torstai 26. toukokuuta 2011

HS: Perussuomalaisilta tuomio vähemmistöjen suosimiselle

Helsingin Sanomat: Perussuomalaisilta tuomio vähemmistöjen suosimiselle 26.5.2011
Ana Maria Gutierrez Sorainen: Melkein bullshittiä (blogi)

[...]
Ryhmä hyväksyi lisäksi julkilausuman, jossa tuomitaan kaikkinainen rasismi, syrjintä ja väkivalta.

Sen pohjatekstin on kirjoittanut kansanedustaja Jussi Halla-aho, joka on tunnettu kritiikistään nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa vastaan.

Halla-ahon mukaan julkilausuma on vastaus vaatimuksiin, joita perussuomalaisille on viime aikoina esitetty.

Julkilausuma lähetetään kaikille eduskuntaryhmille siinä toivossa, että nekin tulisivat sen allekirjoittajiksi.

Julistuksen ideana on tuomita syrjintä, rasismi ja väkivalta, edustivat uhrit sitten enemmistöä tai jotakin vähemmistöä.

Esimerkiksi syrjintä tai suosiminen työmarkkinoilla etnisen taustan, kielen, kulttuurin, uskonnon tai muun vastaavan perusteella on perussuomalaisten mielestä tuomittavaa.

Vähemmistön suosimista erilaisin erityistoimin nimitetään positiiviseksi syrjinnäksi tai käänteiseksi syrjinnäksi. Sitä käytetään, jos oletuksena on, että esimerkiksi työ- tai opiskelupaikkaa hakeva olisi muuten vaarassa joutua eriarvoiseen asemaan.

Muun muassa Helsingin kaupunki haluaa rekrytoinneissaan suosia maahanmuuttajia, jotta heidän osuutensa työvoimasta heijastaisi paremmin väestörakennetta.

Perussuomalaisten ryhmä siis tuomitsee varsinaisen syrjinnän lisäksi myös tämänkaltaisen positiivisen syrjinnän, jonka tarkoituksena on edistää vähemmistöjen asemaa.

Perussuomalaisilla on sama lähtökohta myös väkivallantekojen suhteen. Julkilausumassa vaaditaan, että poliittiset ja yhteiskunnalliset vaikuttajat ja keskustelijat suhtautuvat yhtäläisellä vakavuudella kaikkeen syrjintään ja kaikkiin väkivallantekoihin, "edustivat uhrit sitten enemmistöä tai jotakin vähemmistöä".

Halla-ahon mukaan rasismia ei esiinny pelkästään kantaväestön suhteessa vähemmistöjä kohtaan, vaan sitä voi tapahtua etnisten vähemmistöjen välillä ja vähemmistön taholta kantaväestöä kohtaan.

Halla-ahon mukaan hyvä esimerkki on pääkaupunkiseudun linja-autonkuljettajiin kohdistunut väkivalta.

"Tältä vuodelta ei ole raportoitu ainuttakaan tapausta, jossa olisi rasistisin motiivein käyty maahanmuuttajataustaisen bussikuskin kimppuun. Kuljettajat kokevat väkivaltaa omasta etnisestä taustastaan riippumatta, ja tekijöissä ovat edustettuina niin kantasuomalaiset kuin vähemmistöt."
[...]


Julkilausuma herätti ihmetystä

Nils Torvalds (r),varapuheenjohtaja
"Vaatimus siitä, että kaikkia pitää kohdella samalla tavalla, on vähän ongelmallinen, sillä silloin meidän sosiaalipolitiikkamme menee kokonaan uusiksi. Niin kauan kuin Suomi on ollut sivistysvaltio, me olemme harrastaneet mittavastikin positiivista diskriminaatiota."

"Vanha sanonta, että jokaisella on oikeus asua sillan alla, on siinä mielessä hyvin symmetrinen, mutta se ei vastaa siihen todelliseen elämänhaasteeseen, mitä meidän eteemme kuitenkin tulee."

