Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Rasismia ei torjuta etuja purkamalla 27.5.2011
Outi Alanko-Kahiluoto: Positiivinen diskriminointi torjuu eriarvoisuutta (blogi)
Verkkouutiset: Jantunen: Perussuomalaiset - syrjintää vai suosintaa vastaan? (blogi)
Svenska YLE: Kritik mot Sannfinländarnas deklaration (Tiilikainen, Modig, Wideroos)
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ilmoitti keskiviikkoiltana julkilausumalla tuomitsevansa kaikenlaisen rasismin, syrjinnän ja väkivallan.
Perussuomalaisilta oli vaadittu kannanottoa siksi, että yksi puolueen kansanedustajista on toistuvasti käyttänyt maahanmuuttajista ilmauksia, jotka luokitellaan rasistisiksi. Eduskuntaryhmä antoi samalla edustajalleen huomautuksen.
Julkilausumassa toistetaan yleisesti hyväksyttyjä ja oikeana pidettyjä periaatteita siitä, ettei ketään saa syrjiä tai mustamaalata etnisen, uskonnollisen, aatteellisen, kielellisen tai poliittisen taustan vuoksi. Kaikki eduskunnassa istuvat puolueet voivat varmasti allekirjoittaa nämä periaatteet.
Perussuomalaisten rasisminvastaisessa julistuksessa on kuitenkin lause, joka suurelta osin vesittää koko julistuksen.
"Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä", julistavat perussuomalaiset. Heidän mielestään ketään ei myöskään saa missään tilanteessa rangaista tai palkita taustansa vuoksi.
Syrjinnän kääntöpuolen – suosimisen – tuomitseminen tilanteessa kuin tilanteessa sisältää suuren ongelman. Tiukin tulkinta suosimisen kieltämisestä romuttaisi koko sosiaaliturvamme.
Suomessa heikoimmassa asemassa olevia suositaan verotuksella ja sosiaalisilla tulonsiirroilla. Suurissa kaupungeissa enemmän rahaa saavat sellaiset koulut, joiden oppilaaksiottoalueella asuu paljon pienituloisia, työttömiä ja maahanmuuttajia.
Jos etniseen taustaan liittyvä suosiminen kiellettäisiin, maahanmuuttajien kotoutus ja kielenopetus pitäisi lopettaa kokonaan. Myös romanien asumisen ja kulttuurin tukeminen loppuisi. Samoin pitäisi purkaa ruotsinkielisten kiintiöt koulutuspaikoissa. Vähemmistökulttuurit saisivat rauhassa näivettyä, jos niiden tuet lopetettaisiin.
Kun perussuomalaiset kieltävät kaiken sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen kuuluvan suosimisen, he vain hämärtävät todellisen rasismin ongelman ja merkityksen.
Perussuomalaiset kutsuvat muut eduskuntaryhmät allekirjoittamaan julkilausumansa. Innokkaista allekirjoittajista ei taida syntyä jonoa.
______________________________________
Suomenmaa, pääkirjoitus: Syrjinnän tulella ei pidä leikkiä
Rasismi ja syrjintä ovat nousseet myrskynlailla Suomen poliittiselle agendalle. Taustana ovat eduskuntavaalien tulos ja erityisesti yhden kansanedustajan viimeaikaiset julkiset lausunnot. Ajan poliittisen ilmapiirin erityisyydestä kertoo omaa kieltään vahvasti se, että yksi iso eduskuntaryhmä joutuu julkilausumalla sanoutumaan irti rasismista ja syrjinnästä. Kyse on hyvin poikkeuksellisesta toimenpiteestä ja kasvojen pesusta.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän keskiviikkona päättämä julkilausuma herättää monia kysymyksiä. Perussuomalaiset muun muassa tuomitsevat myös ns. positiivisen syrjinnän. Kun tavoitteena on rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet, niin vähemmistöjen on vaikea toimia ja parantaa olosuhteitaan, jos heidän kokoaan ei jotenkin myös yhteiskunnassa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa huomioida.
Positiivisen syrjinnän kieltohan tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että luottamushenkilöpaikoissa ei olisi sukupuolikiintiöitä. Tällainen kiintiö on ollut tarpeen, jotta molempia sukupuolia on saatu luottamuspaikoille. Yhteiskunnallisen päätöksenteon moniarvoisuus on tälläkin tavalla vahvistunut. Positiivisella syrjinnällä on yhteiskunnan sisäisiä rakenteita vahvistava ja tasa-arvoistava merkitys.
