HS: Joka neljäs hoitaa toisia suomalaisia

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Joka neljäs hoitaa toisia suomalaisia 12.4.2010

Suomi kehittyy kiihtyvää vauhtia hoivayhteiskunnaksi, ennustaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tuore selvitys työvoiman tarpeesta. Vuonna 2025 sosiaali- ja terveydenhoitoalalla tarvitaan selvityksen mukaan ainakin noin 80 000 – ellei jopa 120 000 – ihmistä nykyistä enemmän hoitamaan vanhuusiän saavuttaneita ihmisiä.

Kun sosiaali- ja terveysaloilta lähtee samanaikaisesti eläkkeelle kymmeniätuhansia ihmisiä, pitäisi laskelmien mukaan joka neljännen työikäisen suomalaisen työskennellä vuonna 2025 hoiva-aloilla. Työikäisiä Suomessa arvioidaan olevan silloin noin kaksi miljoonaa, ja puolen miljoonan heistä pitäisi työskennellä hoitamassa kasvavaa vanhusjoukkoa.

Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on vuonna 2025 jo suurempi kuin kolmannes koko väestöstä. Eläkeikäisiä on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan tuolloin jo yli 1,4 miljoonaa. Toteutuupa sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman tarpeesta kumpi tahansa Vattin ennusteista, työvoimasta tulee kilpailua eri alojen välillä.

Vaikka monilla aloilla, kuten teollisuudessa, tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä vähemmän työvoimaa, suomalaisia työikäisiä ei kerta kaikkiaan riitä pitämään yllä sosiaali- ja terveydenhoidon nykyistä palvelurakennetta – siitäkään huolimatta, että nuorten lisäksi myös aikuisia ammatin vaihtajia koulutetaan hoiva-aloille.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan käynnissä lakihankkeita, jotka takaisivat myös laitosvanhuksille oikeuden muuttaa lastensa kotipaikkakunnille ja toisaalta määrittelisivät lain tasolla vanhusten hoidon vähimmäisvaatimukset. Hoito- ja hoiva-alalla onkin odotettavissa kymmenen vuoden kuluessa suuria mullistuksia.

Vattin raportti antaa viitteitä, mihin suuntaan Suomen työvoiman tarve kehittyy seuraavien 15 vuoden kuluessa. Se ei kuitenkaan tarjoa minkäänlaista ratkaisua siihen, miten tarvittava työvoima hankitaan tai pitäisikö palvelurakennetta muuttaa rajusti.

Työ- ja opetusministeriöissä arvellaan, että tekniikan lisäämisen ohella myös sairauksien ennaltaehkäisyllä pystytään jatkamaan vanhusten toimintakykyisiä vuosia sen verran, ettei raskasta hoitoa tarvita niin pitkään kuin nyt.

Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei vanhusten toimintakykyisyys pitene samaa tahtia eliniän kanssa. Suuren avuntarpeen vuodet pikemminkin lisääntyvät kuin vähenevät. Teollisuuden arvioidaan pärjäävän nykyistä vähemmillä ihmisillä, mutta vanhusten hoitoon koneet eivät kykene yksin.

Työvoiman tarvetta selvittävä raportti on opetus-, työ-, valtionvarain- sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistilaus. Sen pohjalta opetusministeriössä ja Opetushallituksessa käynnistetään koulutussuunnittelu, jonka tulosten perusteella seuraava hallitus päättää uusista koulutustavoitteista. Käytännössä koulutukseen päästään puuttumaan aikaisintaan vuonna 2012.

Ennusteiden laskijoita on Suomessa useita. Esimerkiksi Tilastokeskus arvioi viime syksynä, että vuoteen 2025 mennessä Suomeen tarvitaan noin miljoona maahanmuuttajaa, jos huoltosuhde ja palvelurakenne aiotaan pitää nykyisellään.

Eri ennusteista ja selvityksistä pitää nyt tehdä pian yhteenveto ja suunnitelma, jonka mukaan tulevaisuutta ryhdytään rakentamaan. Suunnittelua ei voi laskea sen varaan, milloin Suomessa pidetään seuraavat vaalit ja mitkä puolueet muodostavat hallituksen.

Suomalaisten vanheneminen ja palveluiden tarpeen kasvu eivät ole puoluepolitiikkaa.