Iltalehti: Vähemmistövaltuutettu: Kollegoiden sanouduttava irti Hakkaraisen lausunnoista 25.5.2011
Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n mielestä perussuomalaisten kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen lausunnot eivät ole asiallisia.
Biaudet on jo yhden kerran pyytänyt valtakunnansyyttäjää arvioimaan, täyttävätkö kommentit muun muassa neekeriukoista rikoksen tunnusmerkit. Valtakunnansyyttäjän päätöksellä tapaus ei edennyt esitutkintaa. Silti lausunnot sisälsivät myös hänen mielestään vihapuheen piirteitä.
Tästä huolimatta Hakkarainen jatkoi kohulausuntojaan alkuviikosta Jämsän Seudun haastattelussa.
- Kaikkea ei voi säädellä lainsäädännöllä tai viranomaisten toiminnalla, toteaa Eva Biaudet Iltalehdelle.
- On aika, että edustaja Hakkaraisen kollegat omasta ja muista eduskuntaryhmistä ottavat etäisyyttä tällaisista muita ihmisiä halveksivista lausunnoista, Biaudet vetoaa.
Hän on huolissaan siitä, kuinka rasistinen kielenkäyttö vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymiseen.
- Työttömyys on aito ongelma maahanmuuttajien, myös pakolaisten keskuudessa, sanoo Biaudet.
- Monelle työpaikan saanti voi olla kymmenien tai ehkä jopa satojen työpaikkailmoituksiin vastaamisen jälkeenkin vaikeaa.
Hän ymmärtää, että monessa työssä on osattava kotimaisia kieliä. Vähemmistövaltuutetun mukaan tutkimukset kuitenkin osoittavat, että suuri osa venäjänkielisistä ja somalialaistaustaisista maahanmuuttajista osaa hyvin suomea.
- Halveksuntaa ilmaisevat lausunnot vaikeuttavat maahanmuuttajien työnsaantia sekä ilmaisevat rasistista ihmiskatsomusta.
_________________________________________________________
Keskisuomalainen: Hakkaraiskohu mediassa: äitikin ojensi, Toivola nuhteli
Teuvo Hakkaraisen puheita on käsitelty valtakunnan mediassa laajasti tiistaina ja keskiviikkona. Kaikki sai alkunsa Jämsän Seudun maanantai-iltana verkkosivuillaan julkaisemasta haastattelusta, jossa Hakkarainen sanoi, että pakolaiset pitäisi laittaa metsiä raivaamaan.
"Suomeen haluavien pakolaisten määrä rajoittuu Hakkaraisen mukaan luonnostaan, jos heidät pannaan "töihin räntäsateeseen sinne, missä mekin on oltu", Jämsän Seutu kertoi maanantaina.
Hakkaraista käsiteltiin laajasti niin keskiviikon Iltalehdessä, Ilta-Sanomissa kuin Helsingin Sanomissakin.
Ilta-Sanomissa kirjoitetaan keskiviikkona, että äiti Hilja-Kyllikki Karjalainenkin on ojentanut Teuvo Hakkaraista.
Lehden mukaan Karjalainen on miettinyt, mistä hänen poikansa on imenyt pakolaisiin liittyvät mielipiteet itseensä.
- Olen tullut siihen johtopäätökseen, että hän on oppinut ne sahalla, Karjalainen kertoo Ilta-Sanomille.
Karjalainen myöntää soittaneensa pojalleen kun tämän puheista nousi ensimmäisen kerran kohu Helsingin Sanomien videohaastattelun jälkeen.
- Sanoin Teuvolle, että et saa kansanedustajana puhua yhtä värikkäästi kuin sahalla, hän kertoo Ilta-Sanomille.
Iltalehti kertoi keskiviikkona, että vihreiden kansanedustaja Jani Toivola on keskustellut Hakkaraisen kanssa tämän neekeripuheista. Toivola sanoo lehdelle lähettäneensä Hakkaraisen kautta viestin koko perussuomalaisten eduskuntaryhmälle.
Helsingin Sanomissa puolestaan politiikan toimittaja Miska Rantanen povaa Hakkaraisen ratkaisuista ongelmia Soinille.
"Tuhannen taalan kysymys kuuluu nyt, hitsautuuko eduskuntaryhmä ulkoisesta paineesta entistä tiiviimmäksi, vai altaanko puolueen julkikuvan riippakiveen ottaa etäisyyttä", kirjoittaa Rantanen.