Kun enemmistö lähtee yksin ja yksipuolisesti määrittelemään vähemmistön asemaa ja oikeuksia, sekin on jo tasa-arvon näkökulmasta epäilyksiä herättävä asetelma. Jo tällä asetelmalla rakennetaan helposti vastakkainasettelua ja eriarvoisuutta.
Vähemmistöjen ja enemmistöjen välille on helppo rakentaa vastakkainasettelua. Se on hyvin yksinkertainen poliittisen voiman lähde, mutta se karkaa myös helposti käsistä. Liian monesti on jo aiemmin nähty, miten tällaiset voimat liikkeelle lähdettyään saattavat synnyttää väkivaltaa.
Perussuomalaiset ovat nyt itsekin joutuneet osin kokemaan, mitä vastakkainasettelun rakentamisella saa aikaan. Muutama perussuomalaisten kansanedustaja on saanut uhkauksia ja eduskunnan turvallisuusyksikkö on toivonut näiden kansanedustajien välttävän yksin liikkumista Helsingissä ja käyttävän taksia. Suomessa poliitikot ovat voineet liikkua aiemmin vapaasti ja turvallisesti kansan keskuudessa. Näin toivoisi olevan jatkossakin.
Jokaisen ihmisen ihmisarvo on yhtä arvokas ja mittaamaton. Syrjintä, uhkailu ja rasismi on tuomittava, eikä näiden asioiden kanssa saa leikkiä. Esimerkkiä ja vastuuta kantavat erityisesti kansanvalitut.
______________________________________
Demari, pääkirjoitus: Ketunhäntä kainalossa
Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen sai huomautuksen perussuomalaisten eduskuntaryhmältä, joka päätyi julkisen paineen alla toteamaan, että Hakkarainen ei ole käyttäytynyt arvokkaasti ja muita kunnioittaen. Samalla eduskuntaryhmä sanoutui irti – niin ikään ulkopuolisten vaatimusten vuoksi – syrjinnästä, rasismista ja väkivallasta.
Persujen linjakkuus antaa aihetta tyytyväisyyteen, paitsi jos tutustuu heidän julkilausumaansa.
Kansanedustaja Jussi Halla-aho on leiponut tekstiin taitavasti sekä Suomen lakienkin edellyttämän fyysisen koskemattomuuden ja syrjimättömyyden että vähemmistöjen suosimisen torjunnan.
Julistusta ei tarvitse lukea kuin piru raamattua huomatakseen, että sitä on helppo tulkita Halla-ahon hengenheimolaisia miellyttävällä tavalla. Maahanmuuttovastaiset ryhmittymät saattavat hyvinkin havaita "epäsymmetrisyyttä eri ryhmiin kuuluvien henkilöiden kohtaamien vääryyksien uutisoinnissa ja arvottamisessa".
Perussuomalaisten suhde maahanmuuttajiin sekä kieli- ja seksuaalivähemmistöihin on edelleen huteralla pohjalla.
______________________________________
Vasabladet, pääkirjoitus: Sannfinländarnas "antirasism" strider mot FN-konvention
Uppenbarligen försöker den sannfinländska riksdagsgruppen med sin deklaration komma åt kvoter för svenskan.
I Östeuropa är det vanligt med lagar som reglerar majoritetens rätt i förhållande till minoriteten. Exempelvis i Slovakien löper den tjänsteman som betjänar en klient på ungerska risk att få böter för sin försyndelse.
I onsdags offentliggjorde Sannfinländarna ett manifest som sägs bekämpa rasism och diskriminering, men som andas samma typ av majoritetens och den starkes rätt-tänkande. Bland annat uttalar sig Sannfinländarna i negativa ordalag om så kallad positiv diskriminering vars syfte är att främja minoriteters och andra marginaliserade gruppers ställning.
I Sannfinländarnas deklaration fördöms alla former av diskriminering eller favorisering av en enskild etnisk, språklig, kulturell, religiös eller annan motsvarande grupp inom arbetsmarknad, undervisning och andra, liknande sammanhang.
Vad är det om inte en uttalad politisk föresats att gå åt allt vad partiets anhängare uppfattar som "finlandssvenska privilegier"? Får Sannfinländarna bestämma kan vi den tvåspråkiga nationen Finland inte längre hålla sig med ett undervisningssystem som garanterar ett tillräckligt antal språkkunniga tjänstemän.
