YLE: Halonen toivoo hallitusohjelmaan kirjauksen rasismin vastaisesta toiminnasta

YLE Uutiset: Halonen toivoo hallitusohjelmaan kirjauksen rasismin vastaisesta toiminnasta 28.5.2011

Helsingin Sanomat: Presidentti Halonen vaatii hallitukselta rasismin vastustamista

Tasavallan presidentti Tarja Halosen juhlapuhe Amnesty Internationalin 50-vuotisjuhlassa

Ilta-Sanomat: Näin Katainen vastasi presidentti Halosen toiveeseen

Presidentti Tarja Halosen mukaan rasismi ja muukalaisvihamielisyys ovat kasvaneet Suomessa. Lauantaina pitämässään Amnesty Internationalin 50-vuotisjuhlapuheessa Halonen korosti nyt muodostumassa olevan hallituksen roolia rasismin ja muukalaisvihamielisyyden vastaisessa toiminnassa. Hallitustunnustelija Jyrki Katainen jakaa Halosen huolen.

Presidentti Halosen mukaan uuden hallituksen tulee kirjata hallitusohjelmaan lupaus rasismin ja muukalaisvihamielisyyden vastaisesta toiminnasta.

Hän muistutti, että edellinen eduskunta edellytti hallitusta hyväksymään kansallisen toimintaohjelman perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa.

Hallitusneuvottelujen keskeltä myös Jyrki Katainen on kertonut jakavansa Halosen huolen. Hänestä Suomessa täytyy olla selkeä linja siitä, että ihmisarvoa kunnioitetaan ja että erilaisuus hyväksytään. Hän vertasi rasismi- ja muukalaisvihamielisyyspolitiikkaa maahanmuuttopolitiikkaan, joiden on oltava niin selviä, että kaikki pystyvät ne ymmärtämään.

Katainen ei osannut vielä sanoa, tuleeko hallitusohjelmaan merkintä rasismista. Samasta teemasta on hallitustunnustelijan mukaan keskusteltu vakavalla hengellä myös Säätytalon hallitusneuvotteluissa.

- Rasismi on iso asia ja sivistys- ja oikeusvaltiokysymys. Se, suvaitaanko erilaisuutta, ei voi olla epäselvää, Katainen muotoili. Hän uskoo, että kaikilla on halu tehdä kaikki se, mikä tarpeellista on, että asia tulee selväksi.

Tänään lauantaina 50-vuotisjuhliaan viettävä Amnesty International on maailman suurin riippumaton ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten jäsenyyteen. Amnestylla on yli kolme miljoonaa jäsentä ja tukijaa yli 150 maassa. Vuonna 1977 järjestö sai Nobelin rauhanpalkinnon.

________________________________________________

Helsingin Sanomat: Presidentti Halonen vaatii hallitukselta rasismin vastustamista

Tasavallan presidentti Tarja Halonen toivoo, että uusi hallitus kirjaa ohjelmaansa lupauksen rasismin vastaisista toimista. Muukalaisvihamielisyys on Halosen mielestä kasvanut Suomessa, ja tämä on otettava vakavasti.

Presidentti puhui ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin 50-vuotisjuhlassa Helsingissä lauantai-iltana.

Hän painotti, että muun muassa viranomaisten, puolueiden ja tiedotusvälineiden esimerkit vaikuttavat yhteiskunnan asenteisiin. Niillä on puolestaan merkitystä sukupuolten tasa-arvon ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumiselle.

Halonen kohdisti sanansa myös yksittäisiin päättäjiin: "Varsinkin merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa tulisi osoittaa esiintymisessä hyvää arviointikykyä ja vastuullisuutta. Huumori ja humala eivät nekään kelpaa kaikkeen selitykseksi."

Maahanmuutto Suomeen ja yhteiskunnan etninen monimuotoisuus tulevat Halosen mukaan kasvamaan.

Maahanmuuttopolitiikan ruotimista rasismin vastustaminen ei presidentin mielestä estä.

"Tulijoiden kotoutumista on parannettava. Maahanmuuttajien ja maassa jo asuvien on kunnioitettava ihmisoikeuksia. On nähtävä ongelmat ja tehtävä kysymyksiä, mutta rasismi on väärä vastaus", sanoi Halonen.

