HBL: Marianne Lydén: Politiker hellre lamm eller lejon? 22.5.2011
Kun Timo Soinia nyt vaaditaan irtisanoutumaan rähisevistä rasisteista, vain harva muistaa, että tuleva pääministeri Jyrki Katainen julisti olevansa valmis marssimaan rasismia vastaan.
Monia suomalaisia on järkyttänyt, että jotkut käyttävät kiekkokultaa hyväksi tuodakseen esille omia nationalistisia ja rasistisia arvojaan. Kuusitoista vuotta sitten juhlinta oli toisenlaista ja huolestuttavia yhteyksiä on vedetty perussuomalaisten murskavoittoon vaaleissa.
Valkoisten suomenkielisten suomalaisten törkypuheet ovat olleet täysin sopusoinnussa niiden muista kulttuureista tulleiden ihmisten arvostelulle, jota monet perussuomalaisten 39-henkisestä eduskuntaryhmästä ovat tehneet.
Huoli on siis perusteltu. Kultajuhlat osoittavat, että kun kansanedustajat voivat avoimesti ilmaista ummehtuneita ennakkoluulojaan, silloin koetaan olevan ihan ok tehdä sitä kaikkialla.
Nyt haetaan jotakuta, jolla olisi tarpeeksi arvovaltaa sanoa, että se ei ole ok. TV-kolumnisti Timo Harakka katsoo, että sen jonkun pitäisi olla perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Näin siksi, että hän on saanut lukemattomia todisteita, että erilaisten on nyt syytäkin olla peloissaan. Sellainen on esimerkiksi sen toista poikaa "lihavaksi neekeriksi, jonka pitäisi kuolla" kutsuneen pojan äiti, joka puolusti vesaansa sillä, että meidän täytyy hyväksyä, että vaalitulokseen sisältyy se, että elämme ulkomaalaisvihamielisessä ilmapiirissä. Harakan mukaan Soini on ainoa, joka voi korjata tämän monumentaalisen väärinymmärryksen: vaalitulokseen ei sisälly oikeus hyökätä niiden kimppuun, joilla on "väärä" ihonväri tai kieli.
Kultajoukkueen kapteeni Mikko Koivu irtisanoutui nopeasti rasistisista ylilyönneistä nelosen tv-uutisissa. Saamme kuitenkin edelleen odottaa Soinin käyttävän tehokasta retoriikkaansa siten kuin Harakka toivoo: puolustuskyvyttömien puolustamiseen.
Soini ei nimittäin ole ennenkään irtisanoutunut puolueensa poliitikkojen muukalaisvihamielisistä lausunnoista. Hän pukee ylleen marttyyrin viitan. Miksi hänen pitäisi vastata, kun "kaiken maailman propellihatut" puhuvat mitä sylki suuhun tuo? Ja pian toimittajat ja poliitikkokollegat kiiruhtavatkin korostamaan, että Soini on reilu kaveri eikä totta tosiaan mikään rasisti.
Tiedetään. Soini ei ole rasisti. Hän on varmaan myös reilu kaveri. Siitä ei kuitenkaan ole kyse.
Kyse on siitä, että ilman Jussi Halla-ahoa, Teuvo Hakkaraista ja kaltaisiaan ei perussuomalaisten eduskuntaryhmä olisi kolmanneksi suurin. Soini on kiittänyt ja ottanut vastaan muukalaisvihamieliset äänet, koska ilman niitä hän ei olisi se mahtimies, joka hän nyt on.
Soinin taktiikka on harkittu. Hän vetäytyi vastuusta, kun häntä vaadittiin sanomaan stop, kun ensi kertaa selvisi, että perussuomalaiset omistautuivat Facebookissa silkalle rasismille. Hän myös kieltäytyi allekirjoittamasta rkp:n Stefan Wallinin alulle panemaa rasismin vastaista julkilausumaa vuonna 2009. Hän viittasi siihen, että oli allekirjoittanut vastaavan 1998, mutta sanoi, ettei halua vatvoa yksityiskohtia, kun häntä vaadittiin kertomaan, mihin julkilausuma velvoittaa.
