HS: Maahanmuuttajat piristävät taloutta tilaisuuden saatuaan

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Maahanmuuttajat piristävät taloutta tilaisuuden saatuaan 4.6.2014

Yksi suosituimmista maahanmuuttoa vastustavista argumenteista kuuluu: ne vievät meidän työpaikkamme.

Tokaisu ei ole erityisen omaperäinen tai edes Suomelle tyypillinen. "Ne vastaan me" on tuttu asetelma muissakin Euroopan maissa, joissa maahanmuuttajien pelätään vievän leivän kantaväestön suusta.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (Vatt) on kartoittanut maanantaina julkistetussa raportissaan maahanmuuttajien integroitumista Suomeen sekä maahanmuuton kansantaloudellisia vaikutuksia. Tulokset eivät ole sinänsä yllättäviä. Maahanmuuttajia on taustaltaan ja kyvyiltään monenlaisia: lukutaidottomista aikuisista aina Nokian toimitusjohtajaan. Siksi maahanmuuton taloudelliset heijastuksetkin ovat monimuotoisia.

Vattin mukaan kotouttaminen kasvattaaa selvästi maahanmuuttajien palkka- ja yrittäjätuloja. Panostaminen maahanmuuttajien kieliopintoihin ja muuhun koulutukseen sekä yleiseen perehdyttämiseen kannattaa, mikä pitää muistaa näinä säästöpaineiden aikoina. Mitä paremmin maahanmuuttajat ja heidän lapsensa sopeutuvat Suomeen, sitä varmemmin he löytävät omat paikkansa työmarkkinoilta ja rupeavat maksamaan veroja. Samalla tulonsiirtojen tarve vähenee.

Maahanmuuttajien käytettävissä olevat keskimääräiset tulot ovat yhä kolmanneksen alemmat kuin muun väestön. Tulot kuitenkin kasvavat Suomessa vietettyjen vuosien kuluessa. Naisten tulot jäävät selvästi miesten tuloja pienemmiksi kaikissa maahanmuuttajaryhmissä. Erityisesti maahanmuuttajanaisia pitäisikin houkutella työelämään.

Läheskään kaikki maahanmuuttajat eivät halua jäädä Suomeen. Viidennes viime vuosikymmenen alussa tänne muuttaneista muutti pois jo viiden vuoden sisällä. Suomi ei ehkä olekaan sellainen onnela, miksi sen usein kuvittelemme.

Suomeen kotiutunut maahanmuuttaja piristää taloutta monin tavoin. Työvoiman lisääntynyt tarjonta kannustaa yrityksiä tekemään investointeja, ja kulutuskysyntäkin kasvaa. Kilpailun lisääntyminen laskee puolestaan kuluttajahintoja.

Kaikki eivät ole voittajia. Lyhyellä aikavälillä kärsijöitä ovat ainakin ne työntekijät, jotka kilpailevat maahanmuuttajien kanssa samoista työpaikoista. Työpaikkojen määrä ei ole kuitenkaan vakio. Kun tekijöitä tulee lisää, lisääntyy myös työ.