_____________________________________________________
Keskisuomalainen: Hakkarais-jutun kommentointi suljettiin rasismin vuoksi
Jämsän Seutu-lehti on joutunut poistamaan kommentointimahdollisuuden verkkosivuillaan julkaistusta jutusta, jossa Teuvo Hakkarainen sanoo, että maahanmuuttajat pitäisi laittaa metsätöihin. Hakkarainen sanoo jutussa muun muassa, että "kasvatushakkuut on tekemättä, ja maaseutu täynnä tyhjilleen jääneitä pika-asutustiloja. Niihin mahtuu asumaan pakolaisperheitä".
Jämsän Seudun verkkosivuilla artikkelin loppuun on lisätty teksti:
"Jutun kommentointimahdollisuus joudutaan toistaiseksi lopettamaan rasististen ja muulla tavalla törkeiden kirjoitusten takia."
______________________________________________
Iltalehti: Toimittaja:"Kysy Hakkaraiselta pakolaisista, ja neekeriukko on kehissä"
Teuvo Hakkaraisen maanantaina ilmestyneen kohuhaastattelun kirjoittanut toimittaja vakuuttaa yhä, että tämä puhui neekeriukoista.
Hakkarainen yritti itse selitellä haastattelun jälkeen, ettei ollut käyttänyt sanaa neekeri.
- Muistaakseni puhuin tummista, hän sanoi Iltalehdelle maanantaina.
Jutun kirjoittanut toimittaja oli kuitenkin vahvistanut Iltalehdelle, että Hakkarainen oli puhunut neekereistä.
- On se sanamuoto voinut sieltä pullahtaa, myöntyi Hakkarainen silloin.
Tiistaina perussuomalaisten ryhmänjohdon kuulemisessa Hakkarainen oli jälleen vedonnut siihen, ettei itse käyttänyt sanaa neekeriukko.
Värikkäitä ilmaisuja
Jutun kirjoittanut toimittaja Ilkka Palmu pysyy yhä sillä kannalla, että neekereistä oli puhuttu. Palmu kommentoi kohua kolumnissa, joka ilmestyi keskiviikon Jämsän Sanomissa. Hänen mukaansa "neekeriukko" on kehissä heti, kun Hakkaraiselta kysyy pakolaisista,
- Kaupan päälle päjähtää "kärpäsen syömiä akkoja" ja muutama ilmaisu, jotka pitää jättää pois jutusta, ettei jouduta rosikseen, kirjoittaa Palmu.
Palmu kertoo myös kysyneensä Hakkaraiselta, mihin hänen rasisminsa pohjautuu.
- Että oliko hän rasisti jo ennen työmatkojaan Väli-Amerikkaan, jossa on nähnyt kaikenvärisiä tallaajia ja työläisiä.
Palmu kertoo Hakkaraisen kiistäneen olevan rasisti. Toimittaja arvelee, ettei kansanedustaja tajua, mitä rasisti tarkoittaa.
Yksityistämisen kannattaja
Keskiviikon Jämsän Seudussa ilmestyi myös Teuvo Hakkaraisen haastattelu, jossa hän kertoi ajatuksiaan yksityistämispolitiikasta. Hakkaraisen mielestä vain köyhille pitää järjestää ilmaiset terveydenhuoltopalvelut. Muiden pitää niistä maksaa.
- Jos on rahaa, joutaa maksaa. Vaikka 100 000 euron palkasta joutaa maksaa, sanoo Hakkarainen. Hän vakuuttaa joutavansa itsekin maksamaan tarvitsemistaan terveyspalveluista.
Hakkarainen kertoi Jämsän Seudussa myös pitävänsä yksityisiä terveyspalveluja paljon julkisia parempina.
______________________________________________
Iltalehti: Jani Toivola nuhteli Teuvo Hakkaraista - Katso kuvasarja!
Ensimmäisen kauden kansanedustajien ensimmäisessä tapaamisessa ei juuri hymyilty.
Aloite tapaamiseen tuli neekeripuheillaan kohauttaneen kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps) suunnalta. Hän ilmoitti tiistaina kansanedustaja Jani Toivolalle (vihr) haluavansa vaihtaa tämän kanssa muutaman sanan.
