Etelä-Saimaa: Päivi Räsänen: Konnunsuo vetäisi jopa 700 turvapaikanhakijaa

Etelä-Saimaa: Päivi Räsänen: Konnunsuo vetäisi jopa 700 turvapaikanhakijaa 11.9.2011

Lapin Kansa: Vastaanottokeskuksia vähennetään, Rovaniemi ja Kemi vahvoilla

Konnunsuo on monella mittarilla vahvoilla Joutsenon vastaanottokeskuksen tulevaksi sijoituspaikaksi. Tätä mieltä on sisäministeri Päivi Räsänen (kd.).

— Vastaanottokeskuksen säilymiselle Etelä-Karjalassa on vahvat perusteet: rajan läheisyys, maahanmuuttoviraston sijainti Lappeenrannassa sekä rajaviranomaisten resurssit, Räsänen listaa.

Ministerin mukaan tavoitteena on laskea vastaanottokeskusten majoituskapasiteetin tarvetta nopeuttamalla turvapaikkakäsittelyä. Hätätilanteessa Konnunsuo kuitenkin mahdollistaisi asiakasmäärän lisäämisen 300:sta 700:aan.

Konnunsuolle olisi myös mahdollista perustaa säilöönottoyksikkö. Säilöönottokapasiteetin laajentaminen on asetettu yhdeksi tavoitteeksi sisäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa, Räsänen sanoo.

Lue lisää sunnuntain Etelä-Saimaasta.

------

Räsänen haluaa nopeuttaa turvapaikkakäsittelyä

Turvapaikkahakemusten nykyistä nopeampi käsittely vaatisi lisää työntekijöitä. Valtion budjetissa edellytetään 20 miljoonan euron säästöjä maahanmuuton aiheuttamista kuluista.

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) haluaa nopeuttaa turvapaikanhakijoiden siirtymistä vastaanottokeskuksista kuntiin.
- Tällä hetkellä turvapaikkahakemusten käsittely kestää kymmenen kuukautta-. Tavoitteena on, että aika saataisiin lyhennettyä kuuteen kuukauteen. Kuntaan siirtymisessä pyritään saamaan keskimääräinen aika 3,5 kuukaudesta kahteen kuukauteen.

Tavoitteena on ministerin mukaan vähentää vastaanottokeskusten majoituskapasiteetin tarvetta. Räsäsen mukaan säästöt edellyttävät lisää satsauksia hakemusten käsittelyyn se asennemuutosta kunnilta.


Valtion ensi vuoden budjettiin on kirjattu maahanmuuton määrärahoihin 20 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Räsäsen ehdotus nopeuttaa hakemusten käsittelyä pienemmillä määrärahoilla vaikuttaa mahdottomalta yhtälöltä.
- Tarvitaan riittävästi riittävän nopeita käsittelijöitä. Budjettiriihessä keskustellaan siitä, tulisiko resursseja lisätä, Räsänen sanoo.


Maahanmuuttovirastolle myönnettiin tälle vuodelle valtion budjetista 40 henkilötyövuoden lisäresurssi turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Vuonna 2010 lisäresurssi oli 80 henkilötyövuotta.

Lisäresurssin ansiosta maahanmuuttovirasto pystyy käsittelemään 3000-4000 turvapaikkahakemusta, kertoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio.
- Ilman lisätyövoimaa olisimme pystyneet käsittelemään ainoastaan parisentuhatta hakemusta.

Vuorion mukaan on selvää, että mikäli tänäkin vuonna olisi ollut käytössä ylimääräiset 80 henkilötyövuotta, olisivat jonot jo purkautuneet.

Hän pitää ongelmallisena myös sitä, että vastaanottokeskuksille myönnetyt varat ovat arviomäärärahoja, mutta hakemuksien käsittelijöiden määrärahat ovat budjettiin sidottuja.
- Tämä on ollut kädestä suuhun elämistä. Kun hakijamäärät lähtevät kasvuun, meille on myönnetty jälkijunassa lisäbudjetilla lisäresursseja. Toimintaan tarvittaisiin joustoa.

Vuorion mukaan uuden työntekijän kouluttamiseen menee puolisen vuotta.
- Mikäli resurssejamme vähennetään, on 20 miljoonan euron säästö täytin mahdoton toteuttaa.

Ministeri Räsänen haluaa saada aikaan säästöjä myös jäntevöittämällä maahanmuuttopolitiikkaa.
- Perheenyhdistämissääntöjä tulisi tiukentaa niin, että täysi-ikäiseltä perhettä kokoavalta henkilöltä edellytettäisiin asuntoa ja kohtuullista toimeentuloa.

Lisäksi kielteisen päätöksen saaneet henkilöt tulisi ministerin mukaan käännyttää nykyistä nopeammin.
- Viranomaisilta vaaditaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Lisäksi pitäisi parantaa kahdenvälisiä palautussopimuksia, Räsänen sanoo.


Kuusi työpaikkaa liipasimella Lappeenrannan maahanmuuttovirastossa

Turvapaikanhakijoista aiheutuneiden kulujen kattamiseen on ensi vuodelle budjetoitu 20 miljoonaa euroa vähemmän kuin tälle vuodelle. Toteutuessaan tämä tietää kuuden määräaikaisen työsuhteen päättymistä Lappeenrannan maahanmuuttovirastossa.

Maahanmuuttoviraston Saimaan tulosalueella työskentelee tällä hetkellä 17 ihmistä. Heistä kuusi on palkattu määräaikaisena lisämäärärahan avulla, kertoo tulosalueen johtaja Juha Similä.

Ensi vuodelle lisäresurssia ei ole sisäministeri Päivi Räsäsen mukaan kirjattu.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio on tilanteesta huolissaan. Hänen mukaansa 40 henkilötyövuoden vähentäminen hakemusten käsittelyssä aiheuttaa tuhannen ihmisen jonon vuodessa, mikäli turvapaikanhakijoiden määrä pysyy nykyisellä tasollaan.
- Tuhannen turvapaikanhakijan majoittaminen vastaanottokeskukseen vuodeksi maksaa 10-14 miljoonaa euroa laskutavasta riippuen. Mikäli saamme pitää lisäresurssin, tarkoittaa se 2,7 miljoonan euron kustannuksia.

Joutsenon vastanottokeskuksen johtajan Jari Kähkösen mukaan Etelä-Karjalaan sijoittuneet turvapaikanhakijat pääsevät nykyisin Maahanmuuttoviraston puhutteluun keskimäärin yhtä nopeasti kuin muualla maassa.

_________________________________________________

Lapin Kansa: Vastaanottokeskuksia vähennetään, Rovaniemi ja Kemi vahvoilla

Sisäministeri Päivi Räsänen mukaan on täysin selvää, että vastaanottokeskusten määrää vähennetään.

Päätökset lakkautettavista vastaanottokeskuksista tehdään maahanmuuttoviraston esityksen pohjalta aikaisintaan lokakuussa.

– Lapin vastaanottokeskusten etuja ovat joustavuus ja strateginen sijainti, Räsänen sanoo.

Kemin ja Rovaniemen hajautetussa toimintamallissa turvapaikanhakijat on majoitettu vastaanottokeskusten vuokraamiin tavallisiin kerrostalohuoneistoihin.

Tarvittaessa vastaanottokeskukset pystyvät hyvin joustavasti kasvattamaan tai supistamaan paikkamääräänsä ja toimintaansa.

Kemin vastaanottokeskuksen paikkamäärä on kolmen vuoden aikana kertaalleen tuplaantunut ja sitten supistunut kolmanneksen pienemmäksi.

Apulaisjohtaja Pirkko Rytkönen kokee keskuksen muutoskyvyn vahvuudeksi, mutta se ei silti ole hänen mukaan tae toiminnan jatkumiselle.

– Olen kolmen vuoden aikana oppinut, että ei voi olla pelkästään luottavainen, vaan realiteetit pitää ottaa huomioon.

Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Haaranen on puolestaan rauhallisin mielin, vaikka keskuksen paikkamäärä on vähentynyt puolella ja alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikkö on lakkautettu kokonaan.

– Rovaniemen keskus on yksi pisimpään toimineista ja maantieteellinen sijainti on semmoinen, että pohjoisessa tarvitaan aina vastaanottokeskusta.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Veikko Pyykkönen vahvistaa sijainnin olevan merkittävä asia vastaanottokeskusverkostoa tarkastellessa.

– Kemi ja Rovaniemi ovat strategisesti tärkeillä paikoilla. Muutama vuosi sitten Ruotsin puolelta tuli runsaasti turvapaikanhakijoita, kuten myös Venäjältä.

– Toki ne olivat lyhyitä ohimeneviä ilmiöitä, mutta nekin täytyy huomioida, kun valmiutta ja kokonaistoimintaa ajatellaan. Supistamisia pitää katsoa kokonaisvaltaisesti, Pyykkönen sanoo.

Keskeisin syy vastaanottokeskusten määrän vähentämiseen on turvapaikanhakijoiden määrän putoaminen.

Lisäksi turvapaikkahakemusten käsittelyn ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittamisen tehostaminen vaikuttavat supistamistarpeisiin.

Tarkoituksena on saada kymmenen kuukauden pituiset käsittelyajat lyhennettyä puolen vuoden pituisiksi. Siirtymisaika vastaanottokeskuksesta kuntasijoitukseen pyritään lyhentämään 3,5 kuukaudesta kahteen kuukauteen.

Pyykkösen mukaan vapaata majoitustilaa pitää olla, jotta uusia tulijoita pystytään tarvittaessa sijoittamaan.

– Paikkamäärässä tapahtuu sahausliikettä koko ajan, koska tulijamäärään pyritään sopeutumaan.

Punaisen Ristin pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åbergin mukaan varautuminen on yksi tärkeä asia vastaanottokeskustoiminnassa.

– Tarvittaessa on helppo toimia nopeasti, kun alueelta löytyy olemassa olevaa osaamista.

Vuonna 2009 turvapaikanhakijoita oli 6 000, vuonna 2010 enää 4 000. Tänä vuonna määrän on arvioitu jäävän 3 000:en.

Kemissä turvapaikanhakijoiden paikkoja on vähennetty viimeisen vuoden aikana 300:sta 100:an paikkaan.

Rovaniemellä paikkoja on vähennetty 200:sta 100:an.