Får Sannfinländarna bestämma kommer vi heller inte att kunna upprätthålla en public service-funktion på den nuvarande nivån som innebär att den svenska andelen av YLE-budgeten överstiger finlandssvenskarnas egen andel av befolkningen.
Framför allt blir det omöjligt att positivt särbehandla handikappade och invandrare för att ge dem en möjlighet att integrera sig i det finländska samhället. Sannfinländarna signalerar en stark kursändring i socialpolitiken.
Sannfinländarnas nya manifest påminner om motståndet mot den så kallade "affirmative action-politiken" som introducerades i USA under 1960-talet och som förespråkade kvotering. Men texten är inte förenlig med de för Finland bindande folkrättsliga instrumenten om mänskliga rättigheter, i första hand den internationella konventionen mot alla former av rasdiskriminering.
Här sägs uttryckligen att vissa etniska grupper och enskilda personer i behov av skydd måste kunna åtnjuta åtgärder ägnade att åstadkomma tillfredsställande framsteg. Och inte bara att de kan åtnjuta åtgärder - konventionsstaterna har till och med förbundit sig att vidta konkreta åtgärder på sociala, ekonomiska, kulturella och andra områden för att åstadkomma en tillfredsställande utveckling och skydd för vissa grupper.
Det här är ett sätt att garantera att alla människor kommer i åtnjutande av mänskliga rättigheter och grundläggande friheter. Sannfinländarnas nya deklaration "mot rasism" strider alltså mot de internationella avtal Finland har undertecknat.
Författaren till texten i den nya deklarationen heter Jussi Halla-aho och som väntat får han många lovord i Helsingin Sanomats anonyma webbdebatt.
Det är skrämmande att ordförande för det riksdagsutskott som bär ansvar för invandring och polisärenden författar en deklaration som står starkt i konflikt med de internationella avtal Finland har undertecknat. Jussi Halla-aho fyller inte måttet som utskottsbas i riksdagen.
Kenneth Myntti
______________________________________
Helsingin Sanomat: Halla-aho: Rasismilausuma tuomitsee "positiivisen syrjinnän ja ruotsinkielisten kiintiöt"
Perussuomalaisten rasismin vastaisen julkilausuman monet tulkinnat ovat yllättäneet puolueen eduskuntaryhmän. Helsingin Sanomien haastattelemat kansanedustajat sanovat halunneensa tuomita muukalaisvastaisuuden ja väkivallan.
Tekstin valmistelleen kansanedustaja Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset tuomitsi samalla vähemmistöryhmien erityiskohtelun esimerkiksi työelämässä.
"Tässä ei ole varmasti sitä tarkoitettu", sanoo kansanedustaja Maria Tolppinen (ps) positiivisen syrjinnän tuomitsemisesta.
"Ei tässä nyt tuomita ketään, mutta lähtökohtaisesti työmarkkinoilla kaikki ihmiset on tasavertaisia", muotoilee ryhmän varapuheenjohtaja Pietari Jääskeläinen.
Eduskunnan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti arvelee, että "varmaan monissa asioissa mennään vähemmistöjen ehdolla".
Keskiviikkona hyväksymässään paperissa eduskuntaryhmä ilmoitti sanoutuvansa irti "kaikkinaisesta rasismista ja syrjinnästä".
Useat julkilausumaa kommentoineet henkilöt kiinnittivät heti huomiota siihen, että siinä painotetaan myös voimakkaasti enemmistön tai vähemmistön kokeman syrjinnän tai suosimisen tuomitsemista. Sitä ei perussuomalaisten mielestä saisi esiintyä "työmarkkinoilla, koulutuksessa tai muissa yhteyksissä".
Muun muassa Helsingin kaupunki haluaa suosia työnhaussa maahanmuuttajia, ja Helsingin yliopistossa on ruotsin kielen taitoisille kiintiöitä eräillä aloilla, joita ei voi opiskella muualla ruotsiksi.
Lausuman ensimmäisen version kirjoittanut Halla-aho on ilmeisen tyytyväinen hyväksyttyyn tekstiin.
"Pallo on nyt vastapuolella. Joko ne allekirjoittavat paperin, joka tuomitsee myös positiivisen diskriminaation ja ruotsinkielisten kiintiöt, tai sitten me kysymme niiltä seuraavat neljä vuotta, eivätkö ne vastustakaan kaikkea syrjintää", kirjoitti Halla-aho maahanmuuttoa käsittelevällä Hommaforumilla jo keskiviikkoiltana.
