Poliisiylijohtaja Mikko Paatero: Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on entistä haasteellisempaa

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero: Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on entistä haasteellisempaa 31.5.2011
Puhe kokonaisuudessaan (pdf)

– Ulkomailta johdettujen liikkuvien rikollisryhmien toiminta Suomessa on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Järjestäytyneen rikollisuuden monimuotoistuessa sitä on entistä vaikeampi paljastaa ja sen torjunta on käynyt entistä haasteellisemmaksi. Järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää yhteiskunnan rakenteita ja se on EU:n tasolla jo miljardiluokan liiketoimintaa.

Näin totesi poliisiylijohtaja Mikko Paatero puhuessaan Keskusrikospoliisin 85-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä tiistaina 31.5.2011.

Mikko Paateron mukaan Keskusrikospoliisi on jatkossakin se valtakunnallinen poliisiyksikkö, joka kykenee paljastamaan sellaista vakavaa rikollisuutta, joka ei muutoin tulisi lainvalvontaviranomaisten tietoon. Keskusrikospoliisin resursseista Paatero toteaa, että niiden määrä riippuu koko poliisihallinnon resurssitilanteesta.

– Paikallispoliisin yksiköiden mahdollisuudet tämän tyyppiseen paljastavaan toimintaan ovat jo aluevastuuperiaatteesta johtuen varsin rajalliset. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkentä on Keskusrikospoliisin jutuissa vuonna 2010 jo yli 50 prosenttia. Tämän prosentin on syytä jatkossa edelleen nousta, Paatero sanoo.

Paateron mukaan Keskusrikospoliisin on toiminut edelläkävijänä useilla vaativan rikostorjunnan alueilla kehittämällä ja luomalla uusia tiedonhankinta- ja tutkintamenetelmiä, joita on sittemmin vakiinnutettu osaksi koko poliisihallinnon rikostorjuntaa.

_______________________________________

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron puhe

[...]
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkentä on krp:n jutuissa vuonna 2010 jo yli 50 %. Tämän prosentin on syytä jatkossa edelleen nousta.

Keskusrikospoliisilla on keskeinen rooli poliisiyksiköiden ja PTR -viranomaisten välisen rikostorjuntayhteistyön koordinoinnissa. Keskusrikospoliisin johtama kohdetorjuntamenettely on ollut tuloksellista ja se on osoittautunut PTR -viranomaisten keskeiseksi välineeksi torjua yhteistoiminnassa sellaista vakavinta ja järjestäytynyttä rikollisuutta, jonka torjuntaan ei muutoin kyettäisi.

Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta tulee nähdä kokonaisuutena eivätkä
poliisiyksiköiden, hallintoviranomaisten ja valtioiden rajat saa muodostua esteeksi tulokselliselle rikostorjuntatyölle. Menestyksellinen vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntatyö edellyttää oikeaan tilannetietoisuuteen perustuvia suunnitelmallisia torjuntatoimia sekä saumatonta yhteistoimintaa niin eri poliisiyksiköiden kuin kansallisten ja ulkomaisten lainvalvontaviranomaisten välillä - tässä kentässä Keskusrikospoliisilla valtakunnallisena yksikkönä ja kansainvälisen rikostorjuntatyön kansallisena keskuksena on keskeinen rooli.

Järjestäytynyt rikollisuus hakeutuu tyypillisesti alueille missä on alhainen kiinnijäämisriski, suuret laittomat tuotto-odotukset sekä mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaa koskevaan päätöksentekoon. Järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää yhteiskunnan rakenteita ja se on EU-tasolla jo miljardiluokan laitonta liiketoimintaa. Ulkomailta johdettujen liikkuvien rikollisryhmien toiminta Suomessa on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Järjestäytyneen rikollisuuden monimuotoistuessa sitä on entistä vaikeampi paljastaa ja sen torjunta on käynyt yhä
haasteellisemmaksi.
[...]
Rikostorjunnan haasteet liittyvät tulevaisuudessa yhä enemmän rikostorjuntaviranomaisten kykyyn paljastaa rajat ylittävää rikollisuutta ja uusia rikosilmiöitä, ylläpitää reaaliaikaista rikollisuuden tilannekuvaa, kykyyn reagoida ja yhteen sovittaa nopeasti tarvittavat rikostorjunta- ja turvaamistoimet.
Erityisen rikostorjunnallisen haasteen muodostaa globaaleissa tietoverkoissa ja niiden kautta tapahtuvan vakavan rikollisuuden lisääntyminen. Keskusrikospoliisin keskeinen rooli on yhteistyössä muiden poliisiyksiköiden ja lainvalvontaviranomaisten kanssa huolehtia rikostorjunnan kyvystä vastata näihin haasteisiin.

Poliisihallinto tarvitsee jatkossakin ”nyrkin”, jolla voidaan tehokkaasti puuttua erityisesti kansainvälisten järjestäytyneiden rikollisryhmien ja rikollisvaikuttajien rikolliseen toimintaan. Keskusrikospoliisi on se taho, jonka tulee pystyä vastaamaan tähän haasteeseen ja sillä tulee olla tähän tehtävään myös riittävät toimintaedellytykset. Koska järjestäytynyt rikollisuus pyrkii horjuttamaan yhteiskunnan rakenteita, tulee lainsäädännöllä turvata viranomaisille riittävät mahdollisuudet torjua tämän kaltaista rikollisuutta.Rikostorjunnan vaativien asiantuntijapalveluiden keskittäminen valtakunnallisesti
Keskusrikospoliisiin on oikeusvarmuuden ja kustannustehokkuuden osalta osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.

Rikostorjuntaan liittyvän kansainvälisen yhteistyön merkitys, niin operatiivisella kuin strategisella tasolla tulee entisestään korostumaan. Viime vuosina Suomi on ollut entistä useammin mukana valtioiden välisissä yhteisissä tutkintaryhmissä. Keskusrikospoliisi on osoittanut aloitteellisuutta näiden tutkintaryhmien perustamisessa. Yksin keskusrikospoliisi ei pysty toteuttamaan vaativaa tehtäväänsä. Se tarvitsee siihen muiden poliisiyksiköiden apua. Suomessa on oltava yksi yhtenäinen poliisi, jossa kaikilla yksiköillä on oma selkeä roolinsa ja jossa kaikki puhaltavat kaikilta osin yhteiseen hiileen.

Juuri nyt pohditaan hallitusohjelmaa ja tulevia kehyksiä On syytä tässäkin yhteydessä todeta, että jos päädytään pysymään ns. teknisissä kehyksissä, se tarkoittaisi poliisien määrän vähentämistä vuoden 2010 keskiarvosta, joka oli noin 7.900, vuoden 2014 loppuun mennessä noin 7.000:een. On selvää että silloin peruspoliisin toimintamahdollisuudet toimintavalmiusaikoineen ja selvitysprosentteineen oleellisesti heikkenisivät. Tässä kokonaisuudessa myös
keskusrikospoliisin mahdollisuudet omaan tehtäväänsä heikkenisivät. Ei voida ajatella, että jotain osa-aluetta erikseen tehostettaisiin jos pohja uhkaa revetä. Toivon, että tämän kaikki ymmärtävät.
[...]