maanantai 30. toukokuuta 2011

HS: Kokoomusnuoret: Rasismin ohella tuomittava myös positiivinen syrjintä

Helsingin Sanomat: Kokoomusnuoret: Rasismin ohella tuomittava myös positiivinen syrjintä 30.5.2011
Lasse Männistö: Kokoomusnuoret hakoteillä Halla-ahon perässä (blogi)
Timo Kontio: Kokoomusnuoret myyvät periaatteensa poliittisten irtopisteiden perässä (blogi)
Niklas Herlin: Positiivinen syrjintä - ihanat mustat naiset (blogi)
Wille Rydman: Tasa-arvoisempia kuin toiset (blogi)

Kokoomusnuoret kritisoi rasismista ja positiivisesta syrjinnästä viime päivinä käytyä keskustelua.

Kokoomusnuorten puheenjohtajan Wille Rydmanin mukaan on hämmästyttävää, että valtaosa poliitikoista vaatii rasismin kitkemistä, mutta ei halua tuomita enemmistöön kuuluvien ihmisten syrjintää esimerkiksi työpaikkarekrytoinnissa.

Väittely rasismista ja positiivisesta syrjinnästä on vellonut voimakkaana sen jälkeen, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmä tuomitsi molemmat julkilausumassaan viime viikolla.

Perussuomalaisia on arvosteltu useilta tahoilta huomauttamalla, että heikommassa asemassa olevien tukeminen on yksi hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteista.

Myös monet HS:n haastattelemat oikeusoppineet ovat katsoneet, että positiivisen syrjinnän lopettaminen olisi vastoin perustuslakia.

Kokoomusnuorten näkemys kiistassa tulee lähelle perussuomalaisten kantoja.

Rydmanin mukaan rasismin kitkeminen ei ole uskottavaa niin kauan vähemmistöjen asemaa parannetaan esimerkiksi naisia suosivilla sukupuolikiintiöillä tai maahanmuuttajia koskevilla rekrytointisuosituksilla.

"Jos Suomesta todella halutaan tasa-arvoinen yhteiskunta, ei rekrytointitilanteissa esimerkiksi sukupuolella tai etnisellä taustalla tulisi olla mitään merkitystä. Ainoastaan pätevyyden tulisi ratkaista", Rydman linjaa.

Rydman huomauttaa, että positiivista syrjintää eivät sen sijaan ole esimerkiksi vammaisten sosiaalituet. "On tietysti olemassa henkilöitä, jotka eivät tule toimeen ilman tukia – tämä on kuitenkin sosiaalipoliittinen eikä tasa-arvoon liittyvä kysymys."

Rydmanin mielestä positiivisen syrjinnän varjolla Suomeen ollaan rakentamassa "orwellilaista yhteiskuntaa, jossa vallitsee tasa-arvo, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset".

"Tiettyjen ryhmien suosimisella ja kiintiöillä Suomeen on luotu rakenteellista eriarvoisuutta, joka lisää jännitteitä eri ryhmien välille", Rydman väittää.

Kokoomusnuoret käsitteli rasismia ja positiivista syrjintää liittohallituksen kokouksessa viikonloppuna. Rydmanin mukaan kokous oli näkemyksissään yksimielinen.

________________________________________


Kokoomusnuorten tiedote: Syrjintä ei koskaan ole positiivista

Kokoomuksen Nuorten Liitto hämmästelee sitä, ettei suurin osa Suomen johtavista poliitikoista ole valmis tuomitsemaan enemmistöihin kuuluvien ihmisten syrjintää. Vähemmistöjen suosiminen kiintiöiden ja positiivisen erityiskohtelun varjolla on kokoomusnuorten mielestä hälyttävä osoitus Suomessa esiintyvästä julkisesta rasismista. "Jos Suomesta todella halutaan tasa-arvoinen yhteiskunta, ei rekrytointitilanteissa esimerkiksi sukupuolella tai etnisellä taustalla tulisi olla mitään merkitystä. Ainoastaan pätevyyden tulisi ratkaista", vaatii kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman. "Tiettyjen ryhmien suosimisella ja kiintiöillä Suomeen on luotu rakenteellista eriarvoisuutta, joka lisää jännitteitä eri ryhmien välille."

Rydman suomii myös poliitikkojen kaksinaamaisuutta rasismikeskustelussa. "Ei ole uskottavaa tuomita rasismia, jos ei samalla tuomitse myös vähemmistöryhmien positiivista erityiskohtelua", Rydman toteaa. "Rasismia ei voida parantaa rasismilla. Vain todellinen tasa-arvo auttaa, ei vähemmistöille annetut erivapaudet."

Kokoomusnuoret vaatii, että yksilöitä kohdellaan Suomessa yksilöinä eikä erilaisten vähemmistö- tai enemmistöryhmien jäseninä.

____________________________________________

Uusi Suomi: Kokoomuksen nuoret Halla-ahon leiriin – ”Hälyttävä merkki”

Kokoomuksen Nuorten Liitto liittyy perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon leiriin viime päivinä käydyssä syrjintäkeskustelussa.

Kokoomusnuoret kertovat tiedotteessaan hämmästelevänsä sitä, ettei suurin osa Suomen johtavista poliitikoista ole valmis tuomitsemaan ”enemmistöihin kuuluvien ihmisten syrjintää”. Kannanotto liittyy Halla-ahon kirjoittamaan perussuomalaisten rasismin vastaiseen julkilausumaan, jossa tuomitaan negatiivisen syrjinnän lisäksi myös niin kutsuttu positiivinen syrjintä.

