Yle: Helsingistä voi tulla turvapaikanhakijoille täyttymätön unelma – muuttoa pääkaupunkiseudulle vaikeutetaan 7.3.2016
Pääkaupunkiseudulle haluavan, oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan on hankittava sieltä työ- tai opiskelupaikka ennen muuttoa. Muussa tapauksessa hän voi jäädä ilman vuokratakuita.
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden muuttoa pääkaupunkiseudulle pyritään jarruttamaan. Maahanmuuttovirasto ohjeisti noin kuukausi sitten vastaanottokeskuksia, ettei pääkaupunkiseudulle muuttoa ei tulisi tukea taloudellisesti muualta Suomesta.
Käytännössä vastaanottokeskukset eivät anna pääkaupunkiseudulle muuttavalle vuokravakuuksia, ellei hänellä ole siellä valmiina opiskelu- tai työpaikkaa. Normaalisti vastaanottokeskus antaa vuokravakuuden maksusitoumuksena, jos asiakas on itse tuloton ja varaton.
Esimerkiksi Kotkassa ei tällä hetkellä myönnetä vuokratakuita pääkaupunkiseudulle muuttoa varten ilman oleellisia syitä, kertoo Kotkan maahanmuuttotyön johtaja Pirjo Puolakka.
– Pääkaupunkiseudulla on asuntopula ja hankaluuksia palveluiden järjestämisessä, Puolakka kertoo ohjeistuksen taustoista.
Monet turvapaikanhakijat haluaisivat suunnata pääkaupunkiseudulle oleskeluluvan saatuaan. Pääkaupunkiseudussa houkuttelevat muun muassa paremmat työmahdollisuudet, koulutus sekä suuremmat ja mahdollisesti maahanmuuttajille tutummat yhteisöt.
Helsinki ei ollutkaan paratiisi
Puolakka kertoo, että pääkaupunkiseudun tilanteesta liikkuu turvapaikanhakijoiden keskuudessa liiankin ruusuisia kuvia.
– Käsitykset ovat epärealistisia ja osa on muuttanut takaisin. Työn saaminen ei ollutkaan helppoa, asunnot eivät vastanneet odotuksia ja palveluihin on pitkät jonot, Puolakka kertoo.
Turvapaikan saavat pyritään asuttamaan niille alueille, joiden vastaanottokeskuksissa he ovat asuneet. ELY-keskus pyrkii tekemään sopimuksia kuntien kanssa turvapaikanhakijoiden kuntapaikoista.
Uusia sopimuksia on solmittu viime syksystä lähtien, mutta esimerkiksi Kaakkois-Suomessa kaikkien kuntien kanssa sopimusta ei vielä ole.
Sopimukset ovat niin sanottuja avoimia sopimuksia jolloin turvapaikan saaneita pyritään sijoittamaan kuntaan asuntotilanteen mukaan. ELY-keskus arvioi, että Kaakkois-Suomessa olisi tarvetta 500–600 kuntapaikalle, jos noin joka kolmannelle hakijalle myönnetään turvapaikka.