Yle: Päättäjät haluavat siirtää turvapaikan saaneet työvoimapulasta kärsiville alueille

Yle: Päättäjät haluavat siirtää turvapaikan saaneet työvoimapulasta kärsiville alueille 10.2.2016
Ilta-Sanomat: Viidennes turvapaikanhakijoista luku- ja kirjoitustaidottomia – miten kotoutuminen onnistuu, ministeri Lindström?

Työ- ja elinkeinoministeriö kiittelee rakennus-, hoiva- ja palvelualojen olevan kiinnostuneita maahanmuuttajien palkkaamisesta. Ministeriö haluaa sijoittaa turvapaikan saavat ihmiset eri puolille Suomea. Ministeriön näkemys on, että kieltä voi oppia työssä.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) korosti tänään keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että työllistyminen on paras tapa kotouttaa ihmiset. Viime vuonna Suomeen saapui noin 32 000 turvapaikanhakijaa. Arvioiden mukaan heistä runsaat 10 000 saa turvapaikan.

– Rakennusteollisuus on hyvä esimerkki. He haluavat olla mukana, miettivät, miten saavat työvoimaa tulevaisuudessa, ministeri Lindström mainitsi.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Tuija Oivo listasi tiedotustilaisuudessa turvapaikan saaneiden työllistämisen keinoiksi muun muassa palkkatuetun työn, työkokeilut ja koulutuksen. Olennainen kysymys hänen mukaansa on, miten voimme hallitusti sijoittaa ihmisiä ympäri maata.

– Yritämme niin hyvin kuin pystymme kytkemään yhteen kaksi tavoitetta: suunnataan ihmisiä alueille, joilla työtä on enemmän tarjolla kuin muualla, jopa työvoimapulaa, Oivo kuvailee.

Tilanne ei ole helppo, siitä kertoo muun muassa se, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset käyvät toista neuvottelukierrosta asiasta kuntien kanssa.

– Kuntapäättäjien näkemys on, että valtion on kyettävä takaamaan muun muassa kielikoulutus, Oivo huomauttaa.

Hänen mukaansa nyt tarvitaan tekeviä käsiä. Lisäksi on voitava keskustella kuntakorvauksen tasosta ja mikä tärkeintä, asumisesta. Esillä on jo ollut välivuokrausmalli.

Perinteinen kotoutusmalli Suomessa on ollut, että ensin turvapaikan saanut käy pitkähkön kielikoulutuksen ja ryhtyy sitten työnhakuun, mikä on ollut vaikeaa muun muassa kielitaitovaatimusten vuoksi. Oivo korosti nyt kielen oppimista esimerkiksi työssä.

– Rakennus-, hoiva- ja palvelualalla on halua lähteä ennakkoluulottomasti mukaan, hän kertoo.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) ehdotti tammikuussa, että maahanmuuttajille voitaisiin maksaa pienempää palkkaa kuin muille. Hän kutsui sitä kotouttamistoimeksi, koska tärkeintä on saada ihmiset töihin.

Myöhemmin hän muotoili tarkoittaneensa esimerkiksi oppisopimuskoulutusta. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on huomauttanut joka tapauksessa näyttävän siltä, että maahanmuuttajille oltaisiin varaamassa työmarkkinoilla omaa työntekijäkastia. Samoin toimihenkilökeskusjärjestö STTK on kuvaillut, että näin Suomeen syntyisi halpatyömarkkinat.

Lindström vakuuttaa ymmärtävänsä ristiriidat – raha painaa kuitenkin eniten

Hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman tavoitteena on vähentää ns. vetovoimatekijöitä, jotta ihmisiä ei saapuisi Suomeen suuria määriä. Tarkoitus on esimerkiksi tarkistaa kahdesti vuodessa turvapaikanhakijoiden kotimaiden turvallisuustilanne.

– Ymmärrän mahdollisen ristiriidan, mutta meidän täytyy vähentää vetovoimatekijöitä, ministeri Lindström sanoi.

Samankaltainen oli hänen vastauksensa kysymykseen perheenyhdistämisen sääntöjen tiukentamisesta:

– Ymmärrän ristiriidan, mutta on mietittävä, mihin meillä on varaa. Tiedän perheenyhdistämisproblematiikan, ministeri vakuutti.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on ilmoittanut käyttävänsä kaikki mahdolliset keinot vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämistä. Keskiviikon tiedotustilaisuudessa Lindström perusteli linjausta sillä, "ettemme halua lisää hallitsematonta maahanmuuttoa".


___________________________________________

Ilta-Sanomat: Viidennes turvapaikanhakijoista luku- ja kirjoitustaidottomia – miten kotoutuminen onnistuu, ministeri Lindström?

Tänä vuonna aloitetaan 10 000 turvapaikanhakijan kotouttaminen, kunnat ovat toistaiseksi luvanneet sijoituspaikan vasta 1 700 turvapaikanhakijalle.

Viime vuonna turvapaikanhakijoita tuli Suomeen 32 000 ja heistä noin 10 000 saa turvapaikan ja pääsee kotouttamisohjelmiin.

Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista on ennakkotietojen mukaan luku- ja kirjoitustaidottomia peräti noin viidennes.

Työministeri Jari Lindström (ps) myöntää, että lukutaidottomien ja vähän koulutettujen turvapaikanhakijoiden kotouttaminen on vaikeaa.

– Tämä on tietysti iso ongelma. Koulutettujen sijoittaminen on helpompaa. Siellä on tätä (lukutaidotonta) porukkaa, maaliskuussa saadaan faktaa.

– Ensiksi pitää opettaa ihmiset lukemaan ja kirjoittamaan, ehkä omalla kielellään, jotta he voivat sen jälkeen opetella suomen kieltä. Kyllä tässä iso haaste tulee olemaan, Lindström sanoo yllä olevalla ISTV:n videolla.

Suomella on ollut ongelmia maahanmuuttajien kotouttamisessa jo ennen EU:n pakolaiskriisiä. Tilastojen mukaan viisi vuotta Suomessa olleista maahanmuuttajista töitä on onnistunut saamaan vain noin kolmannes.

– Tämä on totta. Kun määrät ovat suurempia, vaikeusaste nousee huomattavasti. Silloin tarvitsemme uusia tapoja, nopeampia polkuja. Enää ei vanhoilla keinoilla pystytä haasteeseen vastaamaan.

– Kumppanuusohjelmat ovat hyvä esimerkki, eli yritykset ovat ilmoittaneet, että he voivat ottaa näitä ihmisiä. Kunhan vain byrokratian esteet puretaan, Lindström totesi.

Kunnat odottelevat – yli 8 000 kotoutettavaa vailla sijoituspaikkaa

Kotoutettavat turvapaikanhakijat sijoitetaan kuntiin, mutta kunnat ovat varsin nihkeästi ilmoittaneet halustaan ottaa vastaan oleskeluluvan saaneita.

Jos sijoituspaikkaa pitäisi löytyä 10 000 turvapaikanhakijalle, tällä hetkellä kunnissa on paikka vain 1 700 kotoutettavalle.