Positiivinen syrjintä tarkoittaa esimerkiksi vähemmistöjen kiintiöityjä koulutuspaikkoja, joilla pyritään EU:n direktiivin mukaisesti ehkäisemään tai hyvittämään henkilöiden rotuun tai etniseen alkuperään liittyviä haittoja. Kokoomusnuoret ovat jyrkästi positiivista syrjintää vastaan.

”Vähemmistöjen suosiminen kiintiöiden ja positiivisen erityiskohtelun varjolla on kokoomusnuorten mielestä hälyttävä osoitus Suomessa esiintyvästä julkisesta rasismista”, liitto kirjoittaa kannanotossaan.

–Jos Suomesta todella halutaan tasa-arvoinen yhteiskunta, ei rekrytointitilanteissa esimerkiksi sukupuolella tai etnisellä taustalla tulisi olla mitään merkitystä. Ainoastaan pätevyyden tulisi ratkaista, vaatii maahanmuuttokriittisyydestään tunnettu kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman.

–Tiettyjen ryhmien suosimisella ja kiintiöillä Suomeen on luotu rakenteellista eriarvoisuutta, joka lisää jännitteitä eri ryhmien välille, hän väittää.

Jussi Halla-ahon luomaa julkilausumaa on ihmetelty viikonloppuna. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian dosentti Reetta Toivanen, filosofian tohtori Mia Matilainen ja kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen katsovat Halla-ahon ymmärtäneen väärin ihmisoikeudet ja Suomen perustuslain.

- Hän [Jussi Halla-aho] ei ole oikeastaan ymmärtänyt, mistä ihmisoikeuksissa ja vähemmistösuojelussa on kyse.

- Kyse ei ole perussuomalaisten esittämistä erillis- tai lisäoikeuksista vähemmistöille vaan nimenomaan lisäsuojasta tietyille ryhmille. Lisäsuojan tehtävä on taata, että näihin ryhmiin kuuluvien ihmisoikeudet toteutuvat.

Lue lisää tästä jutusta.

Myös kirjallisuudentutkija Jussi Ojajärvi purkaa blogissaan Halla-ahon retoriikkaa ja julkilausuman ”piiloviestiä”. Ojajärvi huomauttaa, että Halla-ahon harkittu sanavalinta – jossa tuomitaan hyökkäykset ihmisen fyysistä koskemattomuutta vastaan ”riippumatta siitä, mitä etnistä tai muuta ryhmää uhri ja tekijä edustavat, ja riippumatta siitä, onko teon takana rasistisia motiiveja, muita motiiveja, vai ei lainkaan motiivia” – antaa mahdollisuuden jopa perustella rangaistuksenkoventamisperusteen poistamista Suomen rikoslaista.

Suomen rikoslain mukaan rikoksesta tuomittavaa rangaistusta voidaan koventaa, jos rikos kohdistetaan tiettyyn henkilöön siksi että tämä kuuluu tiettyyn kansalliseen, rodulliseen, tai etniseen kansanryhmään.

–On aikoihin tultu, kun "rasisminvastainen" julkilausuma jättää tieten tahtoen – aivan tarkoituksellisen retorisen pyörittelyn varjossa – tunnustamatta rasistisen ideologian erityisen tuomittavuuden väkivallan vaikuttimena. Toisin kuin voimassaoleva rikoslaki, kirjoittaa Ojajärvi.

–En mitenkään jaksa tai ainakaan halua uskoa, että perussuomalaiset kansanedustajat - tiettyä laitaa lukuunottamatta - ovat tarkoittaneet julkilausumallaan tätä. Kaikkien Halla-ahon tekstien kanssa tekemisissä olevien olisikin korkea aika herätä ja huomata, että retoriikallaan Halla-aho vedättää heitä, Ojajärvi katsoo.

_________________________________________________

Helsingin Sanomat: Kokoomusedustaja: Kokoomusnuoret hakoteillä Halla-ahon perässä

Kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö ei hyväksy puolueen nuorisojärjestön vaatimuksia positiivisen syrjinnän lopettamisesta.

Männistö kirjoittaa blogissaan, että kokoomusnuoret ovat lähteneet hännystelemään perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon näkemyksiä.

Männistö tulkitsee, että kokoomusnuorten maanantaisessa kannanotossa tyrmätään kaikenlainen positiivinen syrjintä.

Julkilausumassa kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman tuomitsi sukupuolikiintiöt ja maahanmuuttajien rekrytointiohjeistukset tasa-arvon vastaisina.

Julkilausuman lopussa vaaditaan, että kaikkia ihmisiä pitää kohdella yksilöinä eikä erilaisten vähemmistöjen tai enemmistöjen jäseninä.

Männistön mukaan vähemmistöjen erityiskohtelua kuitenkin tarvitaan useissa tilanteissa, esimerkiksi koulujen tukiopetuksessa tai sotaveteraanien erityistuissa.

Aiheesta väiteltäessä korostuu Männistön mielestä usein liikaa maahanmuuttajien saama tuki, joka sekin on hänen mukaansa perustelua esimerkiksi kotoutumista edistävässä kielikoulutuksessa.

"Kyseessä on näitä yleensä keskustelua herättäviä tilanteita laajempi asia, joka ei tähtää enemmistön syrjintään vaan vähemmistöjen tasa-arvon turvaamiseen", Männistö kirjoittaa.

