Demari: Työkompassi tukee maahanmuuttajan polkua kohti työelämää

Demari: Työkompassi tukee maahanmuuttajan polkua kohti työelämää 21.4.2010

Iranilainen Mikael Isomäki saapui perheensä kanssa pakolaisina Suomeen vuonna 1992. Isomäki muistaa, kuinka perheelle oli iso ilo ja helpotus päästä vihdoin turvalliseen maahan. Vanha elämä oli takana päin ja uusi voisi alkaa. Mutta pian Mikael tajusi, ettei uuteen maahan kotoutuminen tulisikaan olemaan niin yksinkertaista ja helppoa.

– Tuntui, kuin oltaisiin heitetty isoon mereen enkä osannut uida. Minun piti opetella uimaan, jotta pääsisin siitä merestä pois. Huomasin että kaikki oli erilaista verrattuna kotimaahani jossa vartuin. Kieli, kulttuuri… Kaikki piti opetella uudestaan.

Vastassa vaikea kieli ja piilorasismia
Suomen kielen oppiminen oli vaikeaa, mutta Isomäki uskoo, että vanhemmille se on usein vielä vaikeampaa.
– Nuoret oppivat nopeammin ja käyttävät kieltä päivittäin koulussa kavereiden kanssa. Nuorten on myös siten helpompi tutustua yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Kielen ja kulttuurin erilaisuuden lisäksi Mikaelin yllättivät suomalaisten ennakkoluulot. Suomeen tullessaan Mikaelilla oli avoin mieli eikä hän osannut kuvitellakaan että Euroopassakin on rasismia. Hän oli ajatellut, että koska Suomi on hyvinvointivaltio, ovat ihmiset myös varmasti avoimpia ja suvaitsevaisempia.
– Oli ikävä huomata, että Suomestakin löytyy paljon piilorasismia.

Muiden maahanmuuttajien tuki tärkeää
Ennakkoluuloista huolimatta Isomäki muistelee, että suomalaisten vastaanotto oli hyvä. Silloin ei vielä ollut läheskään niin paljon palveluita maahanmuuttajia varten kuin nyt, mutta ihmiset olivat avuliaita ja ystävällisiä. Ehkä tärkein tuki oli kuitenkin jo Suomessa asuvat maahanmuuttajat, jotka auttoivat Mikaelin perhettä selviytymään alkuvaiheessa.
– Viranomaisilla on työaika ja kun se loppuu ei maahanmuuttajilla ole ketään kenen puoleen kääntyä. Maahanmuuttajan tuki toista maahanmuuttajaa kohtaan on hyvin tärkeä, koska he ovat olleet täällä jo pitempään ja tietävät mitten asiat toimivat. He ymmärtävät paremmin ihmisiä ja yhteiskuntaa ja pystyvät auttamaan muita maahanmuuttajia omalla kokemuksellaan.

Työkompassi 1 ja 2 – Apua suhteiden rakentamiseen
Nyt Isomäki vuorostaan tukee toisia maahanmuuttajia. Hänen työnsä on auttaa muita maahanmuuttajia löytämään töitä. Projektin nimi on Työkompassi 2, joka on jatkoa hänen vuonna 2005 laatimalleen Työkompassi 1-projektille. Isomäen projektia hallinnoi Keski-Suomen yhteisöjen Tuki ry ja rahoittavat ELY-keskus ja Jyväskylän kaupunki. Työkompassi auttaa mahanmuuttajia työllistymisessä ja koulutuksen hankkimisessa. Projekti perustuu Isomäen omiin kokemuksiin maahanmuuttajana. Ensimmäisenä tulee vastaan suomen kieli, joka on opeteltava. Isomäki korostaa, että kielitaito on tärkeä ja iso edelleytys maahanmuuttajien kotoutumiseen.
– Jos ei osaa kieltä, on iso muuri lähestyä ihmisiä ja työnantajia. Kunhan suomen kieli on opittu ovat työmarkkinoiden ovet maahanmuuttajallekin avoinna ja silloin Työkompassi voi olla suureksi avuksi.

Isomäki kertoo että työllisyys Keski-Suomessa pohjautuu useasti suhteisiin ja työkompassin tarkoitus on nimenomaan tukea suhteen rakentamista työnantajan kanssa.
– Suhteilla on useasti parempi mahdollisuus saada töitä, ja suhteita maahanmuuttajalla harvoin on.

Jokaiselle henkilökohtainen työsuunnitelma
Asiakkaita Isomäelle tulee monilta eri suunnilta, usein TE-toimiston lähettämänä, mutta myös hyvin usein omat asiakkaat ovat parhaita levittämään sanaa. Työnhaun kynnys madaltuu kun maahanmuuttajat kuulevat, että myös Isomäki itse on maahanmuuttaja.
Isomäki tekee jokaiselle asiakkaalleen henkilökohtaisen valmennussuunnitelman, johon kirjotetaan tarkasti mitä asiakas haluaa ja miten projekti voi asiakasta auttaa.
– Tutustun asiakkaaseen hyvin, minkä jälkeen voidaan ruveta yhdessä soittelemaan työnantajille.

Työkompassi ei vastaa julkisiin työilmoituksiin vaan Isomäki ottaa yhteyttä suoraan yksityisiin työnantajiin.
– Lähdetään etsimään työpaikkoja, joita ei ole julkistettu. Julkisista avoinna olevista työpaikoista on niin kova kilpailu, ettei maahanmuuttajilla ole niihin mitään mahdollisuuksia.

Kun työpaikka on löytynyt, antaa Isomäki työhaastattelu valmennusta ja menee myös itse haastatteluun mukaan. Isomäki tekee kaiken yksin, mutta hän myöntää, että lisävoimia tarvittaisiin. Isomäellä on 116 asiakasta 23 eri maasta.
– Kysyntä ja tarve on kova. Ihmiset soittelevat ja tulevat ovesta sisään jatkuvasti.

SUVI HYVÄRINEN

Lisätietoja: www.kyt.fi


Keski-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma korostaa kielenopetusta ja asennekasvatusta

Keski-Suomi on monikulttuuristunut vauhdilla. Maahanmuuttajia on Keski-Suomessa lähes 4 000 eli 1,5 prosenttia maakunnan väestöstä.

Perjantaina 16.4 julkistettu maahanmuuttopoliittinen ohjelma ehdottaa toimenpiteitä maahanmuuttajien osallisuuden vahvistamiseksi ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kehittämiseksi sekä työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi.

Ohjelmassa korostuu varsinkin kaksi kehittämisaluetta: suomen kielen opetuksen tarjoaminen sekä koko väestölle kohdennetun asennekasvatuksen kehittäminen. Lisäksi ohjelmasta tulee vahvasti esille halu edistää ja nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä.