Savon Sanomat: Savo tarvitsee työvoimaa ulkomailta

Savon Sanomat: Savo tarvitsee työvoimaa ulkomailta 21.4.2010
YLE Etelä-Savo: Maahanmuutto mahdollisuus Etelä-Savolle 20.4.2010
YLE Kainuu: Hyvinvoinnin kasvu vaatii maahanmuuttoa

Työvoimapula uhkaa Pohjois-Savoa tällä vuosikymmenellä. Akuutein tilanne on sosiaali- ja terveysalalla.

Tänä vuonna aloitetaan kieli- ja kulttuurikoulutus ulkomaalaisille sairaanhoitajille ja lääkäreille.

Jatkossa koulutusta voitaisiin tarjota jo lähtömaassa.

Maakuntajohtaja Jussi Huttunen sanoo, että Savo tarvitsee maahanmuuttajia.

Aiheesta lisää sunnuntain Savon Sanomissa.

______________________________________________________________

YLE Etelä-Savo: Maahanmuutto mahdollisuus Etelä-Savolle

Eteläsavolaisilla kunnilla on vielä paljon epätietoisuutta maahanmuuton vaikutuksista. Kunnille on jaettu informaatiota kiintiöpakolaisten vastaanottamisen vaatimista järjestelyistä sekä valtion maksamista korvauksista.

Etelä-Savon ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Irja Sokan on ilahtunut siitä, että myös pienet kunnat ovat kiinnostuneet pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Etelä-Savon pienistä kunnista Mäntyharju ja Hirvensalmi ovat selvitelleet mahdollisuuksia pakolaisten vastaanottamiseen.

- Tässä voitaisiin tukeutua tällaiseen Mikkeli-Mäntyharju-Hirvensalmi -yhteistyöhön, kunnat yhdessä voisivat järjestää tällaisia palveluita. Tästä hyötyisivät kaikki kolme kuntaa, kertoo Irja Sokka.

Vaikka asenteissa maahanmuuttajien vastaanottamista kohtaan on Etelä-Savon kunnissa runsaasti kehittämistä, niin ennemmin tai myöhemmin pakolaisten vastaan ottamisesta tulee arkipäivää myös Etelä-Savossa. Siitä pitää huolen maakunnan ikärakenne, arvelee Irja Sokka.

- Jos me halutaan uusia asukkaita ja työntekijöitä niin sodanaikaiset karjalaiset ei enää riitä. Me tarvitaan nyt rajojen ulkopuolelta tänne pysyviä asukkaita, Sokka jatkaa.

Tällä hetkellä kunnille jaetaan informaatiota siitä mitä pakolaisten vastaanottaminen tarkoittaa kunnalle. Tarkoitus on hälventää epäluuloja epätietoisuutta kunnan velvoitteita kohtaan.

- Päiväkotiin tulee uusia lapsia ja vanhemmat lähtee hakemaan töitä. Elikkä hyvin käytännön arjesta lähdetään liikkeelle, kertoo Irja Sokka. Sokka uskoo, että vastaavanlaista asennekasvatusta tarvitaan vielä vuosien ajan.

Pelko siitä, että kunnat joutuvat pakolaisia vastaanottaessa maksumiehiksi on taloudellisen ahdingon myötä nostanut päätään entistä pontevammin. Kustannukset eivät kuitenkaan lankea yksin kunnan ja sitä kautta kuntalaisten maksettavaksi, sillä valtio tukee pakolaisten vastaanottamista merkittävästi. Etelä-Savon ELY-keskusken kehittämispäällikkö Irja Sokka toivoo, että tulevaisuudessa maahanmuuttajat huomioitaisiin myös jaettaessa valtionosuuksia kunnille.

Suomi on koti ja Afganistan kotimaa

Nasima Razmyarin saapui vanhempiensa kanssa Suomeen vuonna 1992. Vaikka Suomi on hänelle koti, niin Afganistan on kotimaa. Oman ja perheensä kotouttamisen hän muistaa sujuneen hyvin luontevasti mutta hän ymmärtää jos se ei kaikkien maahanmuuttajien kohdalla mene yhtä kivuttomasti.

- Vaikka suomenkieli on nyt hyvä, niin täytyy muistaa ettei tämä ole minun äidinkieli ja olen aina joutunut koulumaailmassa sen tuplatyön tekemään. Vanhemmatkaan ei pysty pientä lasta tukemaan koulutyössä samalla tavalla, joten kyllä niitä haasteita löytyy myös pienelle lapselle ja nuorelle tytölle, miettii Razmyarin.

Vuoden pakolaisnaiseksi valittu Nasima Razmyarin työskentelee maahanmuuttajanaisia tukevassa Monika Naiset -liitto ry:ssä. Työnsä kautta hän näkee maahanmuuttajien kotouttamisen ongelmia.

- Työllistyminen on isoimpia haasteita. Maahanmuuttajataustaiset työllistyvät edelleenkin erittäin kehnosti, kertaa Razmyarin maahanmuuttajien haasteita.

____________________________________________

YLE Kainuu: Hyvinvoinnin kasvu vaatii maahanmuuttoa

Maaseutu ei enää kykene luovuttamaan koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Sitä tulee korvaamaan ulkomainen työvoima.

Suomalaisen hyvinvoinnin perusta on muutoksessa. Se on perustunut tähän asti siihen, että kasvukeskukset ovat saaneet työvoimaa maakunnista.

Maaseutu eivät enää kykene luovuttamaan koulutettua ja osaavaa työvoimaa, sanoo hallintotieteiden tohtori Torsti Hyyryläinen Helsingin yliopiston Ruralia-insituutista.

- Työperäinen maahanmuutto on väistämätön seuraus, jos haemme Suomelle kasvua tulevaisuudessa. Tämä näkyy jo hyvin selvästi pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Helsingin kasvusta suuri osa tulee maahanmuuttaneiden ulkomaalaisten myötä. Yksinkertaisesti, Suomesta tulee seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana nykyistä monimuotoisempi, monikulttuurisempi, värikkäämpi ja toivottavasti myös luovempi ja dynaamisempi alue