Männistö huomauttaa, että kokoomusnuoret saavat itsekin emopuolueelta rahoitusta, jonka tavoitteena tuoda nimenomaan nuorten ääntä paremmin kuuluviin.

"Positiivisen diskriminaation (syrjinnän) yksioikoinen tyrmääminen heijastelee näkemystä yhteiskunnasta, jossa vahvat pärjäävät ja vähemmistöt selviävät omillaan, jos selviävät", Männistö kirjoittaa.

__________________________________________________

Lasse Männistö: Kokoomusnuoret hakoteillä Halla-ahon perässä (blogi)

Perussuomalaiset antoivat viime viikolla rasismin vastaisen julkilausuman. Huomionarvoinen Jussi Halla-ahon kirjoittaman julistuksen sisältö oli kuitenkin vähemmistöjen tasa-arvoisen aseman turvaamiseen tähtäävän ns. positiivisen diskriminaation tuomitseminen.

Positiivisella syrjinnällä viitataan yleisesti kaikkiin tiettyä henkilöä tai ryhmää tukeviin erityistoimin, joita ilman hän on vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Kaikki nämä toimet Halla-aho ja Perussuomalaiset siis tyrmäävät. Sittemmin valitettavasti myös Kokoomusnuoret yhtyi kapeakatseiseen julkilausumaan.

Yleisesti keskusteltuja positiivisen diskriminaation muotoja ovat esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumiseen tähtäävä kielikoulutus tai tiettyjen vähemmistöjen koulutuspaikat. Positiivinen diskriminaatio on kuitenkin näitä yleensä keskustelua herättäviä tilanteita laajempi asia, joka ei siis tähtää enemmistön syrjintään vaan vähemmistöjen tasa-arvon turvaamiseen.

Positiivinen syrjintä ulottuu vaikkapa peruskoulussa heikommin menestyville oppilaille annettavasta tukiopetuksesta aina sotaveteraanien erityiseen huomioimiseen suhteessa muuhun vanhusväestöön. Hyvin perusteltua vanhus- ja nuorisoväestöön kohdistuvaa positiivista diskriminaatiota voi nähdä paljon.

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman siis tyrmää kaikenlaisen positiivisen diskriminaation nostaen esimerkiksi rekrytointitilanteet. Tätä vastoin tuntuu erikoiselta, että Kokoomusnuoret ovat aktiivisesti kampanjoineet nuoriin kohdistuvan positiivisen diskriminaation puolesta esimerkiksi valtakunnallisessa kansanedustajien rekrytointitilanteessa kuusi viikkoa sitten.

Kokoomusnuoret ovat itse asiassa jo vuosien ajan saaneet rahoitusta Kokoomuksen puolueyhteisöltä, jotta kokoomuslaisten nuorten ääni ja näkökulma saadaan kuuluviin yhteiskunnassa. Kokoomusnuorten kärkiehdokas vieläpä kampanjoi vaaleissa aktiivisesti sotaveteraanien aseman puolesta. Haiskahtaa positiiviselta diskriminaatiolta.

Hetken kestävän älyllisen pohdinnan päätteeksi tuleekin väistämättä siihen johtopäätökseen, että tietyissä tilanteissa tietyille vähemmistöryhmille on perusteltua kohdistaa erityistoimia, jotta varmistetaan tasa-arvon toteutuminen. Vaikutuksia on aina syytä punnita päätöksiä tehtäessä, mutta niin maahanmuuttajaväestön kielikoulutus kuin sotaveteraanien erityishuomiokin ovat usein perusteltuja myös väestön enemmistön näkökulmasta.

Positiivisen diskriminaation yksioikoinen tyrmääminen sen sijaan heijastelee näkökulman esittäjän näkemystä tavoiteyhteiskunnasta. Yhteiskunnasta, jossa vahvat pärjäävät ja vähemmistöt selviävät omillaan, jos selviävät.
__________________________________________________

Verkkouutiset: Hanna Virkkunen: "Kokoomusnuoret saavat itse vastustamaansa erityiskohtelua"

Kokoomusnaisten puheenjohtaja, opetusministeri Henna Virkkunen tuomitsee Kokoomusnuorten kannanoton positiivisen erityiskohtelun lopettamisesta Suomessa. '

- Kyse ei ole aliedustettujen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien suosimisesta, vaan tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja yhteiskunnan eheyden edistämisestä Suomessa. Tätä tarvitaan enemmän, ei vähemmän, Virkkunen toteaa kannanotossaan.

Hän muistuttaa, että heikommat lähtökohdat, yhteiskunnan rakenteelliset esteet ja syvään juurtuneet ennakkoluulot estävät mahdollisuuksien tasa-arvoa toteutumasta.

- Esimerkiksi sukupuolikiintiöillä on saatu vauhditettua naisten poliittista osallistumista, mikä on ollut demokratian kannalta erinomainen asia. Samoin kiintiöt ovat edistäneet miesten osuutta perinteisillä naisten sektoreilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteossa, Virkkunen sanoo.

Virkkunen muistuttaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydmania, että Rydmanin johtama nuorisojärjestö saa samaa positiivista erityiskohtelua, kuin mitä Kokoomusnuorten liittohallitus antamassaan kannanotossa vastustaa.

- Valtio myöntää tukea poliittisille nuorisojärjestöille, jotta nuorten määrää poliittisessa päätöksenteossa saataisiin lisättyä, opetusministeri napauttaa.

