, vaan he ajattelevat, että asiakkaat ovat asenteellisia. Tämä käy ilmi, kun keskustelemme yritysten kanssa. He vetoavat siihen, että asiakkaat vaativat, Muhammed kertoo.

Kun yritys korostaa kaikkien työntekijöidensä olevan suomalaisia, Muhammedin mukaan kyse ei ole pelkästä viattomasta tavasta kertoa tosiasia, ei edes silloin, kun yhteyteen ei liitetä mitään ylistäviä laatusanoja. Hänen mukaansa se on mainoskikka, jossa asiakkaalle luvataan jotain, ja tämän lupauksen pitäminen on ongelmallista.

- Jos he pitävät lupauksensa, se tarkoittaa, ettei esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia siivoojia rekrytoida. Silloin syyllistytään syrjintään, lainvastaiseen toimintaan. Toisaalta jos otetaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, niin asiakkaalle on luvattu jotain, mitä ei käytännössä toteuteta, Muhammed pohtii.

Hyvän tavan vastaista markkinointia

Muutama vuosi sitten Kuluttajavirasto arvioi vähemmistövaltuutetun pyynnöstä siivousyrityksen mainosta, jossa kerrottiin firman työllistävän rehellisiä, suomalaisia siivousalan ammattilaisia. Yrityksen markkinointitapa todettiin hyvän tavan vastaiseksi ja sitä muutettiin.

Tällä hetkellä Kuluttajaviraston käsittelyssä ei ole vastaavia tapauksia, mutta yleinen periaate pätee kaikkiin.

- Hyvän tavan vastaista markkinointia on esimerkiksi se, että esitetään väheksyvästi muut etnistä alkuperää olevat tai luodaan mielikuvaa, että suomalaiset ovat rehellisiä ja luotettavia verrattuna johonkin muuhun etniseen alkuperään, kertoo lakimies Paula Hannula Kuluttajavirastosta.

Hannulan mukaan yrityksen mainontaa pitää käsitellä kokonaisuutena. Markkinointi voi olla hyvän tavan vastaista, vaikka yritys ei olisi tarkoituksella väheksynyt jotakin ryhmää.

- Markkinoita arvioidaan kokonaisuutena. Jos markkinointiin liittyy esimerkiksi jotakin työelämän lainsäädännön vastaista, se usein on myös kuluttajasuojalain tarkoittaman hyvän tavan vastaista markkinointia, Hannula muistuttaa.

_____________________________________________

Yrittäjä: Kielitaito ratkaisee

Pääkaupunkiseudulla toimiva siivousalan yritys Siivous-Sebastian mainostaa itseään sataprosenttisesti suomalaisena yrityksenä. Se tarkoittaa myös sitä, että kaikki työntekijät ovat suomalaisia. Toimitusjohtajan mukaan se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hän voisi palkata myös ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.

- Meillä on hyvän tavan rekrytointipolitiikka, ja rasismi on Siivous-Sebastianin arvomaailmaa vastaan. Usein ulkomaalaisten hakijoiden esteeksi tulee kielitaito, koska vaadimme niin suullista kuin kirjallistakin suomen kielen taitoa, jotta kommunikointi asiakkaan kanssa sujuisi, toimitusjohtaja Tommy Nordberg kertoo.

Nordbergin mukaan he ovat korostaneet suomalaisuutta mainonnassa, koska asiakkailta tuli kyselyjä siitä, ovatko kaikki siivoojat varmasti suomalaisia.

Myös helsinkiläinen puutarhayritys Piha Tricks mainostaa kaikkien työntekijöidensä olevan suomalaisia, tehokkaita ja luotettavia ammattilaisia. Yritys hankkii työntekijänsä alihankintaperiaatteella.

Toimitusjohtaja Samu Kokko sanoo suosivansa suomalaisia omien kokemustensa ja asiakkaiden mahdollisten ennakkoluulojen takia. Kun myyntilauseessa on luvattu suomalaisia työntekijöitä, hän ei näe mitään syytä, miksei pitäisi siitä kiinni.

- Ei ole tullut sellaista tilannetta, että olisivat työntekijät loppuneet, ja olisi pitänyt palkata ulkomaalainen. Tai sellaista tilannetta, että ulkomaalaisen palkkaamisesta olisi saatu niin paljon suurempi hyöty, että se olisi kannattanut ennemmin kuin suomalaisen palkkaaminen, Kokko sanoo.