_______________________________________
HBL: Sannfinnländarnas deklaration får kritik
Sannfinländarna gjorde som många efterlyst och fördömde rasism. Samtidigt fördömer de särbehandling för svenskspråkiga och invandrare.
På det invandringskritiska diskussionsforumet Homma-forum berömmer medlemmarna Sannfinländarnas nya deklaration, speciellt den del som slår fast att minoriteter inte ska särbehandlas.
Det är Jussi Halla-aho som skrivit utkastet till den nya deklarationen som resten av riksdagsgruppen godkänt.
I sin deklaration uppmanar Sannfinländarna de andra riksdagsgrupperna att binda sig till den.
På Homma-forum skriver Halla-aho så här:
"Nu är bollen hos motparten. Antingen skriver de under pappret som också fördömer positiv diskriminering och kvoter för svenskspråkiga, eller så frågar vi de kommande fyra åren om de inte är emot all diskriminering. Vi behöver inte skriva under deklarationer som SFP maskinerat."
Med "motparten" menar han de partier som krävt att Sannfinländarna tar avstånd från rasism, främst De gröna och SFP, säger han till Hbl.
Ni skriver att ingen ska belönas eller bestraffas på grund av sin bakgrund. Vad betyder det?
– Att ingen ska rekryteras eller få en studieplats på grund av sin bakgrund.
Han nämner Helsingfors universitet där jurist- och läkarutbildningen har linjer för svenskspråkiga där det är lättare att komma in.
Hur kan majoritetsbefolkningen diskrimineras?
– Det är organiserad diskriminering att favorisera arbetssökande med invandrarbakgrund.
Kan majoriteten råka ut för rasism?
– Om ett invandrargäng attackerar ett gäng finländare finns det orsak att misstänka rasistiska motiv.
SFP:s riksdagsgrupp beslutade i går att inte stödja deklarationen.
– Dels har vi ingen orsak, dels kan vi inte acceptera innehållet i utspelet, säger gruppordförande Ulla-Maj Wideroos som påpekar att partiledaren Timo Soini vägrat skriva under en tidigare appell mot rasism.
– De skriver att inte heller majoriteten ska få diskrimineras. Det är klart att ingen ska diskrimineras, men vi vet att de tycker att den finskspråkiga majoriteten diskrimineras av den finlandssvenska minoriteten.
De grönas gruppordförande Ville Niinistö tycker deklarationen tyder på en defensiv och misstänksam inställning till minoriteters rättigheter och samhällelig diskussion.
– Tonen är aggressiv. Texten är inte formulerad så att jag skulle kunna skriva under.
Attityden att minoriteters rättigheter inte ska garanteras genom särlösningar kommer tydligt fram, säger Niinistö.
Han tycker det är konstigt att fördöma våld oavsett vilken etnisk grupp de inblandade tillhör och oavsett om motiven är rasistiska eller saknas helt.
– Ingen ifrågasätter väl att alla ska följa lagen.
_______________________________________
MTV3: Perussuomalaiset puolustaa rasismilausumaansa
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja puolustaa puolueen rasismin vastaista julkilausumaa. Julkilausumassa perussuomalaiset muun muassa tuomitsee kieleen tai etniseen taustaan perustuvan suosimisen työmarkkinoilla ja koulutuksessa.
– Tarkoitus oli mitä parhain ja on edelleen. Sanoudumme irti rasismista ja syrjinnästä, kertoo MTV3:n Huomenta Suomessa vieraillut perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner.
"RKP puolustaa ikiaikaisia etuoikeuksiaan"
RKP:n eduskuntaryhmä on sanonut, ettei hyväksy perussuomalaisten rasismin vastaista julkilausumaa. RKP:N ryhmäjohtaja Ulla-Maj Wideroos sanoo Hufvudstadsbladetille, että niin sanottu positiivinen syrjintä on joskus välttämätöntä, jotta esimerkiksi maahanmuuttaja saisi töitä.
– On itsestään selvää, että RKP puolustaa ikiaikaisia etuoikeuksiaan yhteiskunnassa. Esimerkiksi oikeustieteelliseen ja lääketieteelliseen tiedekuntaan ruotsinkieliset pääsevät 10 pistettä alemmalla pistemäärällä verrattuna suomenkieliseen tiedekuntaan, sanoo Ruohonen-Lerner.
