HS: Maahanmuuttajien kieli­vaatimukset saattavat höllentyä – työllistyminen liian hidasta

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajien kieli­vaatimukset saattavat höllentyä – työllistyminen liian hidasta 4.2.2016
Tiedote: Asiantuntijaryhmältä ehdotuksia maahanmuuttajien saamiseksi nopeammin koulutukseen ja työelämään
Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi; kipupisteet ja kehittämisehdotukset -selvitys (pdf)

Ammatilliseen koulutukseen vaadittavasta kielitaitotasosta voidaan joustaa, jotta maahanmuuttajat saadaan nopeasti työelämään.

Näin esittää opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausryhmä, joka on valmistellut tukun keinoja nopeuttamaan oleskeluluvan saavien kouluttamista ja työelämään pääsyä.

Ohjausryhmä muistuttaa, että nykyään vain noin neljännes kotoutumiskoulutuksen päättävistä saavuttaa ammatilliseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen vaadittavan kielitaitotason.

Työryhmä kantaa huolta opettajien riittävyydestä. Pulaa on jo nyt perusopetukseen valmistavan opetuksen sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen opettajista. Lisää kaivataan myös lastentarhan- ja luokanopettajia sekä erityisopettajia ja oppilaan oman äidinkielen ja uskonnon opettajia.

”Osin tarpeisiin voidaan vastata nopeilla, suhteellisen lyhytkestoisilla täydennyskoulutuksilla ja osin tilanne edellyttää opettajien peruskoulutuksen lisäystä”, työryhmä toteaa julkaisussaan.

Työryhmän mielestä maahanmuuttajataustaisia opettajia on tällä hetkellä aivan liian vähän ja heidän rekrytointiaan pitää lisätä.

Kotimaassaan tutkinnon suorittaneet maahanmuuttajat pitäisi saada töihin nopeasti, mutta tutkintojen tunnustamistyö on hidasta ja osaamatonta.

”Pahimmassa tapauksessa korkeakoulutetuilta edellytetään vastaavan tai suomalaisen tutkinnon suorittamista uudelleen tai heidät ohjataan suorittamaan alempaa suomalaista tutkintoa”, työryhmä harmittelee.

”Hakemusten käsittely on työlästä, sillä tietoa tutkintojen suoritusmaista on vaikea saada”, raportissa muistutetaan.

Tutkintojen tunnustamistyöhön pitää työryhmän mukaan kohdentaa lisäresursseja Opetushallitukseen.

Lisäksi tulee kouluttaa lisää tulkkeja ja kääntäjiä. Heitä on tällä hetkellä liian vähän erityisesti arabian kielessä, joiden puhujia on tullut paljon maahan.

Työryhmä korostaa, että Suomen heikko taloustilanne ja julkisen talouden tasapainottaminen asettavat maahanmuuttajien kouluttamiselle tiukat taloudelliset reunaehdot.

”Määrärahalisäykset joudutaan tämän vuoksi toteuttamaan pääasiassa kohdentamalla rahoitusta uudelleen kehyksen puitteissa. Tämä edellyttää poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamista ja maahanmuuttajille suunnattujen koulutuspalveluiden uudistamista tehokkaammiksi ja vaikuttavammiksi”, työryhmä perää.

HS uutisoi tänään, että tänä vuonna 10 000 uutta turvapaikanhakijaa on vailla töitä.

Maahanmuuttajien koulutukseen kuluu tänä vuonna vähintään sata miljoonaa euroa pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista.

Työryhmä esittää myös maahanmuuttajien sosiaaliturvan kasvattamista. Se haluaa pidentää työmarkkinatuen kestoa sellaisissa tapauksissa, joissa perusopetuksen suorittaminen jäisi muutoin kesken.

”Ongelmana on, että työmarkkinatukea voi saada enintään 24 kuukautta opintokokonaisuutta kohden. Jos perustaidot ovat puutteelliset, ei tämä aika riitä perusopetuksen suorittamiseen.”

Työryhmä esittää myös, että opintotukilakia muutetaan siten, että aikuisten perusopetukseen osallistuvat voivat saada opintotukea.

Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi johtaja Kirsi Kangaspunta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Ryhmään kuului jäseniä eri koulutusorganisaatioista sekä vapaan sivistystyön edustajia.