Jani Toivola (vihr), kansanedustaja
"Mitä tähän nyt sanoisi, hyvä, että ottavat kantaa. Minusta on aistittavissa, että he itse kokevat tulleensa syrjityiksi puolueena ja kantojensa tähden ja haluavat myös tuoda selkeästi sen esiin."

"Olisin itse toivonut myös selkeätä viittausta kansanedustaja Hakkaraisen lausuntoihin, koska hän on kuitenkin kansanedustaja. Siinä viitattiin jotenkin bussikuskeihin, mutta ei sitä, mitä Hakkarainen sanoo, koska se on vakava asia, että kansanedustaja sanoo tämmöistä."

Kristiina Kouros, Ihmisoikeusliitto, pääsihteeri
"Siinä on nostettu esiin tällainen, että meillä ikään kuin olisi vain kiintiöjärjestelmiä, jotka suosisivat vähemmistöjä. Tämmöinen käsitys pyörii tuolla Hommafoorumilla. Minulle tuo kuulostaa aivan Hommafoorumin keskustelulta, mitä Halla-aho tai Hakkarainen ovat sanoneet. Tässä on mielestäni hyvin samanlaisia sanoja ja tekstejä kuin mitä Halla-aho on sanonut, siltä se minusta kuulostaa."

Eva Lindberg, Pakolaisneuvonta ry,
toiminnanjohtaja
"Hyvä, että he ovat alkaneet keskuudessaan keskustella näistä syrjintäasioista, koska ne ovat vakavia asioita ja niitä esiintyy. Ihan sama kohtelu kauttaaltaan kaikille ei ole kuitenkaan yhdenvertaisuutta. Aina pitää osata arvioida myös tiettyjä taustatekijöitä ja nämä perusaspektit puuttuvat tästä, mutta oikein hyvä avaus tälle keskustelulle."

____________________________________

Iltalehti: Perussuomalaisten julistus saa kritiikkiä: "Väärinkäsityksiä"

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros pitää perussuomalaisten rasisminvastaista julkilausumaa oudosti muotoiltuna.

- Tekstissä korostetaan samaa vähemmistö-enemmistö-asetelmaa kuin Hommafoorumillakin, viittaa Kristiina Kouros perussuomalaisten Jussi Halla-ahon blogikirjoitusten ympärille syntyneeseen keskustelupalstaan. Julkilausuma perustuu Jussi Halla-ahon muotoiluun.

Kourosin mukaan julkilausuman taustalla on väärinkäsityksiä esimerkiksi enemmistöjen kokemasta syrjinnästä.

- On hyvin harvinaista, että vähemmistö syrjii enemmistöä. Vähemmistöillä ei ole siihen juuri mahdollisuuksia, kuvailee Kouros.

Hänen mukaansa myös ajatus kiintiöistä vähemmistöjä suosivana syrjintänä on virheellinen.

- Kiintiöt eivät tarkoita sitä, että ketään pitäisi suosia heidän taustansa takia, sanoo Kouros.

Hänen mukaansa kiintiöitä käytetään silloin, kun kyseessä on kaksi yhtä hyvää hakijaa. Silloin työnantajan tulee valita hakijoista se, jonka edustama ryhmä on työpaikalla aliedustettuna.

Kouros ei kuitenkaan lyttää perussuomalaisten julkilausumaa kokonaan.

- Voi sitä lukea hyvälläkin tavalla, sanoo Kouros.

Hänen mukaansa on positiivista, että puolueen eduskuntaryhmä ja sen johto ovat joutuneet pohtimaan asiaa eivätkä haudanneet sitä.

Julkilausuman muotoilua hän pitää kuitenkin epäonnistuneena. Se poikkeaa täysin YK:n ja EU:n ihmisoikeuslausunnoista, joissa ei puhuta muun muassa enemmistöjen syrjimisestä.