________________________________________________


Tasavallan presidentti Tarja Halosen juhlapuhe Amnesty Internationalin 50-vuotisjuhlassa 28.5.2011

Ihmisoikeusajattelun perinteisimpiä oikeuksia ovat vapausoikeudet. Toisen polven perus- ja ihmisoikeuksia ovat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Kolmannen sukupolven oikeuksina on nostettu esiin kollektiivisia oikeuksia kuten oikeus rauhaan, kehitykseen tai puhtaaseen ympäristöön. Erilaisten vähemmistöoikeuksien korostaminen tuo esiin sen yksinkertaisen tosiasian, että demokratia hoitaa helpommin enemmistöjen asiat.

Kylmän sodan poistuttua ja globalisaation vahvistuessa taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä niin sanotut kolmannen polven ihmisoikeudet ovat vahvistaneet asemaansa kansalais- ja poliittisten oikeuksien rinnalla. Pidän tätä kehitystä myönteisenä. Tämä kehitys näkyy myös Amnestyn toiminnassa.

* * *

Turvallisuuden ja ihmisoikeuksien yhteys on läheinen. Tehokkain tapa turvallisuuden lisäämiseksi on vahvistaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiokehitystä Euroopassa ja maailmassa. Demokraattiset valtiot, joissa ihmisoikeuksia kunnioitetaan, ovat olleet vähemmän alttiita konflikteille. Usein nykypäivän konfliktit saavat alkunsa valtioiden sisältä ja niiden taustalta löytyy ihmisoikeusloukkauksia.

Globalisaation aikana korostuu Yhdistyneiden kansakuntien rooli ainoana aidosti maailmanlaajuisena toimijana. YK ei kuitenkaan voi korvata kansallisvaltioita. Globalisaation aikakaudellakin kansallisvaltioiden ja niiden hallituksien vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta ja hyvinvoinnista on ensisijainen.

Naisten rooli konflikteissa on saanut vihdoin maailmanlaajuisesti kasvavasti huomiota. Siviilit, naiset ja lapset ovat yhä useammin sodankäynnissä väkivallan kohteena. YK:n turvallisuusneuvoston jo vuonna 2000 hyväksytyn päätöslauselman 1325 pohjalta tehdään nyt vakavaa työtä. Naiset tulee saada mukaan konfliktien ratkaisemiseen ja estoon sekä yhteiskunnan jälleenrakentamiseen.

Kylmän sodan asetelmien purkauduttua erityisesti Euroopan neuvosto aloitti järjestelmällisen ja laaja-alaisen työn ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion juurruttamiseksi maanosaamme. Tämä työ jatkuu edelleen. Ihmisoikeuksien toteutumisessa on Euroopassakin suuria puutteita. Myös Etyjin rooli kriisien ennaltaehkäisyssä ja jälkihoidossa sekä itse kriisitilanteissa on tärkeä.

Ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion edistäjinä tarvitaan kansallisvaltioiden ja niiden välisten järjestöjen lisäksi muuta kansalaisyhteiskuntaa, kuten aktiivisesti toimivia kansalaisjärjestöjä, jotka kiinnittävät huomiota epäkohtiin. Kansalaisjärjestöt ovat silmien avaajia ja demokratian vahtikoiria, joiden kuuluukin olla kriittisiä vallanpitäjiä kohtaan. Viime aikoina järjestöt ovat aiheellisesti vahvistaneet globaalia verkottumistaan.

Myös riippumattomat tiedotusvälineet toimivat yleensä tehokkaana vahtina paljastaen ihmisoikeusrikkomuksia ja herättäen ihmisten halun tehdä jotain ihmisoikeuksien hyväksi. Sosiaalinen media täydentää perinteisiä tiedotusvälineitä – ja jos maassa ei ole riippumatonta mediaa, sosiaalinen media ryhtyy nopeasti korvaamaan tätä puutetta. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei media voi korvata oikeuslaitosta. Tiedonvälityksen tehostuminen lisää myös vastuuta.

