Maahanmuuttovirasto: Vuosi 2009 oli vaihtelevien lukujen aikaa

Maahanmuuttovirasto: Vuosi 2009 oli vaihtelevien lukujen aikaa 16.4.2010
Maahanmuuttoviraston vuosikertomus 2009 (pdf)
Tilastoliite (pdf)

Vuosi 2009 oli Maahanmuuttovirastolle vaihtelevien lukujen vuosi. Oleskelulupahakemusten kokonaismäärä laski, ja työperusteiset hakemukset vähenivät lähes puoleen. Toisaalta taas perheenyhdistämis- ja turvapaikkahakemuksia tuli vireille enemmän kuin koskaan ennen.

Hallituksen maahanmuuttopoliittisten linjausten perusajatuksena on lisätä hallittua maahanmuuttoa. Perusteet ovat selvät: Suomi varautuu tulevaan työvoimapulaan. Maahanmuuttoviraston perspektiivistä kasvu haastaa resurssit: kun vuonna 2006 käsiteltäväksi tuli lähes 35 000 asiaa, vuonna 2009 vastaava luku oli 47 700. On varsin realistista ennustaa, että luku on muutaman vuoden kuluttua jo 60 000.

– Kun maahanmuutto pysyy hallittuna ja maahanmuuttajille annetaan riittävät madollisuudet kotoutua, uskon, että suurin osa suomalaisista hyväksyy maahanmuuton. Emme voi pysäyttää maahanmuuttoa, mutta voimme hallita sitä. Hallittu maahanmuutto on kaikkien etu, ylijohtaja Jorma Vuorio toteaa.

Virasto kiinnostaa työpaikkana

Maahanmuuttoasiat puhuttavat ja kiinnostavat paljon, mistä kertoo myös Maahanmuuttoviraston saama työpaikkahakemusten vyöry: vuonna 2009 virasto sai reilut 5 100 hakemusta.

Henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana 30 prosentilla eli 80 työntekijällä, kun eduskunta myönsi virastolle yhteensä neljä miljoona euroa lisämäärärahaa lisääntyneiden turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Samalla virasto laajeni maantieteellisesti kahdelle uudelle paikkakunnalle, Ouluun ja Imatralle.

Maahanmuuttoviraston vuosikertomus 2009 ja sen tilastoliite ovat luettavissa viraston kotisivuilta www.migri.fi > Virasto > Julkaisut.

__________________________________________________

Ylijohtajan katsaus: Kohti hallittua maahanmuuttoa

Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten määrä on varsin pieni. Viime vuoden lopussa määrä oli 156 000 henkilöä. jos tilannetta verrataan kymmenen vuoden takaisiin lukuihin, kasvu on kuitenkin erittäin nopeaa: vuonna 1999 Suomessa asui vakinaisesti 88 000 ulkomaalaista.

Hallituksen maahanmuuttopoliittisten linjausten perusajatuksena on lisätä hallittua maahanmuuttoa. Tavoitteena on muun muassa työperusteisen maahanmuuton sekä opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuton edistäminen. Perusteet ovat selvät: Suomi varautuu tulevaan työvoimapulaan. jo vuodesta 2003 lähtien työmarkkinoilta on poistunut enemmän työntekijöitä kuin tilalle on tullut.

Maahanmuuttohallinnossa työskentelevien viranomaisten näkökulmasta maahanmuuton hallittu kasvu on ensiarvoisen tärkeä, mutta samalla myös erittäin haastava tavoite. Maahanmuuttoviraston perspektiivistä tilanteen tekee haastavaksi ennen kaikkea se, että käsiteltäviksi tulleiden asioiden määrät kasvavat vauhdilla.

Asiamäärien kasvaessa tehtäväkentän laajuus korostuu. Samalla, kun varmistamme työvoiman sujuvan maahanmuuton, meidän on täytettävä kansainvälisen suojelun velvoitteet turvapaikkamenettelyssä sekä viranomaisten toiminnan oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus kaikissa tilanteissa. Toisaalta on torjuttava maahanmuuton kielteisiä ilmiöitä, kuten laitonta maahanmuuttoa, maahantulosäännösten kiertämistä ja ihmiskauppaa.

Kasvu haastaa resurssit. Kun vuonna 2006 viraston käsiteltäväksi tuli lähes 35 000 asiaa, vuonna 2009 vastaava luku oli jo 47 700. On varsin realistista ennustaa, että luku on muutaman vuoden kuluttua jo 60 000. Turvapaikkahakemusten ja perheenyhdistämisasioiden kasvussa rikottiin viime vuonna kaikki edelliset ennätykset. joissakin asiaryhmissä kasvua kertyi jopa yli 80 prosenttia.

