Demari: Siirtotyöläiset ovat täysin työnantajan armoilla 16.9.2010
Sosiologi Anna Kontulan mukaan vapaa liikkuminen kohentaa pitkällä aikavälillä sekä kantaväestön että siirtolaisten työehtoja.
Vierastyöläiset on vapautettava eristyksestä, jotta he pääsisivät valvomaan etujaan.
Vasemmisto ei tee viisaasti, jos se alkaa vaatia lisää kontrollia maahanmuuttoon.
Sosiologi Anna Kontula tutustui kesällä 2009 puolalaisiin, kosovolaisiin, makedonialaisiin ja monista muista maista tulleisiin siirtotyöläisiin.
Hän teki silloin kuukauden mittaisen kenttätutkimuskeikan Olkiluodon ydinvoimalatyömaan parakkikylässä. Tutkimuksesta kertova kirja Näkymätön kylä – siirtotyöläisten asemasta Suomessa julkistettiin tämän vuoden syyskuun ensimmäisenä päivänä.
Kontula on tehnyt aikaisemmin melko paljon tutkimusta suomalaisten rakennusmiesten kanssa. Hän kertoo kuvitelleensa, että näkisi ulkomaalaisissa rakentajissa jotakin eksoottista. Niin ei tapahtunut. Suomalaisten rakennusmiesten tyyliin kuuluva reiluus hallitsi myös itä-eurooppalaisten rakentajien käytöstä:
–Se, mistä minä tykkään suomalaisissa rakentajissa on se, että heidän kanssaan on helppo olla, koska he ovat suoria, jalat maassa olevia. Se kulttuuri on mutkaton. Samaan törmäsin Olkiluodon ulkomaalaisten rakennusmiesten parissa. Suomalaisten sosiaaliryhmien väliset erot ovat suurempia kuin kulttuurierot vaikkapa puolalaisen ja suomalaisen rakennusmiehen välillä.
Eristäminen ja riippuvuus
Olkiluodon rakentajat kuuluvat siirtotyöläisten hyväosaisiin. Palkat ovat paremmat kuin monilla muilla ulkomaalaistyöläisillä ja miesten työläiskulttuuri antaa ainakin periaatteessa pohjaa oikeuksin puolustamiseen. Kontula huomasi, että silti myös heidän elämässään vaikuttaa kaksi kaikkia siirtotyöläisiä vaivaavaa ongelmaa. Ne ovat eristäminen ja työnantajariippuvuus.
–Huonot työehdot tehdään eristämisen ja riippuvuuden avulla, sanoo Kontula.
Ympäristöstä eristetyt ja vain työnantajansa kanssa tekemisissä olevat ihmiset eivät pysty valvomaan etujaan. Halvalla työskentelevät ulkomaalaiset aiheuttavat painetta työmarkkinoilla ja huonontavat kantaväestön työehtoja. Kontula korostaa, että ainoa keino kierteen katkaisemiseksi on päästää siirtotyöläiset suomalaiseen yhteiskuntaan.
–Ulkomaalaislakia, kotikuntalakia ja työterveyslakia pitää muuttaa niin, että ulkomaalaiset voivat käyttää samoja palveluja kuin suomalaiset. Olkiluodossa työnantaja järjestää pääsääntöisesti kaikki palvelut, joita miehet tarvitsevat. Myös se vahvistaa riippuvuutta työnantajaan ja eristää suomalaisista.
Kontula toivoo, että syntyisi paikkoja, joissa siirtolaiset ja suomalaiset voivat joutua luontevasti tekemisiin keskenään. Hän huomauttaa, että jos suomalaiset ja ulkomaalaiset alkavat sekoittua keskenään, niin työnantajan olisi nykyistä vaikeampi maksaa samasta työstä erilaista palkkaa etnisin perustein. Nyt se on erittäin helppoa.
Turvattomuus ja laittomuus
Kontula muistuttaa, että ulkomaalaisten pitäisi saada Suomessa samaa palkkaa ja noudattaa samoja työaikoja kuin suomalaisten. Näin ei tapahdu. Laittomuus vallitsee. Tilanne ei parane pelkästään poliisin tai syyttäjän avulla.