Amnestyn toiminnassa on näkynyt luottamus kansainvälisen oikeuden merkitykseen. Amnesty on ollut mukana kampanjoimassa pysyvän kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamiseksi. Se onkin toteutunut, vaikka lisää valtioita kaivataankin sopimuksen hyväksyjiksi. Samoin Amnesty on ollut vahvasti mukana vaatimassa, että vakavimmat rikokset eivät saa jäädä rankaisematta. Edistystä tässä suhteessa onkin tapahtunut eivätkä valtionpäämiehet tai muutkaan johtohenkilöt voi enää olla varmoja siitä, että heidän tekojaan ei tulla tutkimaan. Tätä osoittava viimeisin ilahduttava tapahtuma on, että Serbian viranomaiset pidättivät kenraali Ratko Mladicin. Hän joutuu nyt Haagin tuomioistuimen eteen.

Kun puututaan valtioiden itsemääräämisoikeuteen ihmisoikeuksien universaalisuuden nimissä, törmätään jatkuvaan väittelyyn menettelytapojen hyväksyttävyydestä. Entinen Jugoslavia, Irak, Afganistan ja Libya ovat tästä esimerkkejä. Kansainvälisen politiikan johtopäätökset eivät ole kovin johdonmukaisia tai tasapuolisia. Kansainvälinen oikeus on jatkuvasti uusien haasteiden edessä. Asevoimien käytön rajoja vedetään esimerkiksi terrorismin vastaisissa toimissa tai puolustettaessa ihmisoikeuksia hajonneissa tai hajoamassa olevissa valtioissa. Ainakin se on selvää, että aseiden käytön tulisi olla viimesijainen toimenpide.

Toisaalta demokratian puolustamisen tulisi olla tehokasta ja paljon laajemmaltikin pitäisi uskaltaa puhua ihmisoikeuksia puolustettaessa siitä, millaiset keinot eri tilanteissa olisivat tehokkaimpia ja vähiten ei toivottuja sivuvaikutuksia aiheuttavia. Tässä varmaan monella meistä on erilaisia kokemuksia.

* * *

Maapallomme tulevaisuus edellyttää kestävää kehitystä. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kutsui minut yhdessä Etelä-Afrikan presidentin kanssa johtamaan paneelia, jonka tehtävänä on laatia tämän mahdollistava malli eli paradigma. Siis tavoitteena on turvata taloudellista kasvua, joka kunnioittaa ekologisia rajoja ja joka on sosiaalisesti oikeudenmukaista. Kun YK-työstä on kysymys, niin demokratia, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on myös itsestään selvä vaatimus. Toimeksianto on joka suhteessa tavattoman vaativa. Helsingissä äskettäin pidetty paneelin kokous antoi kuitenkin hyvät suuntaviivat paneelin vuodenvaihteessa valmistuvaa loppuraporttia varten.

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kehitys on mahdollista vain, jos se nojaa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Myös käytännössä esimerkiksi hallitusten välisissä neuvotteluissa uuden ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi on tullut ilmi, että jos ei samanaikaisesti taata äärimmäisen köyhyyden puolittamista kuten vuosituhattavoitteissa sovittiin, ei myöskään tule ilmastosopimusta. Toisaalta esimerkiksi pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat menestyvät hyvin maailmanlaajuisissa kestävän kehityksen vertailuissa. Pohjoismainen malli voi tarjota inspiraatiota myös maailmanlaajuiselle kestävälle kehitykselle.

* * *

Puhumme usein kuin ihmisoikeusloukkaukset tapahtuisivat vain jossain muualla. On hyvä muistaa, että myös Euroopassa ja jopa Suomessa tapahtuu vakaviakin ihmisoikeusloukkauksia. Syrjintä on arkipäivää.

Amnestyn toiminta alkoi Suomessakin jo 1960-luvulla, mutta eli pitkään varsin pienimuotoisena. Viime vuosina Suomen osaston jäsenmäärä on kasvanut voimakkaasti ja osaston toiminta entisestään tehostunut.

Amnestyn Suomen osasto on ottanut toimintansa kohteeksi tällä hetkellä monia ajankohtaisia kansallisia epäkohtia. Esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen kampanja on avannut silmiä huomaamaan, että tämä on myös meidän kansallinen ongelmamme.


Samoin meidän tulee ottaa vakavasti se, että rasismi ja muukalaisvihamielisyys ovat kasvaneet Suomessakin. Toivon, että nyt muodostumassa oleva hallitus kirjaa hallitusohjelmaansa lupauksen rasismin ja muukalaisvihamielisyyden vastaisesta toiminnasta. Edellinen eduskuntahan edellytti käsitellessään ihmisoikeusselontekoa, että hallitus hyväksyy kansallisen toimintaohjelman perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa.