Kun sopivaa hetkeä ei tuntunut löytyvän, Iltalehti järjesti lopulta kansanedustajat saman pöydän ääreen eduskunnan kuppilassa.
Jani Toivola, saitko mielipiteellesi vastakaikua?
- En oikein saanut siitäkään selvää. Mutta kyllä hän kuunteli.
Lue koko juttu keskiviikon Iltalehdestä ja katso kuvat ilmeikkäästä keskustelusta!
Kuvateksti:
TIUKKA KESKUSTELU Vihreiden kansanedustaja Jani Toivola yritti selvittää näkemyksiään neekeripuheilla kohauttaneelle perussuomalaisten kansanedustajalle Teuvo Hakkaraiselle eduskuntatalon kuppilassa.
_______________________________________________
Verkkouutiset: Teuvo Hakkaraisen kootut selitykset n-sanan käytöstä
Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen selitteli tiistaina mediassa ulkomaalaislausuntojaan, jotka julkaistiin Jämsän Seutu -lehdessä maanantaina.
Ensimmäinen kohu neekeriukko-sanan käytöstä syntyi jo viime kuussa Helsingin Sanomien videohaastattelusta.
Hakkarainen kommentoi tuoreita sanomisiaan tiistain (24.5.) lehdissä näin:
- Muistaakseni puhuin tummista... On se sanamuoto (neekeriukko) voinut vieläkin pullahtaa. (Iltalehti)
- Se lipsahti vahingossa. Minä pyysin, että älä laita sitä lehteen, ja pitihän se sitten laittaa. (Savon Sanomien verkkolehti)
- Nykyään käytän neekeriukko-sanan sijasta sanaa tumma. Välillä se lipsahtaa, ja sillä sipuli. En huomaa, jos lipsahtaa. (Ilta-Sanomat)
- Kun ihminen tekee jotain, hän tekee virheitä. Jos hän ei tee mitään, hän ei tee myöskään virheitä. (Ilta-Sanomat)
- Minä yritän, että sitä n-sanaa ei tule suustani enää koskaan. Mutta jos lipsahtaa, niin eipä voi mitään. (Savon Sanomien verkkolehti)
_______________________________________________
Aamulehti: Puheenaihe: Mistä rajat kielenkäyttöön?
Puhemies: Ben Zyskowicz sai mittansa täyteen, kun Teuvo Hakkarainen palasi julkisuuteen puhumaan ”neekeriukoista”.
Kannanotto: Zyskowicz kuvaa edustajan puheita rasismin sävyisiksi, vihapuheeksi – silti puhemiehellä ei ole valtaa ojentaa.
Kun erehtyy, pahoittaa mieliä ja joutuu puhutteluun, tuleeko ensimmäiseksi mieleen tempun toistaminen?
Toisille tulee.
”Helsingissä on neekeriukkoja torien kulmat täynnä tyhjän panttina. Töihin ne pitää panna”, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen Jämsän seutu -lehden verkkosivulla maanantai-iltana ja jatkaa: ”Ennen pitkää suomalaisten kantaväestö joutuu lähtemään täältä karkuun, kun ne tuo ne omat islamin lait tänne. Ne tulee Afrikan sarvesta ja tuo ne karkeat tapansa tänne.”
Hakkarainen sanoo myös, että Suomessa nyt olevat pakolaiset eivät ole niitä, jotka oikeasti kärsivät hätää kotimaissaan. ”Niitä kärpästen syömiä akkoja ei Suomessa ole. Ne on ihan toisen näköisiä ukkoja, jotka rautatieasemalla notkuu.”
Tämä oli Hakkaraiselta jo toinen kerta kuukauden sisällä, kun mies puhuu näin.
Ensimmäisen kerran Hakkarainen nimitti pakolaisia ”neekeriukoiksi” Helsingin Sanomien videohaastattelussa 26. huhtikuuta. ”Kattokaahan, minareetti on kohta tuossa ja ukko huutaa siellä tolpassa”, Hakkarainen jatkoi ja yritti vielä imitoida islamilaista rukousta.
Hakkarainen joutui videosta heti perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin puhutteluun, ja vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet pyysi valtakunnansyyttäjää tutkimaan, onko Hakkarainen syyllistynyt kiihotukseen kansanryhmää vastaan.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske päätti 11. toukokuuta olla tutkimatta Hakkaraisen kommentteja.
