Helsingin Uutiset: Pimeä edelleenvuokraus tuottaa muhkean tilin

Helsingin Uutiset: Pimeä edelleenvuokraus tuottaa muhkean tilin 7.9.2011

Irakilaissyntyinen Hassan (nimi muutettu) on asunut puoli vuotta pimeästi vuokraamassaan Espoonkruunun asunnossa.

–  Maksan asunnosta käteisenä 250 euroa kuukaudessa vuokraa asunnon haltijalle. Asunnon todellinen vuokra on 470 euroa. Kaupunki ja Kela maksavat sen vuokraisännälleni, Hassan kertoo.

Häntä kummastuttaa suomalainen järjestelmä, joka mahdollistaa vuokra-asuntojen pimeän vuokraamisen eteenpäin.

– Ja vieläpä sen, että papereiden mukaan asunnossa virallisesti asuva saa vuokraan yhteiskunnan tukea.

Ammattikoulussa opiskeleva nuorukainen ihmettelee, miksi hän ei ole saanut yrityksistään huolimatta omaa asuntoa.

–  Luottotietoni ovat kunnossa, pystyisin maksamaan vuokrani ja mahdollisen vuokravakuuden, hyvin Suomen kieltä taitava Hassan vakuuttaa.

11 vuotta Suomessa asunut Hassan väittää, että virallisesta asuntopulasta huolimatta hän löytäisi itselleen uuden ”pimeän asunnon” halutessaan 15 minuutissa. Laillisilta vuokramarkkinoilta asuntoa sen sijaan ei irtoa.

– Vuokratalossa jossa nyt asun, on toinenkin huoneisto, jota vuokrataan pimeästi.

Hän sanoo tietävänsä Helsingissä tapauksen, jossa kaupungin asuntoa jatkovuokrataan 700 eurolla. Asunnon virallinen vuokra on 550 euroa. Asunnossa asuu joukko Romanian romaneja.

Pimeiden vuokramarkkinoiden olemassaolosta tiedetään niin Kelassa, Espoonkruunussa kuin Espoon kaupungin sosiaalitoimessakin.

–  Meille tulee vuosittain joitakin kymmeniä ilmoituksia, joissa epäillään asunnossa asuvan jonkun muun kuin asunnon virallisesti vuokranneen. Yleensä ilmoituksen pimeistä vuokralaisista tekevät naapurit, Espoonkruunun kiinteistöjohtaja Jaakko Kammonen kertoo.

Hänen mukaansa luvaton edelleenvuokraus on ilman muuta peruste vuokrasuhteen välittömälle purkamiselle.

Epäilyttävissä tapauksissa Espoonkruunu varmistaa ensin väestörekisteristä, että asunnossa asuu vuokrasopimuksen tehnyt henkilö.

– Pyydämme vuokralaiselta myös selvityksen asunnossa mahdollisesti asuvista muista ihmisistä.

Kammonen myöntää, että pimeän edelleenvuokrauksen todistaminen on monesti vaikeaa.

– Asuntoon ei esimerkiksi voi mennä ilman vuokralaisen lupaa.

Kiinteistöjohtaja aprikoikin, että pimeiden vuokramarkkinoiden laajuutta Espoossa tuskin tietää kukaan.


Naapurit käräyttelevät laittomia vuokralaisia

– Marginaalinen ilmiö, arvioi Helsingin kiinteistöviraston asunto-osaston päällikkö Markku Leijo pimeitä jatkovuokrauksia.

Helsingin kaupungilla on kaikkiaan noin 44 000 vuokra-asuntoa. Laittomia jatkovuokrauksia tulee asunto-osaston tietoon 1–2 vuodessa.

– Aika harvoin kukaan jää kiinni. Naapurit käräyttelevät välillä, jos esimerkiksi asunnossa on virolaisia repputyöntekijöitä, Leijo toteaa.

Jos vuokranmaksu pyörii normaalisti, harmaa vuokraus tulee yleensä ilmi vain sattumalta, vaikka kaupungin kiinteistöyhtiöissä pidetään talokirjaa.

– Kiinni jää esimerkiksi, jos hukkaa asunnon avaimen ja joutuu pyytämään huoltoyhtiön apua, Leijo toteaa.

Leijo muistuttaa, että kaupungin asunnon saa vuokrata eteenpäin myös luvallisesti. Alivuokralaisen voi hankkia enintään kahdeksi vuodeksi, jos esimerkiksi joutuu työn takia toiselle paikkakunnalle.


Asumistuki

Pienituloinen ruokakunta voi saada Kelasta yleistä asumistukea asumismenojensa vähentämiseksi.

Ruokakunnan muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt, ja asumistuki myönnetään ruokakunnalle yhteisesti.

Asumistuen määräytymiseen vaikuttavat ruokakunnan henkilöluku, asunnon pinta-ala, bruttokuukausitulot, omaisuus ja asunnon sijainti.

Asumistuki on enintään 80 prosenttia kohtuullisista asumiskuluista.

Kelan myöntämän asumistuen lisäksi kaupungin sosiaalitoimi voi maksaa vähävaraiselle toimeentulotukea, joka kattaa loput asumiskustannukset.