"Yksityiskohta" oli "irtisanoutua rasistisista ja muukalaisvihamielisistä lausunnoista, joita puolueen ehdokkaat esittäisivät". Soinin rajana oli tuolloin se, saiko joku rikostuomion oikeudenkäynnissä. Jussi Halla-aho on tuomittu uskonrauhan rikkomisesta, mutta se ei estänyt hänen vuoden 2011 ehdokkuuttaan.
Kun muuten niin kaunopuheinen Soini vaikenee vaikuttimistaan, niin kuka puhuisi suunsa puhtaaksi?
Wallin sai ajatuksen julkilausumaan Matti Vanhasen (kesk) haastattelusta HBL:ssä 14.1.2009.
Siinä hän silloisena pääministerinä lausui seuraavasti:
- Pääministerillä on tärkeä rooli mielipidejohtajana. Suomessa ministerit eivät yleensä marssi kaduilla, mutta osallistuisin enemmän kuin mielelläni rasismin vastaiseen kansalaistilaisuuteen, jos joku vain sellaisen järjestää.
Vanhasen mielestä puolueiden pitäisi säännöllisesti kertoa kantansa, vaikka ne eivät olisikaan muuttuneet.
- Äänestäjien ei pidä saada sellaista harhakäsitystä, että voitaisiin olla ulkomaalaisvihamielisiä äänestämällä esimerkiksi perussuomalaisia. Jokaisen puolueen on varmistettava, että niitä ei nähdä väylänä rasistisille mielipiteille, sanoi Vanhanen kaksi vuotta sitten.
Kukaan ei tarttunut silloisen pääministerin tarjoukseen ottaa osaa antirasistiseen mielenosoitukseen. HBL:n haastattelemat kansalaisjärjestöt vaikuttivat hämmästyneiltä Vanhasen lausunnosta ja sivuuttivat koko jutun sillä, että se ei sovi suomalaiseen kulttuuriin.
Reaktiot olivat samanlaisia, kun valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ilmaisi HBL:ssä 22.3.2010 huolensa koventuneista asenteista. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Astrid Thorsin (rkp), Matti Vanhasen ja hänen itsensä henkeä oli uhattu.
HBL kysyi silloin, olisiko paikallaan osoittaa mieltä muukalaisvihamielisyyttä vastaan.
- Se sopii minulle erittäin hyvin. On kyse ihmisarvosta ja sitä suurempaa arvoa ei ole olemassa, joten menisin mielelläni rasismin vastaiselle marssille, julisti tuleva pääministeri Katainen hieman yli vuosi sitten.
Nyt oikeusministeri Tuija Brax (vihr) vaatii samaa kuin mitä Matti Vanhanen sanoi olevansa valmis tekemään 2009 ja Jyrki Katainen 2010. Helsingin Sanomissa (14.5.) hän sanoo, että uuden pääministerin on astuttava esiin ja tuomittava rasismi.
- Ruotsissa ja Saksassa poliittiset johtajat menevät kaduille puolustamaan niitä, jotka ovat uhattuja, muotoilee Brax.
Hyvä, että oikeusministeri kiinnitti tähän huomiota, vaikka vaatimus pääministerin jyrähtämisestä näyttää hieman jälkijättöiseltä. Ennen vaaleja ministereillä oli vaikka kuinka paljon aikaa esiintyä poliittisina johtajina.
Johtaja tarttuu itse asiaan, eikä vaadi muita tekemään aloitetta. Yhteiskunnassa, jossa odotetaan toisten ratkovan ongelmat, tulee ongelmista sitkeähenkisiä.
Ehkä Tuija Brax ehtii valottaa näkemyksiään Jyrki Kataiselle Säätytalon neuvotteluiden aikana. Vaikka vain murto-osa 100 000 kiekkokultaa juhlineesta suomalaisesta kokoontuisi ja marssisi rasismia vastaan, niin Timo Soinilla ei olisi mitään esteitä osallistua siihen. Hänhän kun ei ole rasisti.
Ehkä sitten raitiovaunut tuntuisivat jälleen turvallisemmilta niille, jotka näyttävät erilaisilta tai puhuvat ruotsia.
(käännös)