Voi paheksua, ei ojentaa
Mitä ihmettä Hakkaraisen puheille voi tehdä, kun kyse kuitenkin on kansanedustajasta? Me kysyimme asiaa eduskunnan puhemieheltä Ben Zyskowiczilta (kok).
– Puhemiehellä ei ole muodollista toimivaltaa eduskunnan ulkopuolella käytettyihin puheenvuoroihin. Mutta totta kai puhemiehenä ja kansanedustajana, kuten muutkin kansanedustajat, voin lausua oman käsitykseni toisen kansanedustajan julkisuudessa esittämistä puheenvuoroista, Zyskowicz vuodattaa ensin virkaliturgiansa – ja antaa sitten palaa:
– Hakkaraisen puheet ovat, jos eivät suoraan rasistisia, niin rasismin kanssa flirttaavia ja vihapuheiden luonteisia. Minun mielestäni tällaisia puheita ei kansanedustajan eikä kenenkään muunkaan pitäisi esittää. Se on kansanedustajille ja muillekin vastuunsa tunteville kansalaisille sopimatonta puhetta. Siinä on vahvasti rasismin ja vihapuheen henki. Tällaista puhetta ei pidä hyväksyä.
Eikö eduskunnan puhemies sitten voisi ojentaa edustajaa istunnossa jälkikäteen?
– Se on mahdollista vain eduskunnassa esitetyistä kannanotoista. Eduskunnan puhemies ei voi nuhdella istunnossa tai muulla tavalla muodollisesti sanktioida sellaisia kansanedustajan tekemisiä, jotka ovat tapahtuneet tämän varsinaisen eduskuntatyön ulkopuolella.
Eduskunta- ja purkutalo
Hakkarainen puhui Jämsän seutu -lehdelle maanantaina vieraillessaan Jämsässä kaupunginjohtaja Ilkka Salmisen vieraana. Hakkarainen vieraili Jämsän seudun mukaan paikallisten perussuomalaisten kanssa myös rivitaloissa, jotka on määrätty purettaviksi.
Eikö tämä ole eduskuntatyötä, johon puhemies voisi puuttua?
– Puhemiehellä, kuten sanoin, ei ole muodollista toimivaltaa eduskunnan ulkopuolella sanottuun. Hakkaraisen puheisiin on puuttunut perussuomalaisten puheenjohtaja Soini keskustelemalla Hakkaraisen kanssa. Näyttää siltä, että tällaisille keskusteluille on yhä selvä tarve.
Myös vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet muistuttaa, että lailla tai viranomaistoiminnalla ei kaikkea voi säädellä.
– On aika, että kansanedustaja Hakkaraisen kollegat omasta ja muista eduskuntaryhmistä ottavat etäisyyttä tällaisista muita ihmisiä halveksivista lausunnoista. Työttömyys on aito ongelma maahanmuuttajien ja myös pakolaisten keskuudessa. Halveksuntaa ilmaisevat lausunnot vaikeuttavat maahanmuuttajien työnsaantia sekä ilmaisevat rasistista ihmiskatsomusta, Biaudet sanoo.
Ilta-Sanomien mukaan perussuomalaisten ryhmänjohto joutuu pohtimaan seuraamuksia Hakkaraiselle.
Markus Määttänen
________________________________________________
Uusi Suomi: Tapaus Teuvo Hakkarainen – kova väite Veltto Virtaselta
Perussuomalaiset käsittelee tänään ryhmäkokouksessaan kansanedustajansa Teuvo Hakkaraisen tuoreinta haastattelukohua.
Kansanedustaja Pertti "Veltto" Virtanen (ps.) väitti tänään kokoukseen mennessään, että Jämsän Seutuun haastattelun kirjoittanut toimittaja valehtelee.
- Siitä on todistenauha, sanoi Virtanen.
Kysymys on siitä, käyttikö Hakkarainen neekeriukko-sanaa haastattelussa. Hakkarainen on kiistänyt käyttäneensä sanaa. Jämsän Seudun toimittaja Ilkka Palmu sanoi eilen Uudelle Suomelle olevansa sataprosenttisen varma, että Hakkarainen puhui neekeriukoista. Virtasen väitteen mukaan Palmu siis valehtelee. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja ryhmäjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner eivät ole vastaavaa väittäneet.
