Turun Sanomat: Kuntien suvaitsevuus testissä

Turun Sanomat, pääkirjoitus: Kuntien suvaitsevuus testissä 7.7.2010

Varsinais-Suomen kuntien suvaitsevaisuus on koetuksella syksyllä, jolloin kunnat joutuvat ottamaan kantaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Varsinais-Suomen liitto patistavat kuntia kantamaan laajemmin vastuuta maahanmuuttajien kotouttamisesta ja sijoittamisesta.

Maakuntaan tulevien pakolaisten vastaanotosta on näihin asti vastannut vain kolme suurta kuntaa. Turku on tarjonnut vuosittain asuinpaikan 50 tulijalle. Raisio ja Salo ovat vastaavasti sallineet 25 pakolaisen asettumisen alueelleen.

Uusia yrittäjiä tällä saralla ovat Naantali, Lieto ja Kaarina. Kaarinalle velvoite tuli osittain kuntaliitoksen kautta, koska Piikkiö lupautui aikanaan vastaanottamaan pakolaisia. Lieto ja Naantali lupaavat sijoittaa vuosittain 5–10 henkeä. Kaarinan kiintiö on 10–15 pakolaista.

Varsinais-Suomen 28 kunnasta vain kuudella on voimassa oleva pakolaisten vastaanottosopimus. Sijoituspaineet kuitenkin lisääntyvät, sillä viime vuonna Suomeen tuli noin 6 000 pakolaista. Luvut ovat kasvussa, sillä vuotta aiemmin tulijoita oli nelisen tuhatta ja vuonna 2005 vain 1 500.

Vastaanottokeskuksissa tulijat velvoitetaan menemään kielikursseille. Pakolaisia vastaanottavilla kunnilla on sen jälkeen oma vastuunsa muun muassa kielikoulutuksen järjestämisessä, mikä voi pienissä kunnissa olla hankalaa.

Kasvua hakevat kunnat ovat erikoisessa tilanteessa, kun pakolaisia pidetään väestönkasvun kannalta riskiryhmänä. Muut muuttajat otetaan avosylin vastaan, mutta pakolaisten sijoittamista vatvotaan hallituksia ja valtuustoja myöten.

Varsinais-Suomen liiton tuoreessa maakuntasuunnitelmassa muistutetaan, että yhä suurempi osa viime vuosien väestönkasvusta on perustunut siirtolaisuuteen. Maakunnassa on tällä hetkellä 20 000 ulkomaalaisperäistä asukasta, mikä jo sinällään houkuttelee alueelle uusia siirtolaisia.

Suunnitelmassa kaavaillaan Varsinais-Suomesta vuoden 2030 paikkeilla reilun puolen miljoonan asukkaan maakuntaa, jonka väestöstä vähintään 70 000 eli jopa 13–15 prosenttia olisi maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään.

Suomi ei kielen, sijainnin, ilmaston ja kesämökeillä omissa oloissaan puuhailevan, sulkeutuneen kansan takia ole maahanmuuttajien ykköskohteita.

Pakolaisten asian tulisi silti olla meidänkin asiamme. Samalla kotouttamisesta pitäisi huolehtia niin, että yhteiskunnan ja muun työelämän palvelukseen saataisiin asiansa osaavaa työvoimaa.

Sisäministeriö on tarjonnut pakolaisten sijoitteluun ratkaisuksi mallia, jossa vastaanottokeskus maksaisi takuuvuokran keskuksesta kuntaan omatoimisesti muuttavalle pakolaiselle. Kuntien kannalta olisi kuitenkin parempi, että muutto tapahtuu sopimuspohjalta, jolloin kotoutuminen ja tarvittavat palvelut on helpompi järjestää.