Tarja Filatov: Rasismi estää kotoutumista

Tarja Filatov: Rasismi estää kotoutumista (blogi) 28.5.2011

Juttelin Afgaaniyhteisön koulutustilaisuudessa fiksun Azizu-nimisen lukiolaisen kanssa. Tyttö oli asunut Suomessa kuusi vuotta. Puhui täydellistä suomea, opiskeli ahkerasti ja rakasti molempia kotimaitaan.

Puhuimme rasismista, joka ajaa toisen polven maahanmuuttajanuoria Suomesta. Ansaitsemme hyväksyvämmän ilmapiirin, jotta opiskelijanuoret voisivat käyttää Suomen maksamaa koulutusta Suomen hyväksi. Liian moni suunnittelee muuttoa toiseen EU-maahan opiskelujen jälkeen. Eikä ihme.

Suomi on kansainvälistynyt vauhdikkaasti. Me olemme kiistatta voittajia globaalissa maailmassa, mutta seuratessani suomalaista maahanmuuttokeskustelua sitä on vaikea uskoa. Rasismi nostaa päätään eikä siihen uskalleta vastata, jotta ei leimauduttaisi ahdasmielisiksi.

Maahanmuuttokriittisyyttä on mielestäni se, kun puhutaan niistä puutteista joita kotouttamisessa on. Tervettä kriittisyyttä on myös arvioida maahanmuuton kriteereitä ja kustannuksia. Mutta vaatimukset siitä, että jokaiselle maahanmuuttajalle olisi laskettavissa hintalappu, ovat kohtuuttomia. Emmehän me vaadi samanlaisia hintalappuja muillekaan ihmisille.

Onnistuneen maahanmuuton edellytys ovat hyvät kotouttamistoimet, suomenkielen oppiminen, opiskelumahdollisuudet ja nopea pääsy työelämään. Kaikki tiedämme että näin on, mutta toimimmeko tietojemme mukaan. Emme.

Maahanmuuttajien määrä on kasvanut, mutta kotouttamiseen käytettävissä olevat resurssit eivät. On tyhmää päästää ihmisiä maahan, mutta evätä heiltä mahdollisuus elää ihmisiksi, saada niitä valmiuksia, joita esimerkiksi työhön pääsy edellyttää. Ratkaisu ei ole rajojen sulkeminen, vaan kotoutumisesta huolehtiminen.

Maahanmuuttajan kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi. Kotoutumista edistää, jos myös ympäröivä yhteiskunta osallistuu prosessiin ja hyväksyy maahanmuuttajan työyhteisöön sekä muuhun yhteisöön.

Kotoutumisen ja asenneilmapiirin kesken vallitsee kaksisuuntainen vuorovaikutus. Suvaitseva suhtautuminen tehostaa kotoutumista ja onnistunut kotoutuminen parantaa asenteita maahanmuuttajia kohtaan.

Hyvä työyhteisö on monimuotoinen. Siinä on nuoria ja vanhoja, eri sukupuolta olevia sekä eri etnisen taustan ja kulttuurin omaavia työntekijöitä. Erilaisuus synnyttää uutta.

Toimiva työyhteisö tukee jokaisen yksilöllisiä taitoja ja auttaa löytämään työtehtäviä, joissa lahjakkuus ja osaaminen tulevat parhaiten käyttöön. Hyvässä työyhteisössä luova kehittämistyö ja innovaatiot syntyvät yhteistyössä monimuotoisuuden tuottamina uusina ratkaisuina.

Naisen rooli ja asema vaihtelee paljon kulttuurien välillä. Palkkatyöhön osallistuminen on monilta pakolaisnaisilta poissuljettu vaihtoehto. Perheet ovat usein monilapsisia eikä perheen arvomaailmaan ole kuulunut naisten kouluttautuminen tai työssäkäynti.

Suomessa naisten työssäkäynti on osa normaalia arkea ja työssäkäynnillä on tärkeä merkitys perheen toimeentulolle. Tämä on syytä huomioida maahanmuuttajaperheissä.

Maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen ei onnistu ilman vuorovaikutusta suomalaisen yhteiskunnan kanssa elämän arjen eri tilanteissa. Maahanmuuttajien kotoutuminen on prosessi, jossa suomalaisten tulee myös kotoutua aiempaa kansainvälisempään Suomeen ja tuntea se kodikseen.