Muut kutsuttiin liittymään

Perussuomalaiset kutsui myös muut eduskuntaryhmät allekirjoittamaan julkilausumansa. Kouros ei pidä tätä tarpeellisena.

- Kaikki puolueet ovat jo allekirjoittaneet Euroopan poliittisten puolueiden rasismin vastaisen peruskirjan. Se on parempi ja kehittyneempi, ja sen kieli on ihmisoikeuskieltä, Kouros kuvailee.

Rasismin vastaisen peruskirjan allekirjoittivat maaliskuussa kaikki eduskuntapuolueet, myös perussuomalaiset. Eurovaalien alla vuonna puolue kieltäytyi hyväksymästä RKP:n johdolla laadittua rasismin vastaista julistusta.

Keskustan tuore ryhmänjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoi eilen Iltalehdelle, etti hänen puolueensa aio yhtyä perussuomalaiset julkilausumaan,

- Keskustalla on vanha rasismin vastainen sitoutuminen voimassa, joten meidän ei tarvitse lähteä perussuomalaisten jälkiherännäisyyttä allekirjoittamaan, sanoi Tiilikainen.

Vihreiden Ville Niinistö ihmetteli julkilausuman aggressiivista kielenkäyttöä.

- Tämän sävyiseen tekstiin ei ole tarvetta liittyä.

____________________________________________________

Kaleva: Perussuomalaisten julkilausumalle viileä vastaanotto

Perussuomalaisten rasismin vastainen julkilausuma ei innosta muita puolueita sitoutumaan siihen. Puolueissa muistutetaan, että vuonna 2003 silloiset eduskuntapuolueet allekirjoittivat rasismin vastaisen eurooppalaisen peruskirjan. Sitoumukset uusittiin viime maaliskuussa ja silloin mukana olivat myös perussuomalaiset.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän julkilausumassa tuomitaan kaikkinainen rasismi, syrjintä ja väkivalta.

Samalla ryhmä kutsuu muut eduskuntaryhmät sitoutumaan julistukseen sekä rankaisemaan niitä jäseniään, jotka sanoin tai teoin loukkaavat julistuksessa esitettyjä periaatteita.

Lue lisää perjantain Kalevasta.

_______________________________________________

Aamulehti: Halla-aho: Neekeri-sanan käyttöä on syytä välttää

Kurinpitotoimiin kokoontunut perussuomalaiset siirsi huomion kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen rangaistuksesta rasismin vastaiseen lausumaan.

Keskiviikkoinen julkilausuma on maahanmuuttoa arvostelevan kansanedustaja Jussi Halla-ahon käsialaa.

Halla-ahon mukaan kaikki väkivalta ja syrjintä ovat yhtä tuomittavia.

– Rasismiin ei syyllisty vain kantaväestö, vaan rasistista väkivaltaa tapahtuu paljon myös etnisten vähemmistöjen välillä ja myös vähemmistöjen taholta kantaväestöä kohtaan.

Perussuomalaisilta on vaadittu irtautumista rasismista juuri Halla-ahon blogin ja Hakkaraisen lausuntojen vuoksi.

– Kannatamme kaikkien ihmisten yhtäläistä ja tasa-arvoista kohtelua yhteiskunnassa riippumatta taustasta ja maailmankatsomuksesta, Halla-aho sanoi.

Halla-aho ei näe ristiriitaa julkilausuman ja blogikirjoitustensa välillä.

– Nämä ovat arvoja, joita minä kannatan. Kaikkien ihmisten absoluuttista tasa-arvoa ja kohtelua.

Onko ”neekeri”-sana rasistinen, Jussi Halla-aho?

– Riippuu siitä, mitä puhuja sillä sanalla tarkoittaa ja minkälaisissa yhteyksissä hän sitä käyttää. Sana koetaan tyypillisesti loukkaavaksi ja on sanakirjan määritelmän mukaan sävyltään loukkaava, joten sen käyttöä on syytä välttää.