Hallittua maahanmuuttoa ajatellen juuri perheenyhdistämisasioissa on nähtävissä tietynlaista hallitsemattomuutta. Vuoden 2010 alussa vastaanottokeskuksissa oli lähes 600 myönteisen luvan saanutta turvapaikanhakijaa vailla kuntapaikkaa. Jos odotusaika venyy pitkäksi, seuraukset voivat olla kielteisiä. Ihmiset ovat vaarassa syrjäytyä jo alkuvaiheessa, koska eivät pääse kiinni siihen elämään, johon he myönteisen luvan perusteella olisivat oikeutettuja. Monella on päällimmäisenä myös huoli kotimaahan jääneestä perheestään.

Väliaikainen, mutta pitkä oleskelu vastaanottokeskuksissa ei palvele kenenkään etua. Tämä haaste tulisi ratkaista pikaisesti. On koko yhteiskunnan kannalta äärettömän tärkeää, että myönteisen luvan saaneet turvapaikanhakijat voivat siirtyä mahdollisimman nopeasti kuntaan ja kotouttamisen piiriin sekä saada perheensä Suomeen.

Tosiasia on, että maahanmuutto Suomeen – niin kuin muuallekin – lisääntyy emmekä voi jäädä siitä syrjään. Haaste maahanmuuton pitämisestä hallittuna ja kielteisten ilmiöiden torjumisesta on jatkossakin suuri. Kun maahanmuutto pysyy hallittuna ja maahanmuuttajille annetaan riittävät mahdollisuudet kotoutua, uskon, että suurin osa suomalaisista hyväksyy maahanmuuton. Emme voi pysäyttää maahanmuuttoa, mutta voimme hallita sitä. Hallittu maahanmuutto on kaikkien etu.

Jorma Vuorio

__________________________________________________

Turvapaikkaa haettiin enemmän kuin koskaan

Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi vuonna 2009 ennätyslukemiin. Kasvu haastoi resurssit ja heijastui koko maahanmuuttoviraston toimintaan. lisäresurssien ja uudelleenjärjestelyjen ansiosta virasto onnistui kasvamaan uusiin mittoihinsa ripeästi ja tehokkaasti.

Turvapaikanhakijoiden määrä oli vuoden 2009 lopussa kaikkien aikojen suurin: hakemuksia tuli vireille lähes 6 000 eli 48 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. ”Suomessa tämä on iso määrä”, turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo korostaa. ”Kasvu on ollut nopeaa, kun hakemusmäärää verrataan edellisiin vuosiin. Vuonna 2007 hakemuksia tuli vireille noin 1 500, vuonna 2008 noin 4 000.”

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu haastoi koko Maahanmuuttoviraston resurssit. Valtion lisäbudjetin avulla virastoon saatiin lisäresursseja, jotka keskitettiin turvapaikkahakemusten ruuhkan purkuun. Henkilöstön määrän nopea kasvu toi toimintaan omat haasteensa.

”Aloitimme vuoden turvapaikkayksikössä 67 virkamiehellä ja vuoden lopussa meitä oli 139. Lisäksi käynnistimme toimintaa Imatralla ja Oulussa. Onnistuimme yhdistämään turvapaikanhakijoiden määrän kasvun ja töiden uudelleenjärjestelyt menestyksellisesti”, Repo kiittää.

Bulgarialaisten tulo yllätti

Lappeenrannassa työskentelevän Revon mukaan kasvun syitä on monia. Top 10 -maiden listan kärjessä olivat jälleen Irak ja Somalia. ”Kun ihmiset joutuvat lähtemään kotiseudultaan, he suuntaavat mielellään sinne, missä heillä mahdollisesti on jo sukulaisia tai verkostoa.”

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vastaa eurooppalaista trendiä. Esimerkiksi koko 2000-luvun kymmenen kärkimaan joukossa olleiden afganistanilaisten määrä kasvoi samaan tahtiin kuin muualla Euroopassa. Yllättävää sen sijaan oli venäläisten turvapaikanhakijoiden määrän kaksinkertaistuminen sekä erityisesti bulgarialaisten rynnistys Suomeen.

”Bulgarialaisten tulo kiihtyi kesäkuusta alkaen. Vaikka määrät yllättivät, vastaavaa on nähty myös vuosina 2004–2006 eli ennen Bulgarian EU-jäsenyyttä sekä jälleen kesällä 2008. Tuolloin kyseessä oli väliaikainen kesään liittyvä ilmiö, joka saatiin tyrehdytettyä nopeiden ratkaisujen avulla”, Repo sanoo.