Oppositiossa tulee näillä näkymin istumaan kaksi puoluetta - perussuomalaiset ja keskusta. Kumpi sitten ottaa johtajan roolin, se nähdään tulevaisuudessa.
– Oppositiojohtajuus ei ole kiinni siitä, kuka huutaa kovimpaan ja käyttää metkoimpia sanakäänteitä. Johtajuus on kiinni siitä, kuka pystyy haastamaan hallituksen ja tuomaan omat vaihtoehtonsa paremmin esille, sanoo myös Huomenta Suomen lähetyksessä vieraillut keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen.
_______________________________________
MTV3: Perussuomalaisten julistuksesta paljon kritiikkiä
Perussuomalaisten rasisminvastainen julkilausuma on synnyttänyt vilkkaan keskustelun. Näkemyksiään ovat esittäneet niin asiantuntijat kuin maallikotkin netin keskustelupalstoilla.
Suurin kohu on syntynyt julistuksen kohdasta, jossa tuomitaan kieleen tai etniseen taustaan perustuva suosiminen työmarkkinoilla ja koulutuksessa. Vaikkei asiaa mainita julistuksessa suoraan, on selvää, että julistuksen maalitauluna ovat ruotsinkielisten kiintiöt yliopiston lääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa sekä esimerkiksi Helsingin kaupungin maahanmuuttajia tietyissä tilanteissa suosiva työhönottopolitiikka.
Asiantuntijat ovat ampuneet perussuomalaisten tulkinnan positiivisesta syrjinnästä alas virheellisenä. Muun muassa ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros on korostanut Iltalehdessä, etteivät kiintiöt ole vähemmistöjen suosimista. Niin sanotuissa länsimaisissa oikeusvaltioissa vähemmistöille suodaan etuja, jotta heillä olisi käytännössä yhtäläiset oikeudet enemmistön kanssa.
Myös EU:n direktiivi siunaa positiivisen syrjinnän. Direktiivin mukaan erityistoimenpiteet ovat sallittuja, jos niiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää henkilöiden rotuun tai etniseen alkuperään liittyviä haittoja. Suomessa käytössä olevat kielikiintiöt eivät riko Suomen perustuslakia, koska niiden katsotaan mahdollistavan kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista huolehtimisen.
Nettikeskusteluissa perussuomalaisten julistusta on sekä kiitelty vuolaasti että arvosteltu. Uusi Suomi -verkkolehdessä bloggaava Ossi Mäntylahti (kok.) muistuttaa oikeusasiamiehen kannanotosta, jonka mukaan julkisella vallalla on oikeus ja jopa velvollisuus vähemmistöjen tasa-arvon turvaaviin positiivisiin erityiskohtelutoimiin. Mäntylahti huomauttaa, että positiivista syrjintää ovat myös muun muassa sotaveteraanien ja maanviljelijöiden kiintiöt ja tuet.
– Tiukasti ottaen Halla-ahon julistuksen hengessä heitä ei saisi enää kohdella muita suuremmalla arvostuksella ja muutenkaan palkita taustansa vuoksi, Mäntylahti kirjoittaa blogissaan.
Satakunnan kansan toimittaja Kirsi Hölttä kirjoittaa kolumnissaan samaan henkeen.
– Positiivista syrjintää on, että vammaiset saavat tehdä tietyn määrän taksimatkoja yhteiskunnan piikkiin. Positiivista syrjintää on, että työllistämisrahojen jaossa suositaan vaikkapa ikääntyneitä tai alle 25-vuotiaita, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Tästäkö perussuomalaiset haluaa sanoutua irti ja haluaa muidenkin sanoutuvan?
* Perussuomalaisten julkilausuman kohukohdat
Tuomitsemme mihin tahansa etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, aatteelliseen, kielelliseen tai poliittiseen ryhmään kohdistuvan yleistävän tai valheellisen mustamaalauksen ja demonisoinnin riippumatta siitä, edustaako ryhmä enemmistöä vai vähemmistöä.
Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä.
_______________________________________
Vihreä Lanka: Näin vihreiden kansanedustaja vastaa Halla-ahon julistukseen
Vihreiden kansanedustaja ja puheenjohtajaehdokas Outi Alanko-Kahiluoto puolustaa positiivista diskriminaatiota tuoreessa blogikirjoituksessaan. Positiivisella diskriminoinnilla tarkoitetaan toimintatapaa, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos henkilö tai ryhmä on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan.
”Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yksi perusperiaatteista on se, että heikompiosaisia tuetaan, ja syrjäytymistä ja eriarvoisuutta ehkäistään. Tässä ajattelussa on tunnustettu se tosiasia, että kaikilla ei ole yhtäläisiä lähtökohtia pärjäämiseen”, Alanko-Kahiluoto kirjoittaa.
Hänen kirjoituksensa on kommentti perussuomalaisten keskiviikkona antamaan rasisminvastaiseen julkilausumaan. Kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps) kirjoittamassa lausumassa tuomitaan syrjinnän lisäksi myös etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin tai uskontoon perustuva suosiminen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä.
Alanko-Kahiluoto muistuttaa, että positiivinen diskriminointi torjuu eriarvoisuutta muun muassa kouluissa, joissa siihen suunnatulla rahalla pystytään esimerkiksi pienentämään koulun opetusryhmien kokoa ja palkkaamaan koulunkäyntiavustajia.
”Ilman positiivista diskriminaatiota lasten tausta johtaa huonoon koulumenestykseen ja huono-osaisuus siirtyy tätä kautta sukupolvelta toiselle”, Alanko-Kahiluoto kirjoittaa.
---------
Outi Alanko-Kahiluoto: Positiivinen diskriminointi torjuu eriarvoisuutta
Perussuomalaiset tuomitsevat syrjinnän, rasismin ja väkivallan torstaina 25. toukokuuta antamassa julkilausumassaan. Avaus on hyvä ja se toivottavasti kantautuu myös Homma-foorumin toimintaan asti.
Samaisessa Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-ahon valmistelemassa lausumassa kuitenkin todetaan myös seuraavaa:
"Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä"
Jussi Halla-aho on täsmentänyt julkilausumaa kirjoituksessaan Homma-foorumilla, jossa todetaan että Perussuomalaisten linjaus tuomitsee myös positiivisen diskriminaation.
Positiivisella diskriminoinnilla tarkoitetaan toimintatapaa, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos henkilö tai ryhmä on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yksi perusperiaatteista on se, että heikompiosaisia tuetaan, ja syrjäytymistä ja eriarvoisuutta ehkäistään. Tässä ajattelussa on tunnustettu se tosiasia, että kaikilla ei ole yhtäläisiä lähtökohtia pärjäämiseen.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki myöntää Helsingin kouluille positiivisen diskriminaation rahaa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä sosiaalisten ongelmien kasautumista, lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa eri alueiden kesken. Rahaa saa tällä hetkellä neljäsosa Helsingin kouluista.
Positiivisen diskriminaation tukea saavat koulut, jotka sijaitsevat sellaisilla alueilla, joissa toimintaedellytykset eivät ole yhtä hyvät kuin muualla. Toimintaedellytyksiä arvioidaan seuraavilla kriteerillä: maahanmuuttajien osuus koulussa, koulun vetovoimaisuus (tätä kuvaa koulun oppilastase, joka mittaa koulukohtaisesti oppilaiden hakeutumista muuhun kuin omaan lähikouluunsa), huoltajien koulutustaso ja perheiden tulotaso.
Tänä vuonna Helsingin kaupungin opetusvirasto jakaa positiivisen diskriminaation rahaa yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Vuodelle 2012 määrärahaa on esitetty kasvatettavaksi 3,5 miljoonaan euroon, koska kokemukset sen vaikutuksista ovat olleet niin hyviä. Helsingin kaupungin oman tutkimuksen ("Lähi(ö)koulu", 2008) mukaan positiivisen diskriminaation raha on oikein kohdistuva keino koulujen välisten erojen tasoittamiseksi, mutta taso on riittämätön, jotta oppimiserot koulujen välillä voitaisiin tosiasiallisesti poistaa. Positiivisen diskriminaation rahalla pystytään esimerkiksi pienentämään koulun opetusryhmien kokoa ja palkkaamaan koulunkäyntiavustajia.
Huono-osaisuuden kasautuminen tietyille alueille syventää ja vaikeuttaa huono-osaisuutta. Uusimpien tutkimusten mukaan asuinalueiden eriarvoistuminen ja sitä kautta myös koulujen eriarvoistuminen on kiihtynyt ainakin pääkaupunkiseudulla.
