Yle: Soini: Suomi pysyy kansainvälisissä sopimuksissa

Yle: Soini: Suomi pysyy kansainvälisissä sopimuksissa 4.2.2016
Helsingin Sanomat: Professorit arvostelevat Niinistön puhetta: ”Ei sovi Suomen paikkaan kansainvälisessä yhteisössä”

Yhdysvaltain-vierailulla oleva ulkoministeri Timo Soini sanoi, että presidentti Sauli Niinistön puhe osoitti perusteltua huolta kansainvälisestä tilanteesta.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaisissa pitämä puhe oli hyvin perusteltu ja osoitti perusteltua huolta turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä.

Niinistö sanoi eilisessä puheessaan, että kansainväliset pakolaissäännökset eivät ole enää ajan tasalla. Soinin mukaan Suomi ei ole irtisanomassa kansainvälisiä sopimuksia, mutta EU:n ulkorajat on saatava pitämään.

Soini kertoi torstaina Washingtonissa, että Euroopan turvapaikanhakijatilanne oli noussut esiin eri tapaamisissa hänen Yhdysvaltain-matkansa aikana.

Soini keskusteli asiasta muun muassa presidentti Barack Obaman turvallisuuspoliittisen neuvonantajan Susan Ricen kanssa. Soinin mukaan Yhdysvaltain puolelta tuli vahvasti esiin, että ihmissalakuljetus Turkissa ja siihen liittyvä hyväksikäyttö on saatava loppumaan. Tästä Suomi on Yhdysvaltain kanssa samaa mieltä, Soini totesi.

Yhdysvaltain presidentinvaaleja Soini kertoi seuraavansa tiiviisti ja mielenkiinnolla. Hänen mukaansa ehdokkaiden puheet ovat osa vaalitaktikointia: täytyy puhua asioita, joilla tulee valituksi. Puheita tärkeämpää on kuitenkin se, millainen tiimi valittavan presidentin ympärille syntyy.

Keskustavaikuttaja Paavo Väyrysen aikomus perustaa oma puolue on Soinin mukaan erikoinen veto keskustan kunniapuheenjohtajalta. Hän arveli sen kuvastavan lähinnä Väyrysen pettymystä itseensä, eikä ollut huolissaan Väyrysen puolueen vaikutuksesta perussuomalaisten kannatukseen.


____________________________________

Helsingin Sanomat: Professorit arvostelevat Niinistön puhetta: ”Ei sovi Suomen paikkaan kansainvälisessä yhteisössä”

Puheessaan valtiopäivien avajaisissa tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi:

”Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita.”

Miltä tällainen puhe kuulostaa kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden korvissa? Pahalta.

Kansainvälisen oikeuden professorien Martin Scheininin ja Martti Koskenniemen mukaan Niinistö vaikuttaa tarkoittavan, että Suomi voi jättää solmimansa kansainväliset sopimukset noudattamatta – että Suomen sanaan ei enää voi luottaa.

”Tämä ei sovi Suomen paikkaan kansainvälisessä yhteisössä. Suomi on kuulunut niihin maihin, jotka edellyttävät, että valtiot täyttävät sopimusvelvoitteensa”, sanoo European University Institutessa Italiassa työskentelevä Scheinin.

”Tämä voi johtaa siihen, että teemme vastaavan poliittisen valinnan muiden sopimusten suhteen. Mihin vedetään se raja, mitä sopimuksia noudatetaan ja mitä ei?” kysyy Helsingin yliopiston professori Koskenniemi.

Mutta tarkoittiko Niinistö tätä todella?

Hän itse kiisti tulkinnan sopimusten noudattamatta jättämisestä tuohtuneena.

”Enhän minä mitään siitä puhunut. En todellakaan. Minä totesin tarkkaan ottaen niin, että juuri tässä ja nyt voi olla vaikea täyttää kaikkia velvollisuuksia”, hän sanoi puheensa jälkeen toimittajille.

Niinistön puhe käsitteli lähes pelkästään turvapaikanhakijakriisiä. Siihen liittyen Suomea sitoo kansainvälisistä sopimuksista etenkin Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951. Se määrittelee pakolaisuuden ehdot ja antaa vainotuille oikeuden hakea turvapaikkaa.

EU:n säädöksistä turvapaikanhakijoihin liittyvät Dublinin asetus ja Schengenin säännöstö. Dublinin asetus säätelee sitä, missä maassa turvapaikkahakemus käsitellään. Schengenin säännöstö koskee vapaata liikkuvuutta.

Scheinin sanoo ensin olettaneensa, että Niinistö viittasi juuri Geneven sopimukseen puhuessaan kansainvälisistä sopimuksista, joiden kaikkia velvoitteita ei kyetä täyttämään.

Niinistön puheen voi kuitenkin tulkita myös niin, että hän viittasi EU:n säädöksiin, EU-maiden sooloiluun ja unionin kyvyttömyyteen hoitaa kriisiä yhteisin toimin. Jos tämä on mitä presidentti tarkoitti, kyseessä ei Scheininin mukaan olisi yhtä ”paha poikkeama” kansainvälisen oikeuden näkökulmasta.

Puheessaan Niinistö sanoi: ”Parasta on tunnustaa tosiasiat, ja parasta, että tunnustuksen antaa EU ja ryhtyy yhteisen rajavalvonnan, muuttoliikkeen hidastuttamisen ja nopeutettujen käännytysten tielle ja sitä kautta raivaa turvan tilaa pahimmassa hädässä oleville.”

Scheinin korostaa, että kansainväliset sopimukset eivät nytkään edellytä suojelun tarjoamista heille, jotka Niinistön sanoin vain ”hakevat parempaa”. Ne vaativat auttamaan nimenomaan pahimmassa hädässä olevia.

Hän myöntää kuitenkin, että turvapaikanhakijoihin liittyvät EU-sopimukset natisevat tällä hetkellä liitoksissaan. Eri maat ovat ryhtyneet rajatarkastuksiin. Rajoille nousee aitoja ja muureja. Turvapaikanhakijoita ei rekisteröidä ensimmäisissä saapumismaissaan kuten pitäisi. Koko Dublinin asetusta suunnitellaan romutettavaksi.

”EU-maat puolin ja toisin eivät ota huomioon kaikkia puolia EU-säädöksistä, vaan ne noukkivat rusinat pullasta”, Scheinin kuvaa.

Koskenniemi pitää kestämättömänä tilannetta, jossa sopimukset ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa.

”Tilanne, jossa voimassa olevia sopimuksia ei noudateta, on paitsi näiden sopimusten, myös koko sopimusjärjestelmän kannalta tuhoisa”, hän sanoo.

On mahdollista, että Niinistö pyrki puheessaan nostamaan esiin juuri tämän ongelman. Koskenniemen mukaan presidentin olisi kuitenkin pitänyt sanoa se selvemmin. Hän itse uskoo, että turvapaikanhakijoihin liittyviä EU-sopimuksia voidaan hyvinkin neuvotella uudestaan.

”Vastuuntuntoinen johtaja sanoisi, että tämä sopimus ei toimi, aloitetaan neuvottelut sen muuttamisesta. Kansainvälinen oikeus tarjoaa tähän selvät keinot ja menettelyt. Mutta Niinistö sanoo vain, että ei meidän tarvitse sopimusta noudattaa”, Koskenniemi moittii.

”Täytyy sanoa, että olen hämmentynyt siitä, että hän juristina puhuu näin monitulkintaisesti.”