Kesällä 2009 tilanne ei hakemuskäsittelyn nopeuttamisesta huolimatta rauhoittunut. Vuoden loppuun mennessä yli 700 bulgarialaista oli jättänyt turvapaikkahakemuksen, joista kaikki saivat kielteisen päätöksen.

”Kyseessä on järjestelmän väärinkäytös”, Repo sanoo. ”Pahimmillaan turvapaikkaa haetaan vuoden aikana useaan otteeseen. nopeusennätyksen taisi tehdä bulgarialaisryhmä, joka poistui maasta vapaaehtoisesti syyskuussa, mutta palasi takaisin jo lokakuussa. järjestelmästä löytyy myös henkilö, joka on hakenut turvapaikkaa Suomesta seitsemän kertaa.”

Irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä alkoi laskea alkukesästä. Tilanteeseen vaikutti ainakin osittain Maahanmuuttoviraston toukokuun alussa tekemä uusi maalinjaus. Tämän mukaan Etelä- ja Pohjois-Irakista sekä Bagdadista tulevien turvapaikanhakijoiden ei enää katsottu olevan suojelun tarpeessa pelkästään alueen turvallisuustilanteen perusteella.

Alaikäisten määrä pieneni

Jos turvapaikanhakijoiden määrä oli suurin koskaan, niin oli myös myönnettyjen turvapaikkojen määrä. Myös suojelulupien, jotka pitävät sisällään oleskeluluvat suojelun tarpeen, toissijaisen suojelun ja humanitaarisen suojelun perusteella, määrä oli suurempi kuin koskaan.

”Huomattavan suuri oli niin ikään Dublin-päätösten määrä, jossa kasvua kertyi 34 prosenttia.” Dublin-päätöksessä hakemusta ei tutkita Suomessa, vaan hakija käännytetään siihen Dublin-sopimukseen kuuluvaan maahan, josta hän on jo aiemmin hakenut turvapaikkaa. Sopimukseen kuuluvat EU-maiden lisäksi Islanti, norja ja Sveitsi.

Turvapaikanhakijoista 80 prosenttia oli miehiä, 20 naisia. Yksin maahan tulleita alaikäisiä tuli eniten Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Alaikäisten hakijoiden määrä laski edellisestä vuodesta yli 20 prosentilla, mutta hakijaprofiili säilyi ennallaan: valtaosa alaikäisistä oli 16–18-vuotiaita poikia.

”Merkittävää oli se, että poliisi teetätti useammassa tapauksessa kuin aikaisemmin hakijan suostumuksella iän arvioinnin oikeuslääketieteellisellä laitoksella. Kohtalaisen monessa tapauksessa hakijan ilmoittama syntymäaika poikkesi laitoksen lausunnosta.”

Perheenyhdistämiset lisääntyivät

Turvapaikanhakijoiden tapaan myös perheenyhdistämishakemukset lisääntyivät reippaasti. Suurinta kasvu oli runsaasti mediassakin julkisuutta saaneiden, ns. muiden omaisten ryhmässä. Muilla omaisilla tarkoitetaan muita kuin ydinperheenjäseniä eli muita kuin avo- ja aviopuolisoita ja huollettavia alaikäisiä lapsia.

”Ennätyksellisen paljon kasvoi somalialaisten perhesideperusteisten hakemusten määrä. Kasvua kertyi edelliseen vuoteen verrattuna peräti 81 prosenttia, jolla Somalia meni ensimmäistä kertaa perhesidehakemusten Top 10 -listan kärkeen ohi Venäjän”, tulosalueen johtaja Pauliina Helminen kertoo.

Somalialaisten perheenyhdistämishakemusten määrä on suoraan verrannollinen turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun. Somalialaisten perheiden keskimääräinen koko on huomattavan suuri: yhden Suomessa olevan ja kansainvälistä suojelua saavan perheenkokoajan mukana voi maahan hakea helposti kymmenenkin perheenjäsentä.

Helminen ennustaa, että somalialaisten perheenyhdistämishakemusten määrä kasvaa vauhdikkaasti myös jatkossa. Kun vuonna 2009 hakemuksia tuli 2 200, vuonna 2010 määrä voi olla jo yli 4 000. ”Määrään toki vaikuttavat sekä toimintaympäristössä että lainsäädännössä tapahtuvat muutokset.”

