tiistai 12. marraskuuta 2013

HS: Suomeen muuttaneiden somalien lapsiluku putosi liki puoleen

Helsingin Sanomat: Suomeen muuttaneiden somalien lapsiluku putosi liki puoleen 12.11.2013

Maahanmuuttajien lapsiluku pyrkii ajan myötä lähelle kantaväestön lukuja, mikä merkitsee väestön vähenemistä. Kasvua Suomen väkilukuun tuo ainoastaan maahanmuutto.

Suomessa asuvien somaleiden lapsiluku on laskenut kahdessakymmenessä vuodessa lähes puoleen niistä vuosista, jolloin he alkoivat muuttaa Suomeen.

Somaliväestön kokonaishedelmällisyys oli 1990-luvun alussa 6,6. Nyt luku on neljä.

Kokonaishedelmällisyydellä tarkoitetaan yhteisön naisten synnyttämien lasten määrän laskennallista keskiarvoa.

Pääkaupunkiseudulla asuvien alle 27-vuotiaiden somaliankielisten Suomen kansalaisten keskuudessa lapsia syntyy vieläkin vähemmän: 3,2 lasta naista kohden. Se on jo alle puolet vuoden 1991 tasosta.

Lapsiluvun pienenemiseen vaikuttavat kotoutuminen ja kotimaata turvallisemmat olot sekä nuorten naisten kouluttautuminen ja työssäkäynti.

Suomeen pikkutyttöinä tulleet tai täällä syntyneet toisen polven somalinaiset eivät useinkaan halua jäädä kotiin, vaikka arvostaisivatkin monilapsista perhemallia. Naiset itse kertovat, että lapsia syntyy vähemmän myös siksi, että lasten hoitamisessa auttavia sukulaisia on ympärillä vähemmän.

Myös muualla on havaittu, että uudessa kotimaassa maahanmuuttajien lapsiluku lähestyy kantaväestön lukuja.

Helsingin Sanomat pyysi Tilastokeskuksen yliaktuaaria Markus Rapoa selvittämään tärkeimpien maahanmuuttajaryhmien lapsiluvun muutosta.

Vietnamilaisille syntyy Suomessa nyt keskimäärin 2,1 lasta, kun 1990-luvulla määrä oli 3,5.

Irakilaisille lapsia syntyi 2000-luvun alussa keskimäärin neljä. Vain kymmenessä vuodessa määrä on laskenut kolmeen.

Somalian, Irakin ja Afganistanin kaltaisissa sotaa käyvissä tai konfliktien keskellä elävissä maissa lapsiluku on pysynyt korkealla, ja turvallisemmissa oloissa se laskee.

Sama pätee useimpiin Afrikan maista tulleisiin.

Venäjän ja Itä-Euroopan entisten sosialistimaiden asukkaille taas käy Suomessa päinvastoin. Heidän lähtömaissaan lapsia syntyy selvästi Suomen ja EU:n keskiarvoa vähemmän. Suomessa asuessaan he kuitenkin saavat usein saman verran lapsia kuin suomalaiset.

Suomessa naiset synnyttävät keskimäärin 1,8 lasta.

Moni itäeurooppalainen nainen on naimisissa suomalaisen miehen kanssa. "He uskaltavat hankkia Suomessa enemmän lapsia kuin olisivat uskaltaneet tehdä kotimaassaan, omasta kulttuuristaan tulevan miehen kanssa", sanoo Väestöliiton tutkija Minna Säävälä. Suomessa miehet auttavat kotitöissä ja lastenhoidossa enemmän kuin naisten kotimaissa.

Mielenkiintoista on myös, että britit, ranskalaiset, yhdysvaltalaiset ja intialaiset saavat Suomessa selvästi vähemmän lapsia kuin kotimaissaan keskimäärin. Kokonaishedelmällisyys jää Suomessa jopa alle 1,5:n. Luku kertoo maahanmuuttajien korkeasta koulutustasosta.

Pääkaupunkiseudulla elää myytti, jonka mukaan isoja perheitä arvostavat maahanmuuttajat synnyttävät niin paljon, että se pitää yllä väestönkasvua.

Pelkän kantaväestön kokonaishedelmällisyys pääkaupunkiseudulla on kuitenkin vain 1,5 ja koko väestön 1,55. Maahanmuuttajien lapsilla ei siis ole suurta vaikutusta varsinkaan, kun suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat suomalaisten tapaan vähälapsisia virolaisia ja venäläisiä.

Väestönkasvuun tarvitaan vähintään 2,1 lasta naista kohti. Suomi tarvitsee yhä maahanmuuttoa, jotta väki ei vähene.

FAKTA
Avioliitto sovitaan sukujen kesken
- Somalit ovat neljänneksi suurin maahanmuuttajaryhmä virolaisten, venäläisten ja ruotsalaisten jälkeen.
- Vuonna 2012 Suomessa asui lähes 15 000 somalinkieltä puhuvaa. Heistä noin 10 000 on Suomen kansalaista.
- Somalialaiset menevät yleensä naimisiin keskenään, mutta myös kantasuomalaisten ja somalialaisten välisiä avioliittoja on alkanut esiintyä.
- Avioliitosta sovitaan sukujen kesken šeikin eli lainoppineen läsnä ollessa.