Verkkouutiset: Somaliyrittäjä: Suomen sosiaaliturva on "liian antelias" 1.11.2014
Somalitaustainen Abdi Osman väläyttää Suomeen ruokakorttia ja työttömien velvoittamista vanhusten pariin.
Somalitaustainen rakennusalan yrittäjä Abdi Osman pitää ongelmallisena suomalaista sosiaaliturvaa, joka ei kannusta riittävästi työntekoon. Osmanin Horn Afrik -yritys välittää kymmeniä maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä erilaisiin rakennusalan purku-, raivaus-, siivous, muuraus- ja timpurin töihin.
– Työnteon yhteydessä oppii parhaiten, arvioi Osman Nykypäivän ja Verkkouutisten haastattelussa. Hän suhtautuu kriittisesti moninaisiin maahanmuuttajien ja työttömien kurssituksiin. Elämä ja työkaverit opettavat.
Osman on itse huomannut, että parhaita työntekijöitä ovat vastikään maahan saapuneet turvapaikanhakijat, jotka eivät ole vielä saaneet oleskelulupaa. Tämän jälkeen työnteosta on vaikeampi innostua, jos jo alkuvaiheessa ei ole saanut siihen potkua.
Suomeen tulevista maahanmuuttajista somaleihin kohdistuu paljon ennakkoluuloja, suoranaista vihaakin. Monien mielestä somalit ovat juuri niitä, jotka vetelehtivät ostareilla ja joiden on vaikea sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Miltä tällaiset puheet kuulostavat?
Osmanin mielestä vika ei ole vain somaleissa, vaan myös suomalaisessa, liian anteliaassa sosiaaliturvassa.
– Kun ihminen tulee tänne, hänelle näytetään sosiaalityöntekijä, suomen kielen opettaja ja asunto. Jos omaa vastuuta ei korosteta, alkuvaiheessa voi lähteä vääränlainen viesti.
Hän ei kiistä, etteikö monien kohdalla yritteliäisyydessä ja sopeutumisessa olisi peiliin katsomista.
Sosiaaliturvaa ei vastikkeetta
Suomalaista hyvinvointijärjestelmää Osman kuvaa hienoksi, mutta samalla se on hänestä myös "liian pehmeä":
– Toivon, ettei suuri osa ihmisistä käytä sitä hyväksi.
Osman sanoo olevansa huolissaan myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Maa velkaantuu ja väestö ikääntyy. Jos Osman saisi päättää, hänestä sosiaaliturvaa ei pitäisi maksaa vastikkeetta. Hän ihmettelee, miksi vanhuksia hoitamaan tarvitaan työvoimaa ulkomailta, kun kotimaastakin löytyisi ihmisiä, jotka voisivat tässä auttaa.
– Samassa kerrostalossa voi olla yksinäinen vanhus ja vaikkapa maahanmuuttaja, jolla ei ole mitään tekemistä. Miksi häntä ei voisi velvoittaa lukemaan vanhukselle kirjaa tai auttamaan siivouksessa?
Suomeen hän suosittelee Yhdysvalloissa käytössä olevaa eräänlaista ladattavaa luottokorttia, jolla vähävaraiset ja työttömät voivat ostaa vain ruokaa, mutteivät esimerkiksi alkoholia ja tupakkaa.
– Tällainen systeemi kannustaisi meilläkin ihmisiä hakeutumaan innokkaammin töihin tienaamaan rahaa, hän uskoo.
"Tykkään maksaa veroni"
Horn Afrikilla menee hyvin. Liikevoiton osuus oli viime vuonna viidennes lähemmäs parin miljoonan euron liikevaihdosta. Yrityksen menestykseen liittyvät kysymykset saavat Osmanin kuitenkin vähän vaivautuneeksi. Maahanmuuttaja, joka työllistää myös muita maahanmuuttajia, onkin herättänyt suomalaisessa yhteiskunnassa yllättäen myös kateutta:
– Olen mielelläni vienyt eteenpäin viestiä, kuinka tumma mies voi menestyä, mutta tämä on herättänyt myös mustasukkaisuutta ja ennakkoluuloja. Miksi hän menestyy, mutta suomalainen ei, kuvaa Osman.
Viranomaiset ovat penkoneet Osmanin firmaa, mutta turhaan. Osman korostaa, ettei hyväksy harmaan työvoiman käyttöä, ja Horn Afrik noudattaa kaikissa asioissa Suomen työvoimalainsäädäntöä.
– Kun 25 vuotta sitten tulin tänne (turvapaikanhakijana) ilman matkalaukkua, taskussani vain 50 dollaria ja jalassani sandaalit, olen joka sekunti kiitollinen kaikesta. Suomi on ollut minulle kuin äiti. Tykkään maksaa tänne veroni, Osman painottaa.
Onko Suomi rasistinen maa?
– Ei. Rasismista puhutaan liian helposti. Jos lastani hakataan koulussa päivittäin tai lääkäri ei suostu hoitamaan minua, koska olen musta, se on rasismia. Suomesta ei mitään hälyttävää rasismia löydy.
Osman kertoo saaneensa paljon kannustusta suomalaisilta. Sitten on niitäkin vastaavia mestareita, jotka eivät halua olla Osmanin firman kanssa missään tekemisissä. Se ei ole hänelle ongelma.
Juttu luettavissa kokonaisuudessaan Nykypäivästä.