Entistä vähemmän työnhakijoita

Maahanmuuttoyksikössä tehtiin myös toiseen suuntaan meneviä ennätyksiä. Kun lasketaan yhteen kaikki vireille tulleet hakemukset, määrä väheni noin yhdeksällä prosentilla. Suurinta pudotus oli työperusteisessa muutossa, joka on aikaisempina vuosina ollut tasaisessa kasvussa. Taantuman seurauksena hakemusten määrä väheni lähes puoleen. ”Näin suurta eli 42 prosentin laskua ei ole tapahtunut aikaisemmin. Vuoden 2009 luvuilla palattiin vuoteen 2006, jolloin työperusteisten hakemusten määrä alkoi kasvaa aina viime vuoteen saakka”, Helminen kertoo.

Myös opiskelijoiden oleskeluluvissa tapahtui hienoista laskua. Sen sijaan kielteisiä päätöksiä tehtiin aiempaa enemmän. ”Uusi piirre kielteisten päätösten lisääntymisessä oli asiakirjaväärennökset. Osittain hakemusten väheneminen voi selittyä sillä, että ammattikorkeakouluilla oli yhtenä hakukriteerinä käytössään uusi kielitaitoedellytys, mikä pienensi hakukelpoisten ulkomaalaisopiskelijoiden määrää.”

Helmisen mukaan vuotta 2009 leimasi oleskelulupahakemusten yhteenlasketun määrän väheneminen yhdeksällä prosentilla. Kymmenen maan kärki ei juuri muuttunut ja perheenyhdistämishakemusten määrä heijasteli pitkälti turvapaikanhakijoiden määriä ja lähtömaiden jakaumia.

Kiinnostaako kansalaisuus?

Vuonna 2009 Suomen kansalaisuutta haettiin vähemmän kuin aikaisempina vuosina hakemusmäärän kutistuessa 14 prosentilla. Määrä on kansalaisuusyksikön johtajan Tiina Suomisen mukaan varsin suuri tilanteessa, jossa maahanmuutto kuitenkin kasvaa tasaisesti.

”Yksi syy hakemusten määrän vähenemiseen voi olla puuttuva suomen tai ruotsin kielen taito. Kielitaitoedellytyksen puuttumisen takia olemme tehneet viime vuosina varsin paljon kielteisiä päätöksiä. Vuonna 2009 kielteisten päätösten määrä oli kaikkiaan noin kymmenen prosenttia”, Suominen pohtii.

Toinen syy hakemusten määrän laskuun voi olla se, että etenkin valtiot, joissa käsitellään kymmeniä tuhansia kansalaisuushakemuksia vuosittain, markkinoivat kansalaisuuden hakemista aktiivisesti. Myös Suomen kansalaisuuslain yleisperusteluissa on maininta, jonka mukaan valtion kannalta olisi tärkeää, että maassa vakituisesti asuvat ulkomaalaiset haluaisivat hakea Suomen kansalaisuutta.

”Olisi hyvä miettiä, miksei Suomen kansalaisuuden hakeminen kiinnosta ja pitäisikö kansalaisuutta markkinoida meilläkin. Kyse ei ole vain Suomen passin saamisesta.”

Sudanilaiset Top 10 -listalle

Suomen kansalaisuuden sai yli 10 000 hakijaa. Eniten kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli tuttuun tapaan venäläisiä, somalialaisia ja irakilaisia. Uutena suurimpien hakijaryhmien listalle nousivat sudanilaiset, jotka hakivat Suomen kansalaisuutta yli viisi kertaa aiempaa vilkkaammin. Tämä johtunee Suomisen mukaan kiintiöpakolaisvalinnoista vuosina 2003–2004, jolloin yli 500 Sudanin kansalaista saapui Suomeen.

Kansalaisuusyksikkö aloitti uutena toimintamuotona hakijoiden ennakkoprofiloinnin, jonka avulla on tarkoitus varautua jatkossa uusiin hakijaryhmiin. Profiloinnin avulla uusista tulokkaista ja hakemusten mahdollisista haasteista hankitaan tietoa etukäteen. Ensimmäinen profilointitilaisuus järjestettiin sudanilaisten tilanteen valottamiseksi.

Entisten Suomen kansalaisten ja näiden jälkeläisten viiden vuoden määräaika kansalaisuusilmoitusten tekemiseen päättyi toukokuussa 2008, johon mennessä ilmoituksia tuli yli 19 000. Vuoden 2009 tavoitteena oli käsitellä loppuun koko potti, mutta tähän ei ihan päästy. Loppurutistus siirtyi vuoden 2010 alkupuoliskolle.