HS: Kerjäyskiellosta ei saa pikavoittoja

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Kerjäyskiellosta ei saa pikavoittoja 7.8.2010

Itä-Euroopasta lähtöisin oleviin romaneihin kohdistetaan kiihtyvään tahtiin rajoituksia kautta EU-alueen mutta ilman yhteistä linjaa. Kerjäyskieltoja tiukennetaan, ja EU-kansalaisten karkotuksia helpotetaan. Yleisen järjestyksen valvonnasta kansallisella tasolla halutaan nopeita tuloksia.

Taustalla olevat yhteiskunnan ongelmat etenkin Romaniassa ja Bulgariassa ovat kuitenkin vaikeita ja pitkäaikaisia. Jos yhteiset hankkeet niiden korjaamiseksi jäävät sanahelinäksi, kerjäämisen kaltaisiin ilmiöihin puuttumisesta hyödytään vain vähän.

Romaniväestöön kohdistuvat toimet saavuttivat uuden lakipisteen viime viikolla, kun Ranskan hallitus päätti presidentti Nicolas Sarkozyn johdolla sulkea 300 romanien ja kiertolaisten leiriä muutamassa kuukaudessa. Kyse on selvästi väestöryhmien kollektiivisesta rankaisemisesta yksittäisten ryhmien rikollisuudesta. Ranska myös uhkaa maan kansalaisuuden saaneita rikoksentekijöitä kansalaisuuden menettämisellä. Romanian ja Bulgarian romanien karkotuksia lisätään.

Uusilla päätöksillä rikotaan ihmisoikeuksia niin paljon, että se pakottaa miettimään järkevää tasoa toimissa järjestäytynyttä kerjäämistä ja siihen nivoutuvaa rikollisuutta vastaan. Ratkaisun avaimet ovat kurjistuneiden romanivähemmistöjen kotimaissa, mutta suuren väestöryhmän rajautuminen yhteiskunnan ulkopuolelle on EU-alueen yhteinen ongelma.

Suomeen Bulgariasta ja Romaniasta tulleet romaniryhmät eivät ole pyrkineet erityisesti tänne, vaan Suomi on yksi kohde eurooppalaisessa valikossa. Suomi sijaitsee kuitenkin alueen reunalla. Tänne tulleet ryhmät ovat suhteellisen pieniä, eivätkä prostituutiota ja huumekauppaa ohjaavat rikollisryhmät ole rantautuneet tänne.

Mahdollisuudesta vaikuttaa ongelmaan saatiin näyttöä, kun EU-maista tulevien turvapaikanhakijoiden etuuksia rajoitettiin heinäkuun alussa. Bulgarialaisten romanien turvapaikkahakemusten määrä väheni nopeasti.

Seuraavana ja vaikeampana päätöksenä ovat edessä toimet, joilla Suomessa hillittäisiin järjestäytynyttä kerjäämistä ja siihen liittyvää rikollisuutta. Valtaosa kerjäläisistä on Romanian romaneja.

Sisäasianministeriön johdolla asetettu työryhmä esitti kesäkuussa alustavasti, että järjestyslailla kiellettäisiin laiton leiriytyminen ja kerjääminen julkisella paikalla itsensä elättämiseksi. Kerjäämisen organisoiminen kiellettäisiin parittamisen tavoin rikoslailla. Esitys on herättänyt erimielisyyttä sekä julkisessa keskustelussa että työryhmän sisällä. Oikeus- sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajat jättivät esitykseen eriävät mielipiteet.

Joidenkin oikeusoppineiden mukaan kerjäämisen kieltävä laki olisi syrjivä, koska se kohdistuisi niin korostetusti Romanian romaneihin. Kääntäen on kuitenkin vaikea argumentoida, että jokin rike tai rikos pitäisi sallia, koska sitä harjoittaa yksittäinen väestöryhmä.

Kerjäämisen taustalla olevat syyt eivät myöskään itsessään ole este kerjäämisen kieltämiselle. Kielto ei ole ratkaisu ongelmiin, mutta järjestäytyneen kerjäämisen rahavirrat ovat osa Romanian romaniyhteisön ongelmaa.

Huoli liian kiireisestä lain valmistelusta ja ihmisoikeusäännösten noudattamisesta pitää kuitenkin ottaa vakavasti. Lakia ei pidä säätää, jos se ei ole tarpeen tai jos kiellettävää kerjäämistä ei pystytä määrittelemään yksiselitteisesti.

Toinen ratkaisumalli löytyy niinkin läheltä kuin Ruotsista, jossa päätoiminen kerjääminen on ilman lainmuutoksia määritelty epäuskottavaksi elinkeinoksi ja perusteeksi EU-kansalaisen karkottamiselle.