_________________________________________________

Verkkouutiset: Timo Kontio: "Kokoomusnuorten väitteet enemmistön syrjimisestä harhaanjohtavia"

Sosialidemokraattisten nuorten puheenjohtaja Timo Kontio tuomitsee kokoomusnuorten maanantaisen linjauksen kansalaisten positiivisen diskriminaation kyseenalaistamisesta.

Kokoomusnuorten väitteet enemmistön syrjimisestä vähemmistöjen eduksi ovat Kontion mielestä pöyristyttäviä ja harhaanjohtavia.

- Käytännössä positiivisella syrjinnällä tarkoitetaan esimerkiksi invavessojen ja -parkkipaikkojen sijoittamista julkisiin tiloihin sekä tukiopetuksen maksutonta tarjoamista sellaisille lapsille, jotka eivät muuten pysy opetuksen vauhdissa. Lisäksi sotaveteraanien erityiskohtelu on positiivista syrjintää, Timo Kontio selittää.

Hän huomauttaa, että kiintiöiden luomisella on taas onnistuttu monin tavoin rikkomaan perinteisiä raja-aitoja miesten ja naisten ammattien sekä roolien välillä.

- Kaikki tämä on tuottanut meille pohjoismaisen, tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan.

- Positiivisella syrjinnällä tarkoitetaan heikompien tukemista eikä vahvempien tallomista. Tässä on kokoomusnuorten selkein ajatusvirhe, Kontio sanoo.

_________________________________________________


Timo Kontio: Kokoomusnuoret myyvät periaatteensa poliittisten irtopisteiden perässä (blogi)

Arvostan poliitikoissa suoraselkäisyyttä ja periaatteellisuutta. Parhaiten toimii se, joka sanoo, mitä ajattelee perustellen asiansa järkevällä tavalla ja keskustelukumppaniaan arvostaen. Näin on täysin mahdollista käydä keskustelua, vaikka näkemykset poikkeaisivat rajustikin. Tällainen johtaa vastapuolen kunnioittamiseen ja tämän näkökulman ymmärtämiseen. On mahdollista ikäänkuin tietää ennalta, mitä toinen seuraavaksi aikoo sanoa.

Välillä taas tulee sitten näitä ohilaukauksia. Tuulenpesiä, hajatelmia, hetken mielijohteita. Että sanonpa nyt näin, kun tuntuu siltä. Riippumatta siitä, mitä juuri edellisessä lauseessa totesi. Niinkuin vaikka tämänpäiväinen kokoomusnuorten kannanotto. Tässä halla-aholaisen jugendin päivän tunnussanassa "kokoomusnuoret vaatii, että yksilöitä kohdellaan Suomessa yksilöinä eikä erilaisten vähemmistö- tai enemmistöryhmien jäseninä."

Tässähän mielipiteenä ei ole mitään vikaa. Siihen on varmasti löydettävissä konservatiivinuorukaisen kivisydämen sisäpinnalta pitävät perustelut. Sama ajatus jatkuu seuraavasti: "Tiettyjen ryhmien suosimisella ja kiintiöillä Suomeen on luotu rakenteellista eriarvoisuutta, joka lisää jännitteitä eri ryhmien välille." Voi olla. Aiemmin tänä keväänä ilmestyneessä pikkukonsujen tavoiteohjelmassa lukee kuitenkin näin: "Perusopetuksessa otetaan käyttöön tasoryhmät erilaisten oppijoiden tarpeet huomioiden." Eli ihmisiä ei pidä ryhmitellä, mutta tasoryhmät on otettava kouluissa käyttöön. Nyt en ymmärrä.

"Vähemmistöjen suosiminen kiintiöiden ja positiivisen erityiskohtelun varjolla on kokoomusnuorten mielestä hälyttävä osoitus Suomessa esiintyvästä julkisesta rasismista." Tähän annan vastata nuoren kokoomuslaisen kansanedustajan, Lasse Männistön: "Kokoomusnuoret ovat itse asiassa jo vuosien ajan saaneet rahoitusta Kokoomuksen puolueyhteisöltä, jotta kokoomuslaisten nuorten ääni ja näkökulma saadaan kuuluviin yhteiskunnassa. Kokoomusnuorten kärkiehdokas vieläpä kampanjoi vaaleissa aktiivisesti sotaveteraanien aseman puolesta. Haiskahtaa positiiviselta diskriminaatiolta."

Kokoomuksen edistyksellisen nuorison tavoiteohjelmassa liputetaan myös kansallisen yhtenäiskulttuurin puolesta. "Julkisin varoin tuetuista maahanmuuttajien alkuperäistä kulttuuria ylläpitävistä (...) hankkeista luovutaan." Käytännössä siis tärkeää on nopea ja tehokas integraatio oman etnisyyden hävittämiseksi. Kuitenkin tänään mestarinsa jalanjäljissä kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman toteaa: "Jos Suomesta todella halutaan tasa-arvoinen yhteiskunta, ei (...) etnisellä taustalla tulisi olla mitään merkitystä."

Todettakoon vielä, että viime vuoden lopulla kokoomusnuoret kannatti toimeentulotuen leikkaamista alle 25-vuotiailta. Riippumatta muista perusteista, tämä oli iän perusteella tehtyä syrjintää.

Vaikka jokin ajatus saisi julkisuutta toisen esittämänä ja herättäisi yhteiskunnallista keskustelua, ei sitä kannata noin vain niellä. Omien periaatteiden ja tavoitteiden unohtaminen tuskin edistää oman viestin uskottavuutta.