Hakkarainen ei tänään kommentoinut mitään medialle astellessaan kokoukseen.
Perussuomalaisten ryhmän on määrä päättää tänään mahdollisista jatkotoimista Hakkaraisen suhteen.
- Nyt heidän pitäisi tulla esiin ja ilmaista oma kantansa, koska puolueen ympärillä on leijunut niin paljon rasistisen ja kansallismielisen puolueen aatetta, Toivola kommentoi Iltalehdelle.
___________________________________________
Keskisuomalainen, kolumni: Tero Hakkarainen: Paita päälle, Teuvo Hakkarainen
Helsingin Sanomien Nyt-liite yritti etsiä viime kesänä hipstereitä, muttei löytänyt yhtäkään. Kukaan haastatelluista ei ollut mielestään hipsteri.
Silti kenellekään ei jäänyt epäselväksi, etteikö heitä Suomessa olisi.
Keitä ovat hipsterit?
Ilmiötä on vaikea määritellä yksiselitteisesti, mutta siihen kuuluu huoliteltu mutta huoleton pukeutumistyyli, harvojen kuunteleman musiikin kuuntelu ja ironinen elämänasenne. Jotkut kasvattavat huvin vuoksi viikset.
Hipstereiden lisäksi myös rasistit ovat kadonneet Suomesta. Kuten toimittaja Taneli Heikka verkkokirjoituksessaan Narun jatkoksi vaan - Näin digirasistit muuttivat Suomen huomautti, rasisteja ei kutsuta enää rasisteiksi. Silti kenellekään ei liene epäselvää, etteikö heitä Suomessa olisi.
Hipsterit ovat harmiton ja hauska ilmiö, mutta rasismi on vastenmielistä ja tuomittavaa.
Rasismin määrittely ei ole yksiselitteistä eikä helppoa, joten lainaan Heikkaa: rasismia on "ihmisen etnisyyteen perustuva luokittelu ja arvottaminen."
Havaintojeni mukaan moni rasisti väistää rasistileiman toteamalla, että asioista pitää keskustella "niiden oikeilla nimillä", ja että "maahanmuuttokriittisyys on eri asia kuin rasismi". Teeseissä voi piiliä totuuden siemen, mutta ne ovat kulahtaneet matkan varrella latteuksiksi, joilla usein peitellään sitä itseään.
Esimerkki löytyy valtakunnanpolitiikasta.
Viitasaarelainen kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps.) vaati Jämsän Seudussa ihmisiä lähetettäväksi metsätöihin räntäsateeseen. Valinta tapahtuisi ihonvärin perusteella: "Helsingissä on neekeriukkoja torien kulmat täynnä tyhjän panttina. Töihin ne pitää panna."
Mitä muuta Hakkaraisen neekeriukkopuheet ovat kuin rasismia?
Tietenkin Hakkarainen ilmoitti lehdessä, ettei hän ole sellainen.
"Mä en ole rasisti ollut missään vaiheessa, mutta minusta on se tehty. Mutta en anna periks, vaikka hirteen vetäisitte!"
Ei vedetä hirteen, mutta täällä veronmaksajapäässä alkavat jo hermot kärähtää.
Laitan nyt semmoiset terveiset täältä kotimaakunnasta Teuvo Hakkaraiselle, että laita paita päälle. Työt alkoivat jo, 6 335 euron kuukausipalkalla. Rahalla pitäisi saada muutakin kuin rasistisia puheita ja ihmisten sormella osoittelua.
En ole kuitenkaan luopunut kokonaan toivosta. Kotisivuillasi vaadit lupaavasti, että "rötösherrat kuriin (katso nykyisiä päättäjiä)".
Olisiko jo aika katsoa peiliin?
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen toimittaja.
___________________________________________
Savon Sanomat, pääkirjoitus: Kaikki ei ole sallittua
Suomen perustuslaki ei edellytä kansanedustajaehdokkaaksi asetettavalta paljon. Vaalikelpoinen on lain mukaan jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Sen lisäksi perustuslaki toteaa, että kansanedustajaksi ei voi valita sotilasvirassa tai eräissä oikeuslaitoksen tehtävissä olevia henkilöitä.
Kansanedustajaksi valitulta perustuslaki edellyttää enemmän. Hän ei saa lyödä tehtäväänsä laimin ja hänen on noudatettava oikeutta ja totuutta. Eduskunnassa kansanedustajan "tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä".