Tämä on erittäin huolestuttava signaali. Mikäli eriarvoistumista ei onnistuta hillitsemään, jakautuvat suomalaiset entistä voimakkaammin pärjääjiin ja kelkasta pudonneisiin. Ilman positiivista diskriminaatiota lasten tausta johtaa huonoon koulumenestykseen ja huono-osaisuus siirtyy tätä kautta sukupolvelta toiselle.
Uuden eduskunnan pitääkin tarttua eriarvoistumisen ehkäisemisessä toimiin. Ensin on selvitettävä koulujen eriytymisen syyt ja sen jälkeen edellytettävä toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Ongelman ratkaisemiseksi on otettava käyttöön sekä kunnallispoliittisia toimenpiteitä että eriarvoistumista vähentäviä sosiaalipoliittisia toimenpiteitä.
________________________________________
MTV3: Thors: Vain perussuomalaisten ydinryhmä tietää mitä tekee
Nykyisessä toimitusministeriössä maahanmuutto- ja Eurooppaministerinä toimiva Astrid Thors (rkp.) ei hyväksy perussuomalaisten rasismin vastaisen julkilausuman kohtia niin sanotusta positiivisesta syrjinnästä.
Julkilausumassa perussuomalaiset muun muassa tuomitsee kieleen tai etniseen taustaan perustuvan suosimisen työmarkkinoilla ja koulutuksessa.
- Tämä on sellainen julistus, jota meidän eduskuntaryhmämme ei voi allekirjoittaa. Se ei ota huomioon todellista ihmisryhmien tasa-arvosta, jota ei saavuteta ellei huomioida ihmisten erilaisuutta. Tämä on tälläinen ultraliberalistinen kannanotto, joka ei hyväksy ihmisryhmiä ryhminä. Onko sitten suomalaisuutta olemassa ollenkaan tällaisessa maailmassa, Thors kysyy.
Säätytalolta tavoitetun Thorsin mukaan moni perussuomalainen ei julkilausumaa hyväksyessään ole ymmärtänyt sen kaikkia kohtia.
- Tämä osoittaa erinomaisesti sen, millä tavalla perussuomalaisten keskuudessa toimitaan. Siellä on tietty ydinryhmä, joka tietää mitä tekee ja sitten on muu joukko, joka ei ihan tiedä missä mennään. Luulen, että moni ei perussuomalaisten ryhmässä tarkoittanut sitä, joka on nyt tästä julistuksesta luettavissa.
_________________________________
Verkkouutiset: Jantunen: Perussuomalaiset - syrjintää vai suosintaa vastaan? (blogi)
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä hyväksyi keskiviikkona julkilausuman syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan. Asiassa on kuitenkin toinenkin puoli.
Julkilausumassa todetaan, että "eduskuntaryhmä katsoo tällä kaikkinaisen rasismin, syrjinnän ja väkivallan tuomitsevalla julistuksellaan vastanneensa niihin vaatimuksiin, joita sille on median ja poliittisten ryhmien taholta esitetty".
Eduskuntaryhmän julkilausuman voi nähdä perussuomalaisten yrityksenä puhdistaa profiiliaan kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen möläytysten jäljiltä.
Suomen valtalehti Helsingin Sanomat otti kuitenkin herneen nenään koko julkilausumasta ja hyökkäsi perjantaina pääkirjoituksessaan voimallisesti sitä vastaan.
Lehden tarkkasilmäinen toimitus oli huomannut perussuomalaisten tuomitsevan julistuksessaan etnisten tai muiden ryhmien syrjimisen lisäksi niiden suosimisen. Lehden tulkinnan mukaan tämä romuttaisi muun muassa Suomen sosialiturvajärjestelmän ja lopettaisi maahanmuuttajien kielenopetuksen.
Sanatarkasti julkilausumassa todetaan: "Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä."
Perusuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho kutsuu julkilausumaa maahanmuuttokriittisen Homma ry:n verkkosivuilla paperiksi, joka "tuomitsee myös positiivisen diskriminaation ja ruotsinkielisten kiintiöt".
Tästä kommentista voinee päätellä, että Helsingin Sanomat on kritiikissään oikeilla jäljillä.
Hyvinvointivaltion perusta kyseenalaistetaan
Torjuessaan köyhyyttä ja edistäessään ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia pohjoismainen hyvinvointivaltio harrastaa väistämättä "positiivista diskriminaatiota". Ainakin mikäli tällä sanahirviöllä tarkoitetaan heikossa asemassa olevien ihmisten tukemista.