________________________________________________

Tiedote: Demarinuorten Kontio: Positiivinen syrjintä on hyvinvointivaltion merkki

Sosialidemokraattisten nuorten puheenjohtaja Timo Kontio tuomitsee kokoomusnuorten
tämänpäiväisen linjauksen kansalaisten positiivisen diskriminaation
kyseenalaistamisesta. Kokoomusnuorten väitteet enemmistön syrjimisestä vähemmistöjen
eduksi ovat Kontion mielestä pöyristyttäviä ja harhaanjohtavia.

- Käytännössä positiivisella syrjinnällä tarkoitetaan esimerkiksi invavessojen ja
-parkkipaikkojen sijoittamista julkisiin tiloihin sekä tukiopetuksen maksutonta
tarjoamista sellaisille lapsille, jotka eivät muuten pysy opetuksen vauhdissa.
Lisäksi sotaveteraanien erityiskohtelu on positiivista syrjintää. Kiintiöiden
luomisella on taas onnistuttu monin tavoin rikkomaan perinteisiä raja-aitoja miesten
ja naisten ammattien sekä roolien välillä. Kaikki tämä on tuottanut meille
pohjoismaisen, tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan.

- Positiivisella syrjinnällä tarkoitetaan heikompien tukemista eikä vahvempien
tallomista. Tässä on kokoomusnuorten selkein ajatusvirhe. Valtaosalla suomalaisista
sujuu varsin hyvin. Ikävä kyllä tämä ei koske kaikkia ja siksi perustuslakiinkin on
kirjattu periaatteet tasa-arvon toteuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Jotta tasa-arvo voi yhteiskunnassamme aidosti olla tulevaisuudessa mahdollinen, on
sen eteen tehtävä jatkuvasti työtä.

- Tasa-arvon määrittelyssä lienee merkittävin ero oikeiston ja vasemmiston välillä.
Oikeistolainen ajattelu pyrkii sokeaan ja tasapäistävään mahdollisuuksien
tasa-arvoon, kun taas vasemmistolainen vaatii edellytyksien toteutumista
tasa-arvoisesti. Yksikään meistä ei voi valita sosiaalista taustaansa, sukupuoltaan
tai ennalta estää synnynnäistä sairauttaan. Tästä syystä on tuettava jokaista
kansalaista, jotta nämä pääsevät hyödyntämään koko potentiaaliaan.

_________________________________________________

Helsingin Sanomat: Katainen: Rydmanin syrjintänäkemykset hänen omiaan

Hallituksenmuodostaja Jyrki Katainen (kok) sanoutui irti kokoomusnuorten syrjintälinjauksista maanantaina. Katainen sanoi, että kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydmanin esittämät näkemykset ovat hänen omiaan, eivätkä vastaa kokoomuksen linjaa.

"Vastustamme rasismia kaikissa sen muodoissa. Positiivinen diskriminaatio, esimerkiksi nuorten suosiminen joissakin tilanteissa, voi olla ihan perusteltua", Katainen sanoi Säätytalossa.

Puolueen nuorisojärjestö vaati aiemmin tänään, että ihmisiä pitää kohdella yksilöinä eikä erilaisten vähemmistöjen tai enemmistöjen jäseninä.

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Rydman tuomitsi sukupuolikiintiöt ja maahanmuuttajia suosivat rekrytointiohjeistukset tasa-arvon vastaisina.

Rydman myös arvosteli poliitikkoja, jotka ovat valmiita tuomitsemaan vähemmistöihin kohdistuvan rasismin, mutta eivät näe ongelmaa enemmistöön kohdistuvassa positiivisessa syrjinnässä.

Myös kokoomuksen kansanedustajat Lasse Männistö ja Henna Virkkunen sanoutuivat irti kokoomusnuorten näkemyksistä. Molemmat korostivat, että positiivisen syrjinnän avulla voidaan taata tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille eikä syrjintä kohdistu niinkään enemmistöä vastaan.

Keskustelu positiivisesta syrjinnästä Suomessa lähti liikkeelle perussuomalaisten viime viikolla julkaisemasta rasisminvastaisesta julkilausumasta. Puolue tuomitsi julkilausumassaan sekä rasismin että positiivisen syrjinnän.

Perussuomalaisia on arvosteltu useilta tahoilta huomauttamalla, että heikommassa asemassa olevien tukeminen on yksi hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteista.

Myös monet HS:n haastattelemat oikeusoppineet ovat katsoneet, että positiivisen syrjinnän lopettaminen olisi vastoin perustuslakia.

__________________________________________________


Uusi Suomi: Myrsky repesi kokoomuksessa: ”Oudoksun”

Positiivisen syrjinnän käsite aiheuttaa kuohuntaa kokoomuksessa. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi kommentoi Uudelle Suomelle lyhyesti kokoomusnuorten tämänpäiväistä kannanottoa koskien positiivista syrjintää.

- Oudoksun tätä ulostuloa, Ravi sanoo.

- Tämä ei ole koko kokoomuspuolueen kanta, hän jatkaa.

Tarkemmin Ravi ei ainakaan vielä halua asiaa kommentoida, sillä hän ei ole Säätytalon hallitusneuvotteluilta päässyt perehtymään kunnolla kokoomusnuorten kannaottoon.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen sanoutui liiton ja sen puheenjohtajan Wille Rydmanin näkemyksistä irti.

- Vastustamme rasismia kaikissa sen muodoissa. Positiivinen diskriminaatio, esimerkiksi nuorten suosiminen joissakin tilanteissa, voi olla ihan perusteltua, Katainen sanoi Helsingin Sanomien mukaan.

Kokoomusnuoret liittyivät tänään perussuomalaisten leiriin ilmoittamalla hämmästyneensä siitä, ettei suurin osa Suomen johtavista poliitikoista ole vamis tuomitsemaan ”enemmistöihin kuuluvien ihmisten syrjintää”. Kannanotto liittyy kansanedustaja Jussi Halla-ahon kirjoittamaan perussuomalaisten rasismin vastaiseen julkilausumaan, jossa tuomitaan negatiivisen syrjinnän lisäksi myös niin kutsuttu positiivinen syrjintä.

- Vähemmistöjen suosiminen kiintiöiden ja positiivisen erityiskohtelun varjolla on kokoomusnuorten mielestä hälyttävä osoitus Suomessa esiintyvästä julkisesta rasismista, liitto kirjoittaa kannanotossaan.

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman kirjoittaa tänään asiasta Puheenvuoro-blogissaan. Rydman näkee positiivisen syrjinnän ongelmallisena maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta.

- Olisiko todella joku ongelma, jos maahanmuuttajat vallan sulautuisivat osaksi yhteiskuntaa? Ettei heitä enää kohdeltaisikaan kuin paapottuina vajaavaltaisina, vaan tasa-arvoisina ja oikeuksiltaan yhtäläisinä yhteiskunnan jäseninä? Eikö tämä olekaan ollut kaiken maahanmuuttopolitiikkamme lähtökohta? Ai niin, eipäs olekaan. Sen lähtökohtana oli rakentaa monikulttuurinen yhteiskunta. Tuo projekti epäonnistuu, mikäli maahanmuuttajat todella suomalaistuvat ja sulautuvat osaksi yhteiskuntaa, Rydman kirjoittaa.

Kokoomusnuorten julkitulo on herättänyt runsaasti keskustelua tänään. Esimerkiksi kokoomusnaisten puheenjohtaja, opetusministeri Henna Virkkunen on tuominnut nuorisoliiton näkemyksen.

- Kyse ei ole aliedustettujen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien suosimisesta, vaan tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja yhteiskunnan eheyden edistämisestä Suomessa. Tätä tarvitaan enemmän, ei vähemmän, Virkkunen lausuu.

Myös kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö arvostelee ulostuloa voimakkaasti. Männistön mielestä kokoomuksen nuoriso-osasto on ”hakoteillä Halla-ahon perässä”.

Kritiikkiä on kuulunut myös muista puolueista. Demarinuorten puheenjohtaja Timo Kontio huomauttaa Puheenvuoro-blogissaan, että kokoomusnuorten kannanotto sotii ryhmän aiempia kantoja vastaan.

- Vaikka jokin ajatus saisi julkisuutta toisen esittämänä ja herättäisi yhteiskunnallista keskustelua, ei sitä kannata noin vain niellä, Kontio kirjoittaa.

Faktakulma

Laaja keskustelu syrjinnästä käynnistyi perussuomalaisten julistuksesta. Siinä ei käytetä termiä "positiivinen syrjintä". Julistuksessa sanotaan muun muassa näin:

”Tuomitsemme mihin tahansa etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, aatteelliseen, kielelliseen tai poliittiseen ryhmään kohdistuvan yleistävän tai valheellisen mustamaalauksen ja demonisoinnin riippumatta siitä, edustaako ryhmä enemmistöä vai vähemmistöä.”

_____________________________________________________

Niklas Herlin: Positiivinen syrjintä - ihanat mustat naiset (blogi)

Olen positiivisen syrjinnän asiantuntija, olen seurannut asiaa läheltä ja kaukaa vuosikymmenet ja jopa miettinyt sitä syvällisesti ennen kuin ensimmäinenkään nykyinen kokoomusnuori oli syntynyt.

Positiivinen syrjintä tarkoittaa sitä, että vähemmistöläistä kansanosaa suositaan esimerkiksi työnsaannissa. Ennen yksityiskohtiin menemistä paljastan, että positiivinen syrjintä on paikallaan, koska se ajan kanssa vähentää yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Positiivinen syrjintä on huono asia, koska se aiheuttaa hyvin ymmärrettävää katkeruutta.

Menkäämme yhdessä yhteen henkiseen kotiini, 1980-luvun Bostonin kaupunkiin Yhdysvaltoihin. Positiivinen syrjintä, affirmative action, oli opiskeluaikoinani todella tapetilla Jenkeissä. Kaverini olivat kaltaisiani 1960-luvulla syntyneitä valkoisia kundeja. Jumalauta, mutta ne kundit inhosivat ”positiivista syrjintää”. Ja syystäkin: jokainen tiesi häviävänsä työhaastattelussa naiselle tai mustalle, jos muuten ollaan yhtä hyviä. ”To get a job, you should be a green cirippled woman”, duunia saadaksesi pitäisi olla raajarikko vihreä nainen.

Mutta olipa minulla siellä naisystävä, tai kai niitä nuorena tyttöystäviksi sanottiin. Eikä mikä tahansa: yönmusta mamu Joceleyn, ”Jocee” USA:n kansalaisuuden saanut Trinidadilla syntynyt nainen. Jocee suhtautui kaksijakoisesti positiiviseen syrjintään. Hän piti vähän kornina sitä, että sai mustana ja naisena monin verroin enemmän työtarjouksia kuin mitä valkoiset kundit saivat. Mutta toisaalta, ja aivan oikeutetusti, tyttöystävä muistutti siitä, että mustia ja naisia on syrjitty paljon ja pitkään. Jonkun valkoisten miesten sukupolven on maksettava siitä hinta, ja se on meidän sukupolvemme.

