Sivistys.net: Maahanmuuttajan äidinkieli on kotouttamisen väline

Sivistys.net: Maahanmuuttajan äidinkieli on kotouttamisen väline 10.8.2010

Maahanmuuttajan sopeutuminen uuteen yhteiskuntaan tapahtuu alussa luontevimmin omalla äidinkielellä. Askel toisia kohti -hanke lanseerasi suomalais-venäläisen julkaisun konseptin ja raivasi tietä venäläiselle, suomalaisesta yhteiskunnasta kertovalle ajankohtaismedialle.

Kielen opiskelu on aluksi häiriötekijä

Mikä on tärkeintä maahanmuuttajan integroimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan? Useimmat arvottavat valtakielen oppimisen korkealle, ellei korkeimmalle. Kotouttamisunelmissa maahanmuuttaja saavuttaa hyvän suomen kielen taidon ja vieläpä mahdollisimman nopeasti.

Tuoreen maahanmuuttajan nahkoihin asettuminen paljastaa toisen todellisuuden.

— Stressi oppia uuden kotimaan kieli on suuri. Kuitenkin minkä tahansa kielen oppiminen on elinikäinen prosessi, eikä kieli välttämättä ole uuteen ympäristöön orientoituvalle mieluisa oppimishaaste vaan aluksi jopa häiriötekijä, valottaa Petr Potchinchtchikov, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liiton (FARO) toiminnanjohtaja.

Maahanmuuttaja on mediakuplassa

Kaiken kotouttamistyön tavoite on orientoida maahanmuuttaja uuteen yhteiskuntaan. Potchinchtchikovin mukaan tämä tapahtuu tehokkaasti paitsi ihmissuhteiden, myös median kautta. Entä jos valtakieli ei vielä ole hallussa eikä omalla äidinkielellä ole mediatarjontaa?

— Tämä on todellisuutta Suomen venäjänkielisille, sillä venäjänkielistä ajankohtaismediaa ei ole olemassa. Niinpä he turvautuvat esimerkiksi Venäjän sanomalehdistöön ja televisioon.

Tilanteesta syntyy outo mediakupla: yhteys ympäröivään suomalaiseen todellisuuteen heikentyy.

Omalla äidinkielellä yhteiskuntaan

Potchinchtchikovin luotsaama FARO kehittelee kotouttamistyöhön uudenlaista konseptia. Tammikuusta kesäkuulle toiminut Askel toisia kohti -projekti esitteli kaksikielisen julkaisun idean.

Venäjänkielisessä, kerran kuussa ilmestyvässä aikakauslehti Spektrissä julkaistiin suomen- ja venäjänkielinen pilottiaukeama, jonka kaikki jutut oli käännetty myös suomeksi. Lehden sisältö oli niin ikään tuotettu sekä suomalais- että venäläisvoimin, ja aiheet käsittelivät venäläistä ja suomalaista yhteiskuntaa.

Kahdensuuntaiseen integraatioon

Hankkeessa pyrittiin kahdensuuntaisen integraatioon. Pilottinumero tarjosi valtaväestölle mahdollisuuden tutustua vähemmistömediaan omalla äidinkielellään. Näin ennakkoluulot ja nurkkakuntaisuus vähenivät.

Samalla projekti kokosi yhteen suomalais-venäläisen media-ammattilaisten työryhmän. Sillä on vahva visio jatkosta.

— Haluamme laajentaa kahdenkielisen julkaisun konseptia muihin vähemmistökieliryhmiin, etenkin ruotsiin ja englantiin. Tärkeää olisi myös saada vihdoin maahan toimiva venäjänkielinen ajankohtaismedia, joka kertoisi suomalaisesta yhteiskunnasta maan suurimmalle ulkomaalaisvähemmistölle, Potchinchtchikov linjaa.