YLE: Maahanmuuttajat asuvat muiden joukossa

YLE Tampere: Maahanmuuttajat asuvat muiden joukossa 23.5.2011

Tampereella maahanmuuttajataustaisten asukkaiden osuus on kaikissa kaupunginosissa pysynyt selvästi pienempänä kuin Helsingissä tai Turussa. Ansio tasaisemmasta sijoittumisesta näyttäisi kuuluvan kuitenkin yleiselle talouskehitykselle enemmän kuin kaupungin sosiaalipolitiikalle.

Esimerkiksi hervantalaisista reilu 10 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Turussa ja Helsingissä osuus on joissakin kaupunginosissa yli 30 prosenttia.

Suomessa on yleensä pidetty suotavana, että eri ikäluokkiin ja sosiaaliryhmiin kuuluvat asuisivat toistensa lomassa eivätkä kovasti kasautuisi. Samalta suunnalta tulevat muuttavat usein mielellään lähelle toisiaan. Niin tekevät usein suomalaisetkin muissa maissa, mutta pitkän päälle se tuskin on hyväksi.

Tampereella sekoittuminen näyttää onnistuneen melko hyvin - mutta ei välttämättä tietoisen politiikan tuloksena, epäilee maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen:

- Joissakin kaupungeissa asukkaiden määrä on muutoin vähentynyt, ja tietyillä seuduilla on voinut olla paljon tyhjiä vuokra-asuntoja. Silloin tahtoo keskittymiä syntyä.

Kehitykseen on saattanut myös vaikuttaa kaupunkien sisäinen jyrkkä eriytyminen halvemman ja kalliimman asumisen alueiksi.

Tampereelle on paljon muutettu työn tai avioliiton takia, ja asunto on hankittu sen mukaisesti. Humanitaarisista syistä otetut taas on tietoisesti pyritty asuttamaan muun väestön joukkoon. Toisaalta Tampereella on entisiä tai nykyisiä ulkomaan kansalaisia edelleen vähemmän kuin monessa muussa kaupungissa.

Eristäytyminen ei ole hyväksi

Suomeen parikymmentä vuotta sitten muuttanut Mahmoud Machaal varoittaa tulijoita pyörimästä liikaa vain omissa porukoissa:

- Minusta kyllä maahanmuuttajan kotoutuminen edellyttää, että ollaan suomalaisten kanssa tekemisisissä myös arkipäivässä. Eli opetellaan suomalaisten kulttuuria ja tapoja ja mennään mukaan työelämään.

- Jos maahanmuuttajat elävät ja juttelevat vain keskenään, ilman kontaktia suomalaisväestöön, se vaikeuttaa kotoutumista.

Kunnilla on niukasti keinoja vaikuttaa asuinpaikan valintaan. Kuntien vuokrataloyhtiöt voivat jonkin verran edistää eri tyyppisten ruokakuntien sekoittumista eivätkä nekään kovin paljon. Lähinnä on mahdollista katsoa, että ei synny esimerkiksi pelkkien maahanmuuttajien asuttamaa kerrostaloa.

Parasta apua niin suomalais- kuin muunkin taustaisille taitaakin olla työllistymistä edistävä elinkeinopolitiikka ja riittävä asuntojen rakentaminen.