Kundit sitten äänestivät presidentiksi Amerikassa Ronald Reaganin, jota suomalaiset jostakin syystä vihasivat kuin ruttoa. Jocee puolestaan sanoi, ettei ole syytä kertoa kotona, että seurustelee valkoisen, pohjoismaalaisen miehen kanssa. Hänen kotikaupungissaan Trinidadilla ei valkoisia hyvällä katsottu. Suhteemme rotuongelmasta olen kirjoittanut ennekin: http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/42904-hakattu-ja-ryostetty.

Uuden vuoden 2009 vietin USA:ssa, Miami Beachilla neljän tähden hotellissa. Seurassani oli yksi Anu, viisikymppinen valkoinen. Anu ei ollut käynyt koko maassa aiemmin. Kun selvitin Anulle kyseisen yhteiskunnan rakennetta, ymmärsin, että positiivinen syrjintä on paitsi tarpeellista, myös välttämätöntä.

1980-luvulla hyvässä hotellissa oli mustia ja espanjankielisiä – henkilökunnassa. 2000-luvulla hyvässä amerikkalaisessa hotellissa oli mustia ja espanjankielisiä – myös asiakkaina. Anun oli vaikea edes tajuta sitä mitä kerroin 1980-luvusta. Asiat ovat 2000-luvulla paremmin kuin 1980-luvulla. Ja asiat olivat USA:ssa hyvin 1980-luvulla verrattuna 1960-lukuun. Silloin ihmisten äänioikeutta rajoitettiin ihonvärin perusteella.

Halla-ahokin tietää, ainakin salassa, että yhteiskunta tarvitsee parhaat voimat käyttöönsä, myös ihanat mustat naiset. Ja jopa kokoomusnuoret tietävät, että "kokolihaa syövät heteromiehet" ovat menneiden aikojen haihattelua ja vanhojen äijien munatonta velttoilua.

Siis, positiivinen syrjintä on tarpeellista ja tuomittavaa. Mutta enemmän tarpeellista kuin tuomittavaa.

_____________________________________________________

Tiedote: ViNOn puheenjohtajat: Positiivinen syrjintä on samalle viivalle asettamista

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn puheenjohtajat ihmettelevät Kokoomusnuorten yksisilmäisyyttä positiivisesta syrjinnästä virinneessä keskustelussa.

Kokoomuksen Nuorten Liitto arvosteli kannanotossaan sitä, ettei suurin osa Suomen johtavista poliitikoista ole valmis tuomitsemaan enemmistöihin kuuluvien ihmisten syrjintää.

- Rydman valjasti eduskuntavaaleissa veteraanikeräyksen kampanjaansa. Ymmärtääköhän Rydman, että myös veteraanit saavat erityistukia valtiolta ja ovat näin niin sanotun positiivisen syrjinnän kohteena, huomauttaa puheenjohtaja Paloma Hannonen.

- Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu siihen, että myönnetään ihmisten erilaiset lähtökohdat ja pyritään tasoittamaan niitä. Progressiivinen verotuskin voidaan nähdä positiivisena syrjintänä, sehän on tulonsiirtoa rikkailta köyhille, toteaa ViNOn puheenjohtaja Inka Venetvaara.

ViNOn puheenjohtajat hämmästelevät Kokoomusnuorten tarvetta olla Perussuomalaisen populismipolitiikan kelkassa ja räksyttää samoja harhaanjohtavia kommentteja kuin Perussuomalaiset taannoisessa julkilausumassaan.
______________________________________________________

Helsingin Sanomat: Katainen: Rydmanin syrjintänäkemykset hänen omiaan

Hallituksenmuodostaja Jyrki Katainen (kok) sanoutui irti kokoomusnuorten syrjintälinjauksista maanantaina. Katainen sanoi, että kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydmanin esittämät näkemykset ovat hänen omiaan, eivätkä vastaa kokoomuksen linjaa.

"Vastustamme rasismia kaikissa sen muodoissa. Positiivinen diskriminaatio, esimerkiksi nuorten suosiminen joissakin tilanteissa, voi olla ihan perusteltua", Katainen sanoi Säätytalossa.

Puolueen nuorisojärjestö vaati aiemmin tänään, että ihmisiä pitää kohdella yksilöinä eikä erilaisten vähemmistöjen tai enemmistöjen jäseninä.

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Rydman tuomitsi sukupuolikiintiöt ja maahanmuuttajia suosivat rekrytointiohjeistukset tasa-arvon vastaisina.

Rydman myös arvosteli poliitikkoja, jotka ovat valmiita tuomitsemaan vähemmistöihin kohdistuvan rasismin, mutta eivät näe ongelmaa enemmistöön kohdistuvassa positiivisessa syrjinnässä.

Myös kokoomuksen kansanedustajat Lasse Männistö ja Henna Virkkunen sanoutuivat irti kokoomusnuorten näkemyksistä. Molemmat korostivat, että positiivisen syrjinnän avulla voidaan taata tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille eikä syrjintä kohdistu niinkään enemmistöä vastaan.

Keskustelu positiivisesta syrjinnästä Suomessa lähti liikkeelle perussuomalaisten viime viikolla julkaisemasta rasisminvastaisesta julkilausumasta. Puolue tuomitsi julkilausumassaan sekä rasismin että positiivisen syrjinnän.

Perussuomalaisia on arvosteltu useilta tahoilta huomauttamalla, että heikommassa asemassa olevien tukeminen on yksi hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteista.

Myös monet HS:n haastattelemat oikeusoppineet ovat katsoneet, että positiivisen syrjinnän lopettaminen olisi vastoin perustuslakia.

____________________________________________

Wille Rydman: Tasa-arvoisempia kuin toiset (blogi)

George Orwell kirjoitti vuonna 1945 teoksen Eläinten vallankumous, joka sadun keinoin kritisoi Neuvostoliitossa tapahtunutta yhteiskunnallista kehitystä. Maatilan eläimet kumoavat siinä ihmisten vallan, ja perustavat täydellisen tasa-arvon nimiin vannovan yhteiskunnan. Lopulta siat ottavat kuitenkin johdon käsiinsä, ja luovat aiempaakin hirveämmän sortovallan. Yhteisön tunnuslause muuttuu – "Kaikki ovat tasa-arvoisia – mutta yhdet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset".

Todellisuus on usein tarinaa ihmeellisempää. Suomessa on viime päivät aivan tosissaan väitetty, että eriarvoinen kohtelu se itse asiassa vasta tasa-arvoa onkin. Esimerkiksi Pakolaisneuvonta ry:n toiminnanjohtaja linjasi, että ”ihan sama kohtelu kauttaaltaan kaikille ei ole kuitenkaan yhdenvertaisuutta”. Ai jaha.

Aidosti tasa-arvoisessa yhteiskunnassa yksilöitä ei kohdella eriarvoisesti sen mukaan, mikä on heidän etninen taustansa, uskontonsa tai vaikka sukupuolensa. Kaikkia koskevat samat säännöt. Rekrytointitilanteessa pätevin valitaan riippumatta siitä, edustaako hän jollain mittapuulla enemmistöä tai vähemmistöä. Ihmisiä kohdellaan ylipäätäänkin yksilöinä eikä oletettujen ryhmäidentiteettien mukaan.

Suomessa ei kaikilta osin vallitse tällainen ihanteellisen tasa-arvoinen tilanne. Useissa julkisissa tehtävissä on ohjeistukset sen suhteen, missä suhteessa vähemmistöjä tulee suosia tehtäviä täytettäessä. Yleisimpiä ovat sukupuolen mukaan määräytyvät kiintiöt esimerkiksi kunnallisissa luottamustehtävissä. Tämän lisäksi rekrytointiprosesseissa julkinen sektori ohjeistaa usein suosimaan vähemmistöihin kuuluvia hakijoita, esimerkiksi nyt sitten vaikka maahanmuuttajia.

Monen muun poliitikon ohella esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö puolusti viikonloppuna etnisiin enemmistöihin kohdistuvaa laillista syrjintää. Hän totesi, että etnisten vähemmistöjen ”positiivisesta” syrjinnästä luopuminen johtaisi ”vähemmistöjen olemassaolon edellytysten heikentymiseen ja ennen pitkää sulautumiseen”.

Siis hetkinen? Olisiko todella joku ongelma, jos maahanmuuttajat vallan sulautuisivat osaksi yhteiskuntaa? Ettei heitä enää kohdeltaisikaan kuin paapottuina vajaavaltaisina, vaan tasa-arvoisina ja oikeuksiltaan yhtäläisinä yhteiskunnan jäseninä? Eikö tämä olekaan ollut kaiken maahanmuuttopolitiikkamme lähtökohta? Ai niin, eipäs olekaan. Sen lähtökohtana oli rakentaa monikulttuurinen yhteiskunta. Tuo projekti epäonnistuu, mikäli maahanmuuttajat todella suomalaistuvat ja sulautuvat osaksi yhteiskuntaa.

Kiintiöiminen ja vähemmistöjen asettaminen enemmistöjä parempaan asemaan synnyttää lukuisia ongelmatilanteita. Ensinnäkin vähemmistöjen ja enemmistöjen määrittäminen on varsin hankalaa. Jokainen yksilö kuuluu todennäköisesti jossain suhteessa enemmistöön ja jossain toisessa suhteessa vähemmistöön. Objektiivisen kriteeristön luominen sille, kuka todella edustaa vähemmistöä ja kuka enemmistöä, on äärimmäisen hankalaa.

Toisekseen tulisi kysyä, minkä ihmeen vuoksi olisi tavoittelemisen arvoista se, että eri vähemmistöt olisivat kaikilla elämänaloilla edustettuina täsmälleen samassa suhteessa kuin mikä heidän edustuksensa koko väestössä on. Minusta se ei ole millään tavalla tavoittelemisen arvoista. Kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet hakeutua alalle kuin alalle, mutta mikäli siitä huolimatta väki jakautuu eri aloille epätasaisesti, ei siinä minusta ole mitään ongelmaa. Pääasia on, että pätevimmät tulevat valituiksi. Siitä hyötyy koko yhteiskunta.

Mitä jos vain luotaisiin yhteiskunta, jossa yksilöillä olisi yhtäläiset oikeudet eikä heitä kohdeltaisi sen mukaan, mitä etniskulttuurista taustaa he edustavat tai mitä sukupuolta sattuvat olemaan. Hullunkurista on, että viimepäivinä tällaista tavoitetta ovat kaikkein kiivaimmin vastustaneet ne, jotka yleensä ovat väittäneet taistelevansa rasismia vastaan. Mutta ehkä yhdet ovatkin tasa-arvoisempia kuin toiset.
klo 15.00
Avainsanat: , , , , , , , , , , ,