Verkkouutiset: Pakolaisperheen kotoutuminen on usein äidin varassa

Verkkouutiset/STT: Pakolaisperheen kotoutuminen on usein äidin varassa 23.5.2011

Moradin pitäisi luovuttaa huone puolen tunnin kuluttua, mutta hän on ulkoministeriössä – kertomassa miltä tuntuu tulla Suomeen pakolaisena.

– Olimme täynnä toivoa, kun tulimme, Moradi kuvaa perheensä tuntoja.

Moradi on selvästi kotiutunut Suomeen. Hän syntyi irakilaisella pakolaisleirillä 25 vuotta sitten ja taisteli leirillä vedestä ja ruoasta lähes kymmenen vuotta perheensä kanssa.

Moradi ei ole tottunut hienoon matkalaukkuelämään, mutta tietää mitä on olla muukalainen.

– Itse sopeuduin nopeasti Jyväskylään, Moradi sanoo.

– Mutta jotkut eivät edes halua sopeutua, jos traumat painavat mielessä, hän kuvaa pakolaisten sopeutumisvaikeuksia.

Vastaanottokeskukseen voi tulla nuori äiti, joka on joutunut jättämään kaikki lapsensa pakolaisleirille.

Jos oikein kipeästi kaipaa, itku voi olla ainoa tapa ilmaista itseään. Somaliasta Suomeen tullut Amal Abdi Ibrahim kertoo, että lohduttomalle naiselle saatetaan tarjota kipulääkettä.

– Parasetamoli ei auta kipuun, joka johtuu menneisyydestä, hän huokaa.

Naiset ratkaisevat integraation

Pakolaiset tulevat Suomeen vaativista, jopa epäinhimillisistä olosuhteista. Moni vainottu pakolainen pelkää Suomessakin viranomaisia ja poliisia, Kelassa asiointi on vaativaa, eivätkä omat oikeudet uudessa kotimaassa ole tuttuja.

Euroopassa ollaan huolissaan nuorten maahanmuuttajamiesten integraatiosta, mutta YK:n pakolaisjärjestö UNHCR korostaa naisten roolia.

– Naiset ovat ensisijainen ja kriittinen linkki muutoksessa, UNHCR:n tasa-arvosta vastaava virkamies Luisa Cremonese painottaa.

Naiset kasvattavat lapset, pitävät perheen kasassa ja usein ottavat vastuun miehenkin hyvinvoinnista.

– Jos naiset jäävät ulos yhteiskunnasta, integraatiota ei tapahdu, Cremonese sanoo.

UNHCR on koonnut pakolaisnaisia keskustelemaan asemastaan eri maissa. Suomessa järjestetty tilaisuus oli ainoa kehittyneissä maissa järjestetty.
Vaikka Suomessa on viime aikoina keskusteltu pinnan alla muhivasta rasismista, Cremonesen mukaan Suomi on hyvä maa pakolaisille.

– Erittäin hyvä, Cremonese täsmentää.

– On ongelmiakin, mutta Suomessa saa kuitenkin keskustella, kehittää omaa asemaa ja kouluttaa lapset, Cremonese sanoo.

Suomen kieli avain työelämään

Suomen pakolaisnaiset tietävät, että integroituminen uuteen kotimaahan on vaativaa. Syy siihen on selvä.

– Suomen kieli on avain yhteiskunnassa, Moradi sanoo.

Ibrahimin mielestä jo vastaanottokeskuksissa pitäisi opettaa suomea tehokkaammin, ja pakolaisten pitäisi päästä nopeammin sopeutumaan yhteiskuntaan. Pahimmillaan mies ei päästä vaimoaan opiskelemaan.

– Se on huono asia, Ibrahim moittii.

– Naisille pitää antaa tietoa oikeuksista ja Suomen laista. Nainen voi auttaa lapsiaan opiskelemaan ja sopeutumaan.

Sujuvaa suomea puhuva Moradi harmittelee, että Suomessa pitää osata suomea todella hyvin, ennen kuin voi päästä näyttämään omaa osaamistaan työelämässä.

– Oma mummo ymmärtää suomea ja katsoo joka päivä Salkkareita, mutta osaa kirjoittaa vain oman nimensä, Moradi hymyilee.

Mutta nyt Moradi kiirehtii jo, sillä hän ei ole mielellään myöhässä. Täsmällinen nuori nainen on totisesti sopeutunut hyvin.