Vantaan Sanomat: Tulkit saavat koulutusohjelman ammattikorkeakouluun

Vantaan Sanomat: Tulkit saavat koulutusohjelman ammattikorkeakouluun 21.4.2010

Diakonia-ammattikorkeakoulu käynnistää 3,5 vuoden koulutusohjelman, joka johtaa ammattitulkin tutkintoon. Koulutuspaikat tulevat jo ensi vuoden yhteishakuun.

–Koulutukseen tulee sisältymään niin teoreettinen, eettinen kuin työelämälähtöinen osuus, kertoi Diak etelän yksikön johtaja Marja Pentikäinen Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen 15-vuotisjuhlissa Vantaalla maanantaina.

Tulkin työ vaatii Pentikäisen mukaan paitsi kieli- ja tulkkaustaitoa myös yhteiskunnan palvelujärjestelmien tuntemista. Tulkin on hallittava eri kulttuurien ja suomalaisen yhteiskunnan lainsäädäntöä ja tapoja.

Tulkkauksen tarvetta on Suomessa jo yli 100 kielessä. Kysyntä lisääntyy koko ajan. Nyt korkea-asteen koulutusta on Suomessa tarjolla vain yleisimmissä kielissä.

–Helsingin seudun asioimistulkkikeskus tekee maan tulkkauksesta hyvän, suuren osan. "We are lost", olemme hukassa, jos tulkkaus ei toimi, maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors korosti juhlatilaisuudessa.

–Meillä on lakisääteinen velvollisuus huolehtia tulkkauksesta asioissa, jotka tulevat esille viranomaisten aloitteesta. Hyvä tulkki edistää olennaisesti ihmisten kotoutumista ja estää väärinkäytöksiä. Viimeaikaisesta kohusta huolimatta hyvä hallinto hoitaa velvollisuutensa.

Thorsin mukaan on huolehdittava, että tulkkeja on tarpeeksi. Tulkkien erikoistuminen eri asiakokonaisuuksiin on niin ikään tärkeää, ministeri sanoi.

–Voimia upeille osaajille, jotka ovat synnyttäneet Suomeen uuden ammattikunnan!

–Kysytyimmät kielet vuodesta toiseen ovat somali, venäjä ja arabia, esitteli tulkkikeskuksen johtaja Tatjana Andrejev.

Andrejev toivoi, että tulkin ammattinimike olisi jatkossa suojattu. Nyt kuka tahansa voi esiintyä tulkkina.

Tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä Andrejevin mukaan on nimenomaan tulkkien koulutuksen edistäminen sekä yhä useampien tulkkausten hoitaminen videoneuvottelulaitteilla. Jälkimmäinen säästää runsaasti aikaa, rahaa ja ympäristöä.

–Paras tapa lisätä suvaitsevaisuutta on tutustua toisiinsa, tehdä töitä yhdessä. Tulkkikeskus on Vantaan kaupungin monikulttuurisin työyhteisö, Vantaan vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan johtaja Heidi Nygren totesi.

–Tulkkikeskus auttaa viranomaisia toimimaan oikeudenmukaisesti. Lisäksi sillä on iso vaikutus monen yksittäisen ihmisen elämään.

Nygren puhui monikulttuurisuudesta pääkaupunkiseudun erityiskysymyksenä. Yli puolet Suomen maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla. Nygrenin mukaan maahanmuuttajien aktiivisen kansalaisuuden kautta vahvistetaan elinvoimaista ilmapiiriä ja tuetaan kaupunkien kansainvälistä imagoa. Tämä näkökulma painottuu myös Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelmassa.