Talouselämä: Maahan­muuttajat myyntitykeiksi

Talouselämä: Maahan­muuttajat myyntitykeiksi 13.4.2010

Muxlim.com on maailman suurin muslimeiden lifestyle-verkkosivusto. Asian tietää aika moni suomalainenkin.

Tarja Halonen myönsi kolme vuotta sitten perustetun verkkosivun kehittäjälle Mohamed El-Fatatrylle viime vuonna Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon.

Taisi olla ensimmäinen kerta, kun presidentin palkinnon sai maahanmuuttaja.

Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa varttunut El-Fatatry saapui aikoinaan Suomeen Nokian ja hyvien opiskelumahdollisuuksien houkuttelemana.

Suomessa asuu iso joukko muitakin vieraiden kulttuurien, maiden ja talouksien tuntijoita - potentiaalisia uusien muxlim.comien perustajia.

Kynnys tulla, kynnys ottaa vastaan

Suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää maahanmuuttajia ja Suomessa asuvia ulkomaisia opiskelijoita kansainvälistymisen voimavarana, arvioivat konsulttiyritys Ernst & Youngin ja Elinkeinoelämän keskusliiton Kasvun ajurit 6 -nimisen raportin tekijät.

Tiistaina julkistettu raportti keskittyy kansainvälistymisen menestystekijöihin ja esteisiin. Maahanmuttajien ja ulkomaisten opiskelijoiden hyödyntäminen jää lyhyen pohdinnan asteelle.

”Heillä voisi olla arvokasta tietoa kohdemarkkinoista, niiden taloudesta, historiasta ja kulttuurista. Toisin sanoen omakohtaista kokemusta ja relevanttia markkinainformaatioita, jonka löytämisessä monella pk-yrityksellä on suuria ongelmia”, raportissa arvioidaan.

Tietoa varmaan löytyy, mutta olisiko maahanmuuttajasta todella apua maailmanvalloitusta suunnittelevalle pk-yritykselle vai onko kulttuurien välinen kuilu liian iso?

Raportin tekijä, EK:n asiantuntija Kimmo Hyrsky asettaa sanansa taiten: ”Ei pidä yleistää, mutta pk-yrityksessä vallitsee usein klassinen suomalainen kulttuuri, jossa on vaikea saavuttaa täydellistä luottamusta. Maahanmuuttajalla on kynnys tulla, ja yrittäjällä kynnys ottaa vastaan.”

Menetettyjä mahdollisuuksia

Yrittämishalun puutteesta maahanmuuttajia ei pidä syyttää. Hyrskyn mukaan työllistyneiden joukossa yrittäjyysaktiivisuus on maahanmuuttajien keskuudessa kantaväestöä suurempaa.

Suomessa maahanmuuttajat kuitenkin ryhtyvät yrittäjiksi kovin kilpailuilla aloilla, esimerkiksi ravintolabisneksessä.

Etnisen yritystoiminnan rinnalle Suomi kaipaisi lisää maailmanmarkkinoille tähyäviä kilpailukykyisiä sarjayrittäjiä. Jostain syystä Suomi ei vedä puoleensa menestyneitä ulkomaisia yrittäjiä.

”Suomi ei ole tarpeeksi houkutteleva toimintaympäristö. Lisäksi on näitä maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä kysymyksiä”, Hyrsky luettelee.

Huippuosaajalle tulo Suomeen on tehty kohtuullisen helpoksi ja houkuttelevaksi muun muassa veroetujen avulla.

Ulkomainen yrittäjä sen sijaan kohtaa Suomessa melkoisesta byrokratiaa. Osin ehkä samasta syystä vain pieni osa ulkomaisista opiskelijoista jää opintojensa päätyttyä töihin Suomeen – ja vielä pienempi osa ryhtyy Suomessa yrittäjäksi.

Valtaosa palaa takaisin kotimaahansa.

Kuinka suuri menetys se on Suomelle?

Kun palataan historiassa taaksepäin, aika monen ison suomalaisyrityksen taustalta löytyy ulkomainen yrittäjä. Suomen ja Pohjoismaiden historian professorin Markku Kuisman mieleen tulevat ensimmäiseksi sellaiset nimet kuin Fazer, Finlayson, Gutzeit, Paulig, Sinebrychoff ja Stockmann.

”Mutta perustajat olivat yrittäjiä jo tänne tullessaan”, Kuisma sanoo.