Olisi enemmän kuin suotavaa, että viimeksi mainittua lain pykälää kansanedustajat noudattaisivat myös eduskuntatalon ulkopuolella. Aina näin ei valitettavasti ole.
Viitasaarelainen perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on jo muutamassa haastattelussa antanut kyseenalaisia luonnehdintoja maahanmuuttajista ja pakolaisista. Hakkaraisen loukkaava ja leimaava kielenkäyttö on paljon vakavampi asia kuin se, että raittiusmieheksi itseään luonnehtinut Hakkarainen on tavattu tanssimassa ilman paitaa ravintolassa.
Puheenjohtaja Timo Soini ehti jo ojentaa Hakkaraista. Tavat eivät ole muuttuneet, joten lienee uskottava, että Hakkaraisen puhe on tarkoituksellista. Se tekee asian entistä vakavammaksi.
Hakkaraisen puheisiin ei pidä suhtautua niin kuin vitsiin, koska huumori on niistä kaukana. Hakkarainen ei käyttäydy tavalla, jota kansanedustajalta on lupa odottaa.
___________________________________________
Kaleva, pääkirjoitus: Kansanedustajankin pitää kantaa vastuu puheistaan
Perussuomalaisten tuore kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on jälleen otsikoissa puheistaan. Jämsän Seutu -lehdessä Hakkarainen kuvailee, miten "Helsingissä on neekeriukkoja torien kulmat täynnä tyhjän panttina" ja että heidät pitäisi "panna räntäsateessa metsätöihin".
Lisäksi Hakkarainen totesi lehdelle: "Ennen pitkää suomalaisten kantaväestö joutuu lähtemään täältä karkuun, kun ne tuo ne omat islamin lait tänne. Ne tulee Afrikan sarvesta ja tuo ne karkeat tapansa tänne."
Vain muutama viikko sitten mies puhui samalla tyylilajilla ja sai siitä huomautuksen puheenjohtaja Timo Soinilta. Hakkarainen unohti nopeasti Soinin puhuttelun.
Hakkaraisella on luonnollisesti oikeus mielipiteeseensä sekä sen ilmaisemiseen. Kansanedustajana hänen pitäisi kuitenkin harkita, miten ajatuksensa sanoiksi pukee.
Kansanedustajuus on kaikissa oloissa korkea yhteiskunnallinen asema, joka edellyttää haltijaltaan hyvää arvostelu- ja harkintakykyä.
Hakkaraisella tuntuu olevan puutetta molemmista. Hänelle politiikka ja eduskuntatyö näyttävät olevan show´ta ja puolimielistä suomalaista äijäörveltämistä. Kummastakaan ei ole apua kestävyysvajeen poistamisessa tai perusturvan parantamisessa.
Puheenjohtaja Timo Soinin raivostuminen Hakkaraisen puheista todistaa, ettei tämä edusta koko puoluetta. Mutta vaarana on, että Hakkaraisen kaltaiset tollot leimaavat muutkin. Vaalien jälkeen osassa kansaa on vahvistunut käsitys, jonka mukaan monimutkaisiin ongelmiin on olemassa yksinkertaisia, hakkaraismaisia ratkaisuja.
Harvoin on. Vastuullisena kansanedustajana Hakkaraisen on lakattava luomasta tätä mielikuvaa. Ja lopetettava pelleily.
___________________________________
Jämsän Seutu: Ilkka Palmu: Hakkarainen käytti varmasti neekeri-sanaa
Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen maanantaisten puheiden perään on soiteltu ahkeraan Jämsän Seutuun. Huolena on ollut se, käyttikö Hakkarainen varmasti sanaa ”neekeriukko” puhuessaan maanantaina pakolaisista.
Kyllä käytti. Muistiinpanolehtiössäni lukee neljällä rivillä viisi sanaa:
neekeri
ukkoja
torien kulmat
täynnä
Hakkarainen myönsi itse käyttäneensä kohuilmaisua. Hän lähetti minulle tiistaiaamuna seuraavan tekstiviestin: ”Neekeri sana tuli vahingossa nyt siitä tulee taas kauhea soppa.”