Erityiskohtelua saavat joskus myös muutkin kuin sosiaalisesti hädänalaiset ryhmät, ja silloin onkin pöytä sopivasti katettu jatkuvalle kiistelylle ja riitelylle. Esimerkiksi ruotsinkielisille taatut opiskelupaikkakiintiöt näyttävät herättävän monien suomenkielisten kiukkua.
Näihin saumoihin perusuomalaisten eduskuntaryhmä nyt niittasi julkilausumansa, ja nyt on kiintoisaa nahdä, pysyykö ryhmä jatkossa sanojensa takana. Saattaa olla aika haastavaa yhteiskunnassa, joka on rakennettu hyvinvointipolitiikan periaatteilla.
Saammeko nähdä uusia perussuomalaisia aloitteita sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseksi niin, ettei ketään tueta enempää kuin muita? Saavatko maahanmuuttajat kustantaa itse suomenkielen opiskelunsa ja kotouttamisohjelmansa viimeistä senttiä myöten?
Entäpä ruotsinkieliset, heille varmaankin näytetään kaapin paikka lopullisesti.
_________________________________
Satakunnan Kansa, kolumni: Halla-aho kettuili hienosti
Perussuomalaiset on nyt kansanedustaja Jussi Halla-ahon koneelta lähteneellä julkilausumalla tuominnut ”kaikkinaisen rasismin ja syrjinnän ja sanoutuu siitä irti”.
Puolue tuomitsee ”kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä”. Samat sanat on lihavoitu julkilausumassa.
Ihan mahdottoman hienosti kettuiltu Halla-aholta. Eivät taida ihan kaikki omatkaan ymmärtää, minkälaisen manifestin allekirjoittivat.
Äkkiseltään halla-aholainen yhdenvertaisuus kuulostaa hyvältä. Kaikki ihmiset samalla viivalla, taustasta riippumatta ja sitä rataa. Ketään ei saa missään tilanteessa rangaista tai palkita taustansa vuoksi.
Halla-aho riemuitsikin jo netissä, että ”pallo on nyt vastustajalla”. Perussuomalaiset kutsuvat muut puolueet sitoutumaan julkilausumaan ja siten samalla tuomitsemaan myös positiivisen syrjinnän (josta Halla-aho mainitsee vain ruotsinkielisten kiintiöt). Jos muut puolueet eivät näin tee, perussuomalaiset jankuttaa seuraavat neljä vuotta, eivätkö muut tuomitsekaan kaikkea syrjintää.
Perussuomalaisten yhdenvertaisuusjulistus voisi toimia, jos eläisimme ideaaliyhteiskunnassa. Sellaisessa, jossa esimerkiksi työnhaussa kukaan työnantaja ei oikeasti lainkaan välittäisi siitä, onko työnhakijan sukunimi Nieminen vai Abdullah. Sellaisessa yhteiskunnassa emme elä.
Ja jos positiivinen syrjintä olisikin vain maahanmuuttajien ”hyysäämistä” tai niin sanotun ankkalammikon asukkien suosimista, perussuomalaisten yhdenvertaisuusjekutus ehkä menisi maaliin. Mutta kun se ei ole.
Positiivista syrjintää on, että vammaiset saavat tehdä tietyn määrän taksimatkoja yhteiskunnan piikkiin. Positiivista syrjintää on, että työllistämisrahojen jaossa suositaan vaikkapa ikääntyneitä tai alle 25-vuotiaita, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Tästäkö perussuomalaiset haluaa sanoutua irti ja haluaa muidenkin sanoutuvan?
Mainitaanpa julkilausumasta muutama muu sana: ”Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan – – tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä”.
Kelpaako perussuomalaisille ”vastaavaksi seikaksi” laissa määritelty syrjinnän kielto? Siinä etnisyyden, kielen ja uskonnon rinnalle on nostettu syrjinnän kiellon perusteeksi myös muun muassa sukupuolinen suuntautuminen.
Halla-ahon ylevästä julkilausumasta voisi päätellä, että ”kaikkinaista syrjintää” vastustavat perussuomalaiset on kääntänyt kelkkansa ja kannattaa nyt myös tasa-arvoista avioliittolakia eli homoseksuaalien oikeutta avioliittoon.
Hieno juttu!
Vai onko sittenkin niin, että perussuomalaiset ei syrji kuin ehkä homoja?