Fakta: Julkilausuma

Perussuomalaisten julkilausumassa tuomitaan kaikki väkivalta ja syrjintä sen motiivista ja tekijästä riippumatta.

Myös suosiminen etnisen taustan perusteella tuomitaan.

Puolue odottaa muiden puolueiden yhtyvän julkilausumaansa.

Eurovaaleissa 2009 perussuomalaiset kieltäytyi allekirjoittamasta rasismin vastaista vetoomusta.

______________________________________________

Kotimaa: Halla-aho: Kirkon ja valtion ero väistämätön

Kirkollisista asioista vastaavan eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) pitää kirkon ja valtion muodollisen yhteyden katkeamista välttämättömänä kehityskulkuna. Hän ei pidä asiaa erityisen hoputtamisen arvoisena, mutta uskoo eron selkiyttävän tilannetta.

- Tämä on myös verotuskysymys. Pidän ymmärrettävänä kritiikkiä siitä, että yhteisöt ja yritykset kuuluvat verotusoikeuden piiriin riippumatta siitä mikä niiden oma suhde on kirkkoon, Halla-aho sanoo.

Hän itse kertoo eronneensa kirkosta 18 -vuotiaana, koska ei tuntenut kirkkoa omakseen. Suhde kirkkoon ei eron myötä katkennut.

- Olen mitä suurimmassa määrin tapaluterilainen. Minun mielestäni uskonasiat ovat yksityisiä asioita. Edustan sitä koulukuntaa, että kirkon pitäisi toimintansa itsenäisyyden varmistamiseksi olla myös juridisesti ja muodollisesti itsenäinen.

Kirkon rooli viime vuosina kuumentuneessa turvapaikkakeskustelussa ei ilahduta maahanmuuttokriittisistä näkemyksistään tunnettua Halla-ahoa.

- Varsinkin kun luterilainen ja ortodoksinen kirkko ovat valtionkirkkoja, voisi edellyttää, että ne noudattavat lakia. Kirkon piirissä on esitetty muutama vuosi sitten puheenvuoroja, joissa on rohkaistu piilottelemaan maastapoistumismääräyksen saaneita ulkomaalaisia ja rikkomaan lainsäädäntöä. Se on aika sietämätön tilanne, Halla-aho sanoo.

”Kirjoitin pohjatekstin”

Perussuomalaisten kohukansanedustajien kommentit saivat monet vaatimaan puolueelta rasisminvastaista kannanottoa. Keskiviikkona puolue sellaisen julkaisikin, tosin rasismin lisäksi siinä vastustettiin kaikkea syrjintää ja väkivaltaa. Moni uskoi julkilausuman olevan Halla-ahon kirjoittama.

- Kirjoitin pohjatekstin. Siitä käytiin keskustelu ryhmäkokouksessa, jonka jälkeen se kirjoitettiin puhtaaksi, Halla-aho sanoo.

Hän kiistää tulkinnan, jonka mukaan julkilausumassa esillä oleva positiivisen syrjinnän kielto kohdistuisi myös esimerkiksi vähäosaisten avustamiseen.

- Tietenkään en vastusta sitä, että resursseja suunnataan sinne missä niitä erityisen kipeästi tarvitaan.

Halla-ahon mukaan julkilausumassa viitataan esimerkiksi kunnallisen rekrytointiin, jossa vaaditaan vähemmistöjen suosimista tai asetetaan kiintiöitä.

- Helsingin kaupungilla on linja, että pitää suosia vähemmistöjä, kun on tarjolla kaksi yhtä pätevää hakijaa tai kun hakijoiden pätevyydessä ei ole suurta eroa. Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys. Kiintiöt suosivat yleensä vain epäpäteviä ihmisiä. Meillä on syrjinnän kieltävä laki, sen on riitettävä. Myöskään enemmistöön kuuluvia ei saa syrjiä, Halla-aho sanoo.
klo 11.12
Avainsanat: , , , , , , , , , , ,