Viesti oli vastaus illalla lähettämääni tekstiviestiin. Lähetin sen, koska olin hämilläni. Iltalehden toimittaja oli juuri soittanut ja kysellyt, käyttikö Hakkarainen sanaa neekeriukko.
Kerroin Hakkaraiselle tekstiviestissä että kyllä sinä minun mielestäni sitä sanaa käytit, vaikka viimeisen tavun nielaisitkin. Kerroin myös, selvyyden vuoksi, olevani hänen kanssaan asioista eri mieltä.
Kerroin myös arvostavani hänen rehellisyyttään. Että olisi tosi helppoa äänestää, jos kaikki poliitikot olisivat yhtä rehellisiä.
Miten juttu syntyi? Lue huomisesta Vekkarista.
___________________________________
Jämsän Seutu: Julkisen sanan neuvosto ottaa kantaa
Julkisen Sanan Neuvosto (JSN) sai Jämsän Seudun oheisesta Hakkarais-uutisesta kantelun maanantai-iltana. Kantelun tekijä, helsinkiläinen yksityishenkilö, haluaa JSN:n tarkistavan, oliko uutisen nimittelevä kielenkäyttö asiallista vai rikkoiko Jämsän Seutu hyvää journalistista tapaa julkaistessaan Hakkaraisen kannanottoja.
JSN:n puheenjohtaja päätti tiistaina ottaa kantelun neuvoston käsiteltäväksi, koska kansanedustajan kohulausuntojen julkaisulla on huomattava yleinen merkitys.
Asiasta saadaan JSN:n ratkaisu aikaisintaan syyskuussa, todennäköisesti lokakuussa.
JSN:n puheenjohtaja Risto Uimonen on itse sitä mieltä, että yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä tapahtuu, ja tiedotusvälineillä velvollisuus kertoa, jos kansanedustajan asemassa oleva henkilö puhuu niin kuin Hakkarainen on tehnyt.
Uimonen haluaa tiedotusvälineiden kuitenkin kiinnittävän huomiota siihen, missä sävyssä tällaisia puheita siteerataan. Elämöimään ei pidä ruveta eikä tuoda ihmisen etnistä alkuperää esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
_______________________________
HBL: Gruppen avgör Hakkarainens öde
I måndags slant tungan igen för färske riksdagsledamotenTeuvo Hakkarainen (Sannf), som i Jämsän Seutu uttalar sigom ”negergubbar” som borde sättas i arbete. I dag tarriksdagsgruppen ställning till eventuella sanktioner.
– Nu dricker jag kaffe, var Teuvo Hakkarainens (Sannf) enda kommentar i riksdagens kafé i går.
Han förutspådde en till den grad bråd dag att det inte skulle bli tid för en enda liten paus. Det var i måndags i tidningen Jämsän Seutu som Hakkarainen för andra gången under sin korta riksdagskarriär talade om ”negergubbar” och deras dagdrivande: ”I Helsingfors är torgen fulla av negergubbar som ingenting gör. De ska
sättas i arbete.” Enligt Hakkarainen skulle antalet asylsökande minska om de tvingades ut på jobb i slaskregnet, ”precis som vi också varit”. Skogsarbete med solsken och älgflugor skulle han också unna de asylsökande, preciserar han i gårdagens Ilta-Sanomat. Sannfinländarnas gruppordförande Pirkko Ruohonen-Lerner var i går något irriterad över det upprepade klavertrampet. Också för en månad sedan vädrade Hakkarainen sina åsikter om ”negergubbar”, då i Helsingin Sanomat.
– Jag tycker att vi pratade om det här med Hakkarainen redan för en månad sedan. Jag och Timo Soini gav tydliga esked, spelreglerna var klara och det borde inte ha unnits någonting oklart.
Gruppen kan utesluta
Efter ett hastigt möte mellan gruppledningen och Hakkarainen i går på eftermiddagen antydde Ruohonen-Lerner tt det kanske ändå inte var så säkert att ordvalet var akkarainens, utan kanske journalistens. Riksdagsgruppen tar ställning till ärendet i dag.
– Det är riksdagsgruppen som avgör om det blir någon påföljd. Enligt våra regler kan man få en anmärkning,
varning eller i allvarliga fall uteslutas ur gruppen om man bryter mot reglerna. Till dem hör ett uppförande som är sakligt, värdigt och inte kränker andra. Partiordförande Timo Soini sade i går i går till tidningen Iltalehti att Hakkarainen kommer att bestraffas.
