Yle: Poikien rasistiset asenteet lisääntyneet Suomessa

Yle: Poikien rasistiset asenteet lisääntyneet Suomessa 1.11.2014
Uusi Suomi: Dosentilta kova arvio Ylellä: Suomessa rasistinen ilmapiiri – jihadismi ”ei yllättävää”
Verkkouutiset: Yle: Kielteiset asenteet ajavat maahanmuuttajia ääriliikkeisiin Suomessa
Svenska Yle: Finländska pojkar mest invandrarfientliga

Monilla on valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat selvästi kiristyneet vuosituhannen vaihtumisen jälkeen.

Suomessa on vuosituhannen alkupuolella hyvin nopeasti lisääntynyt nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan, sanoo dosentti Sakari Suutarinen Jyväskylän yliopistosta. Arvionsa hän perustaa kansainvälisiin koulusaavutustutkimuksiin, joissa on mukana 38 maata. Suomalaiset pojat ovat laajassa kansainvälisessä vertailussa kaikkein kielteisimpiä maahanmuuttajia kohtaan.

Suutarinen kertoi nuorten asenteista Jyväskylässä Keski-Suomen Tulevaisuusforumissa.

Suutarinen korostaa, että nuorten asenteet eivät välttämättä johda laittomaan toimintaan, mutta se on pohjavireenä.

– Esimerkiksi jos jollakin paikkakunnalla tilanne kärjistyy niin hyvinkin nopeasti saattaa olla isompi joukko nuorista kiinnostunut tällaisesta laittomasta toiminnasta, sanoo Suutarinen.

Rasismille kasvualusta

Suutarisen mukaan noin kymmenen prosenttia nuorista ilmoittaa valmiudesta laittomaan toimintaan. Yli kaksi prosenttia heistä on maahanmuuttajia kohtaan kriittisiä eli he suhtautuvat maahanmuuttajien oikeuksiin hyvin kriittisesti.

– Jos nyt hiukan yleistää niin tässä on ollut kasvualustaa jo pitkään tällaiselle anti-jihad-liikkeelle. Ei ole kovin yllättävää, että Suomesta osa maahanmuuttajista tässä tilanteessa on päätynyt jihadiin. Integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ei ehkä heidän mielestä tällaisessa rasistisessa ilmapiirissä ole mahdollista, sanoo Suutarinen.

Suutarinen muistuttaa, että Suomesta lähdetään jihadiin suhteessa muslimiväestöön nähden eniten. Sitä kautta olisi syytä kiinnittää huomiota myös valtaväestön asenteisiin.

Muslimit ja kristityt samalle uskontotunnille

Rauhankasvatusta tarvitsee Suutarisen mielestä myös kantaväestö.

– On täysin oikein vaatia meidän muslimiyhteisöltä sitä, että he ottavat huomioon mahdollisuuden nuorison radikalisoitumiseen. Muslimiyhteisön tulisi toimia siten, että sotaan lähteminen jäisi mahdollisimman vähäiseksi ja että he ottaisivat vastuun rauhankasvatuksesta. Sama tehtävä on tietysti myös valtaenemmistöllä. Minusta on hyvin harmi, että esimerkiksi uskonnon opetuksessa muslimit ja kristityt ovat eri ryhmissä. Tämä on hyvin harvinainen käytäntö länsimaissa.

Nykyinen tilanne on pitkän kehityksen tulos.

– Koulusaavutustutkimukset näyttävät jo useamman vuosikymmenen ajalta siltä, että Suomessa on kasvamassa hyvin maahanmuuttajakriittinen poikanuoriso ja vielä sama nuoriso suhtautuu kriittisesti ylipäätään kaikkiin toisiin etnisiin ryhmiin. Meidän olisi aika kiinnittää huomiota tällaisiin asenteellisiin koulusaavutuksiin ja miettiä, mitä esimerkiksi koulussa voidaan asian eteen tehdä. Nämä asiat olisi erittäin tärkeätä ottaa huomioon esimerkiksi opetussuunnitelmia laadittaessa, sanoo Suutarinen.

Koulussa ei keskustella

Tilanteen korjaamiseksi on Suutarisen mielestä olemassa useita eri keinoja.

– Yksi on esimerkiksi keskustelun palauttaminen kouluun. Kun meillä ei ole kouludemokratiaa niin missä ihmeessä nuoret pääsevät keskustelemaan ja muodostamaan yhteisiä mielipiteitä ja käyttämään demokraattisia toimintatapoja. Ero muihin Pohjoismaihin on huima. Muissa Pohjoismaissa on kouluneuvostot, Suomessa ne ajettiin alas. Onneksi meillä on lakisääteisestikin vielä oppilaskuntia, mutta niiden tehtävät ovat huomattavasti rajallisempia.

Suutarisen mukaan tilanteen kärjistymistä ja konflikteja on vaikea ennustaa, mutta jos tällaista vastakkainasettelua ja keskustelemattomuutta on niin konfliktien mahdollisuus kasvaa.

– Erityisen huoilestunut olen siitä, että nuorison älymystö ja sanoisiko tuleva keskiluokka ei ole aktivoitunut. Aina laman ja kriisin tullessa ääriliikkeet aktivoituvat ja se vie kehitystä ei-toivottuun suuntaan, sanoo Suutarinen.

Mistä on kyse?
- Suomalaiset pojat ovat maahanmuuttajakriittisimpiä.
- Tutkimuksessa oli mukana 38 maata.
- Joka kymmenes suomalaisnuori valmis laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan.