Kotimaa24: Professori: Uskonnonvapaus ei oikeuta vihapuheita

Kotimaa24: Professori: Uskonnonvapaus ei oikeuta vihapuheita 9.4.2011

- Käsitys uskonnon harjoittamisen suojasta lainsäädännössä on sen luontoinen, että se ei oikeuta vihapuheita tai vastaavia loukkauksia, sanoo professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

Nuotion mukaan kaikki yksilön perusoikeudet ovat tärkeitä ja vahvoja, mutta niillä on aina omat rajoituksensa. Rajoitusehtoja tulee kriminalisointien kautta, jotka asettavat reunaehtoja esimerkiksi sille, millaista julkinen puhe voi olla.

- Rikosoikeus määrittää sanomisen ja toimimisen rajoja. Kiihotus kansanryhmää vastaan voi tulla vastaan, jos kiihotetaan ihmisiä panettelemaan ja solvaamaan ryhmää ja se on uhkaavaa, Nuotio sanoo.

Perusongelma tulee hänen mukaansa siitä, että pyhissä kirjoituksissa saattaa irrallisesti otettuina olla aika kovia tekstejä, jotka voivat olla nykyaikaan tuotuina loukkaavia.

Esimerkiksi Raamatun tekstejä lainattaessa oleellista on se millaiseen kontekstiin ne liitetään. Miesten kanssa makaavien miesten surmaamiseen kehottavan 3. Mooseksen kirjan jakeen lainaaminen voisi Nuotion mukaan rikkoa lakia, mikäli lainaaja antaisi ymmärtää uskovansa sen ja kehottaisi muita toimimaan sen mukaisesti. Viime kädessä on kysymys oikeuden soveltamisesta ja linjauksista vastaa tuomioistuin.


Käräjäoikeus: Kiihotuspykälä suojaa myös seksuaalivähemmistöjä

Valtionsyyttäjä Mika Illmannin mukaan uskonnolla perusteltu vihapuhe on lainsäädännön näkökulmasta monimutkainen kysymys.

- Uskonnonvapauteen sisältyy vapaus levittää oman uskonnon oppeja ja tietoa uskonnosta. Tämä vaikeuttaa rajanvetoa entisestään. Raamatun teksti on vanhaa ja laadittu toisenlaisessa yhteiskunnassa. On ongelmallista vaatia, että kaikkea mitä siellä sanotaan, saisi sanoa tänäkin päivänä riippumatta siitä loukkaako se toisia, Illman sanoo.

Hän mainitsee esimerkkinä homoseksuaaleja saarnassaan erittäin jyrkkäsanaisesti kuvailleen ruotsalaispastori Åke Greenin tapauksen, joka herätti laajaa kansainvälistä huomiota. Green tuomittiin käräjäoikeudessa kiihotuksesta kansanryhmää vastaan kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen, mutta hovioikeus kumosi tuomion ja perusteli päätöstään uskonnonvapaudella.

- Vastaavanlaisista puheista on Ruotsissa annettu myöhemmin langettava tuomio, kun väitteitä ei ole esitetty uskonnollisessa kontekstissa, Illman sanoo.

Kuten Nuotio myöskään Illman ei pidä vihapuheiden oikeuttamista Raamatulla hirveän painavana argumenttina. Kumpikaan heistä ei olisi silti oikopäätä huutamassa rikosoikeutta apuun.

- Nämä ovat vähän niin kuin kulttuurikonflikteja, että vaaditaan dialogia ja sordiinoa ja että itsekin korjataan omaa käyttäytymistä. Todella koviin ilmaisuihin löytyy keinot puuttua, Illman sanoo.

Sananvapautta esimerkiksi nettikeskustelussa rajoittavat rikoslain kunnianloukkauspykälä ja niin kutsuttu kiihotuspykälä, jonka mukaan ”yleisön keskuuteen ei saa levittää lausuntoja tai tiedonantoja, joissa uhataan, solvataan tai panetellaan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää”.

Kymenlaakson käräjäoikeus linjasi tuomiossaan helmikuussa 2011, että kiihotuspykälä suojaa myös seksuaalisia vähemmistöjä. Käräjäoikeuden käsittelemä tapaus ei liittynyt millään tavoin uskontoon.