– Det blir något av de fyra alternativen när gruppledningen behandlar frågan. Sånt här beteende kan inte tolereras, sade Soini till tidningen.
Med tanke på att ungefär hälften av den sannfinländska riksdagsgruppen är uttalat invandringskritisk och motsätter sig ett mångkulturellt samhälle lär Hakkarainen knappast ha så mycket att frukta av dagens gruppmöte.
_______________________________
HBL: Bara Soini kan tysta honom
Formellt rår riksdagen inte på Teuvo Hakkarainens utspel utanför granitborgen. Hbl frågar vad som kan göras och vad som händer om inget görs.
Seppo Tiitinen, riksdagens generalsekreterare:
– Riksdagen kan inte göra någonting eftersom spelreglerna gäller bara det som sägs i plenisalen eller på utskottsmötena. Men det vittnar om visdom att följa samma regler i det civila.
– Utanför riksdagen är ledamöter likställda med andra medborgare. Alla som går för långt stöter förr eller senare på lagen. Riksdagsledamöter får tycka vad de vill – frågan är om folket accepterar vad de säger. Väljarna kan ge respons omedelbart eller senare, till exempel i nästa val.
– Riksdagens anseende står inte på spel. Det här gäller en ledamot och en grupp. Inom riksdagen är Sannfinländarnas riksdagsgrupp det enda organet som kan ta i saken.
– För vissa grupper är enskilda frågor helt centrala. Då kan de testa gränserna. Förändringar i samhället sätter alltid fart på debatten.
Jacob Söderman, ex-ledamot (SDP) och riksdagens justitieombudsman 1989–95:
– Det hjälper inte att ropa på polisen och det är inte så klokt att försöka gå den juridiska vägen. Det är Soinis sak att se till att den här underliga uppstudsigheten slutar, annars följer skandal på skandal.
– Hakkarainens uppsåt är inte så allvarligt, han vill inte ställa till raskravaller utan snarast provocera. De har skickat in honom i riksdagen för att jävlas med herrarna i stan. Ingen har väl trott att han är där för att göra seriös politik.
– Att styra Sannfinländarnas heterogena grupp med en del seriösa politiker, en urban ytterhöger och ett antal män som inte är mogna för uppdraget är en svår uppgift. Jag är säker på att Soini försöker men jag tror inte han kommer att lyckas.
– I grund och botten handlar det om att en del av befolkningen är verkligt bitter på den politik regeringarna fört under flera riksdagar, att man inte tagit de stora samhällsproblemen på fullt allvar.
Seppo Kääriäinen, riksdagsledamot (C) och vice talman 2007–11:
– Vad jag vet har både Soini och några andra i Sannfinländarnas riksdagsgrupp redan ingripit i Hakkarainens språkbruk. Varje ledamot överväger sina uttalanden och bär ansvar för dem. Det är ingen idé att skärpa lagen.
– Minoritetsombudsmannen ingrep redan senast men riksåklagarämbetet konstaterade att utspelet inte gav anledning till förundersökning. Riksdagsledamöterna står permanent under offentlig kontroll. I sista hand står han till svars inför väljarna då hans politiska ansvar ska realiseras i valet.
– Tar Hakkarainen in det där språkbruket i plenisalen kommer talmannen omedelbart att ingripa. Och går han för långt i det civila kan han få ett rättsfall på halsen.
– Det här lär nog inte äventyra riksdagens anseende.
Astrid Thors, migrationsminister (SFP), vicehäradshövding:
– Det finns en viss otakt när man har bedömt den immunitet som riksdagsledamöter ska ha och behovet att tygla hets mot folkgrupp.
– En intressant fråga är när han (Hakkarainen) utövar sitt riksdagsmannaämbete. Immuniteten är visserligen starkare utanför riksdagen än inne i den, men det utesluter inte att man kunde bedöma ledamöternas immunitet på nytt när det gäller just hets mot folkgrupp.
– Nu när regeringsprogrammet skrivs måste man sätta mer press på att den nya regeringen skriver ner något om de värderingar som det finländska samhället ska byggas på.
– Ett problem med upprepade uttalanden av den här typen är att de börjar legitimera ett grövre språkbruk, och det har faktiskt redan skett. Jag kan inte förstå att det finns folk som välkomnar detta.