Verkkouutiset: Maahanmuuttaja yrittäjänä - enkeli vai paholainen?

Verkkouutiset: Maahanmuuttaja yrittäjänä - enkeli vai paholainen? 26.5.2011
Verkkouutiset: Onko maahanmuuttajista pelastukseksi peräkylille? 27.5.2011

Keskustelu maahanmuutosta on viime aikoina kärjistynyt. Maahanmuuttaja ei kuitenkaan ole edes yrittäjänä paholainen tai enkeli, vaan yksi meistä vaan.

Maahanmuuttajien yritystoiminta on Suomessa keskittynyt pääkaupunkiseudulle, missä maahanmuuttajiakin on eniten.

Helsingin Yrittäjien mukaan pääkaupungissa toimii arviolta 2 300 ulkomaalaistaustaista yritystä eli yli puolet kaikista Suomessa toimivista maahanmuuttajayrityksistä. Tilastointivaikeuksien takia luvut eivät tosin ole tarkkoja.

Maahanmuuttajien yritykset keskittyvät luonnollisesti sinne, missä maahanmuuttajatkin ovat, mutta myös asenteilla on vaikutusta.

- Ilmapiiri on pääkaupunkiseudulla myönteisempi asennetutkimusten mukaan. Täällä on helpompi toimia, sanoo tutkija Tuula Joronen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

Suomessa on kuitenkin vielä niin vähän maahanmuuttajia, että etnisiä markkinoita ei ole Jorosen mukaan syntynyt. Esimerkiksi afrikkalaispohjainen väestö pääkaupunkiseudulla ei pysty montaa etnistä kauppaa elättämään.

Pitsankääntäjiä vähän

Vaikka maahanmuuttajien pikaruokaloita näkyy joka kadunkulmassa, niin Helsingin Yrittäjien mukaan vain alle 24 prosenttia ulkomaalaistaustaisista yrityksistä toimii kaupan, majoituksen ja ravitsemuksen alalla.

Sen sijaan pääkaupunkiseudun vahvan toimialan, liike-elämän palvelujen osuus oli lähes 26 prosenttia. Saman verran osuutta oli yhteiskunnallisilla palveluilla.

Joronen huomauttaa, että ravintola-alan yritykset ovat lisäksi pieniä. Vaikka niitä paljon, on niiden osuus koko majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihdosta aika vähäinen.

- Yrittäjä työllistää lähinnä itsensä ja perhe on siinä mukana ilman palkkaa, Joronen kertoo.

Maahanmuuttajien yritykset ovat tosin pieniä muutenkin. Helsingin Yrittäjien mukaan vain noin 15 prosenttia työllistää yli viisi henkeä, mukaan ei kuitenkaan ole laskettu palkattomia perheenjäseniä.

Koulutus vaikuttaa eniten

EU-maista ja Venäjältä tulleista yrittäjistä toimii Helsingin Yrittäjien mukaan iso osa kaupan piirissä ja liike-elämän palvelualoilla. Pohjois-Afrikasta, Turkista, Lähi-idästä ja Aasiasta tulleet puolestaan keskittyvät ravintolatoimintaan.

Maahanmuuttajien suuntautumiseen yrittäjinä vaikuttaa Jorosen mukaan eniten koulutus. Korkeasti koulutetut eivät välttämättä hakeudu pikaruoka-alalle, vaan mieluummin koulutustaan vastaaville aloille, esimerkiksi liikkeenjohdon konsultointiin tai ulkomaankauppaan.

Ero koskevat nimenomaan ensimmäistä maahanmuuttajien sukupolvea, koska eri maista tulleiden koulutustaso vaihtelee. Suomessa kasvaneella ja koulunsa käyneellä toisella sukupolvella tuskin on Jorosen mukaan enää eroja suuntautumisissaan.

Maahanmuuttajia pidetään joskus suomalaisia yrittäjähenkisempinä, mutta Jorosen mielestä kyse on enemmän siitä, että maahanmuuttajilla ei ole muita vaihtoehtoja. Muodolliset kielitaitovaatimukset ovat suomalaisilla työmarkkinoilla kovat, mutta yrittäjänä voi toimia huonommallakin kielitaidolla.

Myönteisiä kokemuksia

Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajan ja kesäkuussa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajana aloittavan Anssi Kujalan mukaan kokemus maahanmuuttajataustaisista yrittäjistä on ollut pääosin myönteinen. Hän antaa kiitosta esimerkiksi ravintolayrittäjien iloisesta ja reippaasta palvelualttiudesta.

Yhteiskunnan pelisääntöjen noudattamisessa on toki ollut poikkeuksiakin, mutta niissä on Kujalan mukaan usein kyse tiedotushankaluuksista. Esimerkiksi viime vuonna monelta yrittäjältä jäi tieto saamatta arvonlisäveron muutoksesta, eikä kielitaito välttämättä riittänyt kaiken huomioimiseen.

Suomen Yrittäjillä ei ole erityistä maahanmuuttajayrittäjien ohjelmaa, mutta toimenpiteitä on Kujalan mukaan pohdittu. Toisaalta kaikkia yrittäjiä koskevat samat lainalaisuudet, eikä mitään ryhmää haluta eristää.

_____________________________________

Verkkouutiset: Onko maahanmuuttajista pelastukseksi peräkylille?

Olisiko yrittäjähenkisistä maahanmuuttajista piristysruiskeeksi maaseutukunnille, joiden väestö ikääntyy ja siirtyy eläkkeelle?

- Tuskinpa, arvioi tutkija Tuula Joronen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

Hän muistuttaa, että kysyntä määrää yritysten perustamispaikkakunnan. Täytyy olla asiakkaita, jotta yritystoiminta kannattaisi.

- Eivät maahanmuuttajien yritykset pysy sen paremmin pystyssä kuin suomalaistenkaan, hän huomauttaa.

Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Anssi Kujala sen sijaan uskoo yrittäjien menestykseen myös maaseudulla.

- Olin viikonloppuna kotiseudulla Pohjanmaalla käymässä ja sielläkin on melkein joka pitäjässä ravintola jota pitävät maahanmuuttajataustaiset, hän kertoo.

Kujala huomauttaa lisäksi, että kunnilla on edessä suuri haaste hyvinvointipalvelujen tuottamiseksi, sillä kuntasektorilta siirtyy eläkkeelle vuosittain 16 000 ihmistä. Hän ei usko, että kunnat selviäisivät haasteesta yksin.

Tietenkin koulutuksen pitää sosiaali- ja terveysalalla olla kohdallaan ja asenteissakin voi tulla ongelmia, mutta Kujala uskoo vakaasti, että kuntiin syntyy myös maahanmuuttajien yrityksiä.

- On vaan niin, että selvitäksemme näistä palvelutarpeista sielläkin yhtä lailla tarvitaan maahanmuuttajataustaisia, Kujala sanoo.