–Kaikki tahot tuntuvat vaativan lisää viranomaisvalvontaa työpaikoille. Minä en usko, että asiat ratkeavat sillä. Nykyinen valvonta ei pysty käsittelemään edes niitä asioita, joita tuodaan sen nenän alle. Toimintaa pitää siis tehostaa. Mutta milloinkaan ei saada aikaan sellaista viranomaisvalvontaa, joka ratkaisi halpatyön ongelmat ilman, että halpatyöläiset itse tarttuvat asioihinsa.
Halpatyöläisen ei ole helppoa hoitaa asioitaan. Sellainen suomalainen ihminen, jota ei ole vielä syrjäytetty työelämästä, voi turvautua ammattiliittoon, palveluihin ja omiin epävirallisiin verkostoihinsa. Useimmille ulkomaalaisille se on mahdotonta. Jotakin pitäisi tehdä heti.
–Vierastyöläisille on tarjottava työnantajasta riippumatonta neuvontaa heidän omalla kielellään. On oltava jokin taho, johon he voivat turvautua.
Työnantaja määrää siirtotyöläisten asioista monilla työmailla vielä omavaltaisemmin kuin Olkiluodossa. Kuinkahan monelle vierastyöläiselle maksetaan Suomessa sopimusten mukaista palkkaa?
–En tiedä yhtään, kuinka monelle maksetaan. Voin sanoa, että suuri laittomuus vallitsee. Kukaan ei tiedä kuinka suuri.
Halpatyö ja saatavuusharkinta
Työmarkkinoilla tarjolla oleva halpa työ alentaa suomalaisten palkkoja ja halpatyöläiset vievät työpaikkoja suomalaisilta. Kontulan mielestä poliitikot eivät ole käsitelleet vakavaa ongelmaa parhaasta mahdollisesta näkökulmasta. Hän on pahoillaan varsinkin vasemmistopuolueiden kannanottojen lyhytnäköisyydestä.
–Vasemmisto lähtee hakoteille, jos se ajattelee, että nyt pitää sulkea rajat ja estää ihmisiä tulemasta. Ensinnäkin se on täysin epärealistinen ajatus. EU:n sisällä on niin monta työvoimaa tarjoavaa aluetta, että on ihan turhaa laittaa rajoja kiinni EU:n ulkopuolisille.
Saatavuusharkinnan avulla hallittu maahanmuutto varmentaa kolmansien maiden siirtolaisten riippuvuuden työnantajastaan.
–Työnantaja hakee EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille oleskeluluvan. Näin työntekijä joutuu kokonaan sidoksiin yhteen työnantajaan. Työnantajan kädessä ei ole pelkästään siirtolaisen työsuhde vaan koko hänen oleskelunsa ja elämänsä tässä maassa.
–Minä lähden siitä, että ainoastaan riippuvuussuhdetta purkamalla voidaan auttaa siirtotyöläisiä ajamaan omia etujaan. Jos he ovat riittävän vahvoja, niin he haluavat parempaa palkkaa. Tuskin kukaan ulkomaalainen ottaa huonoa palkkaa huvikseen tai suomalaisten palkkoja alentaakseen, vaan sen takia, että ei pysty neuvottelemaan.
Orjuus ja utopia
Kontula tunnustautuu pitkän tähtäimen utopistiksi. –Tavoitteeksi pitää laittaa ihmisten vapaa liikkuminen koko maailmassa. Tarkoitan sellaista liikkuvuutta, joka lähtee tavallisten ihmisten elämän tarpeista eikä pääoman tuntemasta halpatyövoiman tarpeesta. Tavoitetta pidetään utopistisena, mutta aikanaan pidettiin vapaata liikkumista nykyisen Suomen alueella täysin utopistisena.
Kaikkien pitäisi saada matkustaa ja asettua asumaan perusteitaan kertomatta. Vapaa liikkuvuus tarkoittaisi ihmisten sekoittumista. Ihmisten sekoittuminen tarkoittaisi työehtojen tasoittumista. Työehtojen tasoittaminen tarkoittaisi sitä, että parempien ehtojen perässä ei tarvitsisi lähteä matkustamaan. Liikkumisen vapauden saatavuusharkintainen rajoittaminen johtaa kontrolloituun liikkumisen pakkoon. Liikkumisen vapaus poistaa pakkosiirtolaisuuteen liittyvät suoranaisen orjuuden riskit.
–Liikaa liikkuvuutta hillitään sillä, että ihmisillä on mahdollisuus ansaita leipänsä kotiseudullaan ja rakentaa sellaista maailmaa, jossa kotiseudulta ei ole pakko lähteä.