Kaleva: Äkkiä selvyys mamulakiin

Kaleva, pääkirjoitus: Äkkiä selvyys mamulakiin 15.8.2010

Vantaan Sanomat: Vantaa pelkää ”mummolain” kuluja

Suomalaisen politiikan keskustelutyyli muistuttaa aina samaa kaavaa: ensin ei keskustella, sitten keskustellaan keskustelun tasosta ja kun sitten lopulta päästään vauhtiin, keskustellaan vain yhdestä asiasta kerrallaan.

Näin on käynyt maahanmuuttokeskustelulle, joka on politiikan syksyn käynnistysvaiheessa ryöpsähtänyt valloilleen ja peittänyt alleen monia lievästi sanoen vähintään yhtä tärkeitä asioita.

Puheripulin syy on selvä: eduskuntavaaleihin on runsaat puoli vuotta. Muut puolueet pyrkivät yliampuvilla maahanmuuttopuheillaan hurjaan gallupnousuun päässeiden perussuomalaisten peesiin. Tästä seuraa väistämättä, että maahanmuutosta tulee tällä menolla vaalien kuuma peruna riippumatta siitä, olisiko aihetta vai ei.

Etenkin demarit ovat vetäneet ison vaihteen päälle. SDP julkisti torstaina maahanmuuttopoliittisen ohjelman, ja myös monet muut puolueet ovat havahtuneet. SDP ei malttanut vain esitellä omaa linjaansa, vaan myös luokitteli muut puolueet. Ei ole järin suuri yllätys, että SDP arvioi omahyväisesti edustavansa itse "realistista ihmisarvolinjaa" kun taas muut puolueet ovat sen mielestä enemmän tai vähemmän hakoteillä.

On sinänsä tervetullutta, että aiemmin vaikeaksi koetusta aiheesta puhutaan vaikenemisen sijasta. Keväällä alkanut keskustelu on vain ollut harvinaisen poukkoilevaa ja kääntynyt laidasta toiseen puolueiden kannatusmittausten mukana. Sellaisesta ei voi seurata kestävää politiikkaa.

Lähtölaukaus kuultiin keväällä, kun kohistiin venäläis- ja egyptiläismummojen karkotuksesta. Presidentti Tarja Halonen vetosi heidän puolestaan, ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg pyysi poliisia jarruttelemaan karkotuspäätöksen toimeenpanoa. Jotta uusilta "mummotapauksilta" vältyttäisiin, hallitus sopi ulkomaalaislain muuttamisesta inhimillisten seikkojen huomioon ottamiseksi. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors pani valmistelun sovitun mukaisesti alulle.

Mamukeskustelu on mitannut poliittisen muistin lyhyyden: se on kolmesta neljään kuukautta. Kesän gallupien jälkeen näyttää yhtäkkiä siltä, että vielä keväällä melko yhteen ääneen huudetun lakihankkeen alta on kadonnut ilma. Aikalisä voi olla sinänsä paikallaan, koska vaalien jälkeen poliittiset aallot tasoittuvat.

Aamulehden kyselyssä eduskunnan hallintovaliokunnan kuusi jäsentä vastusti lakimuutosta ja vain yksi kannatti. Kuusi jäsentä ei ottanut kantaa, ja neljä jätti vastaamatta. Valiokunnan puheenjohtaja Antti Rantakangas on jo toivonut hallituksen harkitsevan, tuoko se asiaa eduskuntaan.

Temppelinharjalla on uusi pääministeri Mari Kiviniemi, jonka tehtävä olisi puolustaa Thorsia. Yhtä lailla kannanottoa odotetaan kokoomusta johtavalta valtiovarainministeri Jyrki Kataiselta sen jälkeen kun ryhmäjohtaja Ben Zyskowicz ilmoitti, ettei kokoomuksen eduskuntaryhmä tue lakimuutosta. Lain kohtaloon pitää saada selvyys mahdollisimman pian, sillä muutoin vaaleista tulee pelkät maahanmuuttovaalit.

_____________________________________

Vantaan Sanomat: Vantaa pelkää ”mummolain” kuluja

Vantaan kaupunginhallitus on huolissaan ulkomaalaislain muuttamisen aiheuttamista kuluista.

Se antoi kriittisen lausunnon lakiesityksestä, joka koskee oleskeluluvan myöntämistä aikuisen maahanmuuttajataustaisen kansalaisen vanhemmalle.

Esitystä on vauhdittanut Eveline Fadayelin kohtalosta käyty keskustelu.

Lausunnossa todetaan, että maahanmuuttajia ei voida velvoittaa huolehtimaan vanhemmistaan kantaväestöstä poikkeavalla tavalla.

Laki turvaa maassa pysyvästi asuville samat oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kaupunginhallitus toteaa, että uudistus lisäisi myös oleskelulupien määrää ja kuntien kustannuksia etenkin pääkaupunkiseudulla.

Sen mukaan lakimuutosta ei pidä tehdä ennen kuin kustannuksiin liittyvät ongelmat on ratkaistu.

Vantaalaisista yli 9,2 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Mäkinen (kok) on kannassaan vielä tiukempi.

–Lakiin ei pidä tehdä minkäänlaista muutosta. Nykyinen lainsäädäntö on riittävä ja antaa mahdollisuuden myös tulkintaan.

Mäkinen arvioi, että lakimuutos toisi toteutuessaan tuhansia uusia oleskelulupahakemuksia.

–En ole varma siitä, että suomalaisten vanhusten hoito on sillä tasolla, että se antaa mahdollisuuden hoitaa vielä suurempaa joukkoa, jatkaa Mäkinen.

Lakiesityksen mukaan oleskelulupa voitaisiin myöntää, jos hakija tarvitsee huomattavassa määrin omaisensa hoivaa.

Nyt kriteerinä on, että hakija on hänestä täysin riippuvainen.

Esityksessä edellytetään, että maahanmuuttajalla olisi käytössään asunto vanhempaansa varten ja tämän toimeentulo olisi turvattu.