Romanit ovat eurooppalainen vähemmistö, joka ei ole missään säästynyt syrjinnältä. Kerjäämistä ei voi hyväksyä ammatiksi eikä helppoja ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi ole. Pelkillä kielloilla ja rangaistuksilla köyhyyttä ei tunnetusti nujerreta. Tarvitaan kansallista vastuuta ja eurooppalaista yhteistyötä.


Ihmisten tasa-arvoisuus on eettisesti ja juridisesti luonnollinen lähtökohta. Sen toteutumisen tiellä on kuitenkin esteitä, jotka paljolti ovat asenteellisia. Syrjiviä asenteita voidaan torjua jakamalla oikeaa tietoa. Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö vaikuttavat myös asenteisiin. Mutta suuri merkitys on myös sillä, millaista esimerkkiä yhteiskunnan vahvat toimijat näyttävät: miten esimerkiksi viranomaiskoneisto, puolueet, työelämän toimijat, kirkko, puolustusvoimat ja tiedotusvälineet suhtautuvat sukupuolten tasa-arvoon ja vähemmistöjen oikeuksiin.


Sitä on, miltä näyttää, sanottiin vanhaan aikaan. Varsinkin merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa tulisi osoittaa esiintymisessä hyvää arviointikykyä ja vastuullisuutta. Huumori ja humala eivät nekään kelpaa kaikkeen selitykseksi.


Maahanmuutto Suomeen ja Suomesta tulevat jatkumaan ja etninen monimuotoisuus yhteiskunnassa kasvamaan. Suomalaisuus muuttuu sekä maahanmuuton että kulttuurivaihdon vaikutuksesta. Suomessa niin kuin muuallakin on aina ollut moniin kulttuureihin kuuluvia ihmisiä.


Tämä ei sulje pois keskustelua maahanmuuttopolitiikan linjauksista. Tulijoiden kotoutumista on parannettava. Kulttuurien ja uskontojen vuoropuhelua on edistettävä. Maahanmuuttajien ja maassa jo asuvien on kunnioitettava ihmisoikeuksia. On nähtävä ongelmat ja tehtävä kysymyksiä, mutta rasismi on väärä vastaus.

* * *

Amnesty International on jo vuosikymmenet ollut meidän kaikkien ja monien, monien muiden arvostama järjestö. Sen tinkimätön itsenäisyys ja rohkea toiminta ihmisoikeuksien puolesta ovat olleet olennaisen tärkeitä ihmisoikeuksien kunnioituksen lisäämiseksi maailmassa.

Toivotan 50-vuotiaalle Amnesty Internationalille onnea ja sen tulevalle toiminnalle menestystä. Sitkeää työtä ihmisoikeuksien puolesta tarvitaan edelleen.

________________________________________________


Ilta-Sanomat: Näin Katainen vastasi presidentti Halosen toiveeseen

Presidentti Tarja Halonen toivoo, että hallitusohjelmaan tulee rasisminvastainen lausuma.
Todennäköisin tuleva pääministeri Jyrki Katainen (kok) kertoi, että rasismista on keskusteltu hallitusneuvotteluissa vakavassa hengessä.

- Luulen, että kaikki täällä olevat jakavat saman huolen siitä, että Suomessa täytyy olla selkeä linja siitä, että ihmisarvoa kunnioitetaan, erilaisuus hyväksytään ihan yhtä lailla kuin että meillä täytyy olla selkeä maahanmuuttopolitiikka, jonka kaikki pystyvät ymmärtämään, Katainen sanoi lauantaina.

Rasisminvastaista kirjausta hän ei hallitusohjelmaan vielä uskaltanut luvata.

- Se on niin iso asia. Se on sivistysvaltiokysymys, se on oikeusvaltiokysymys. Se että suvaitaanko erilaisuutta, ei voi olla epäselvää. Uskon, että meillä on vahva halu tehdä kaikki se, mikä tarpeellista on, että tämä asia tulee selväksi, Katainen sanoi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä antoi keskiviikkona huomautuksen kansanedustaja Teuvo Hakkaraiselle, joka oli käyttänyt termiä neekeriukko. Samalla perussuomalaisten eduskuntaryhmä antoi julkilausuman rasismia vastaan. Julkilausumaa on tulkittu monella tavalla.