Räsänen: Lisärahaa turvapaikka- ja perheenyhdistämishakemusjonojen purkuun 2.9.2011
Ministeri Päivi Räsänen ilmaisi lisärahatarpeen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Joensuussa.
- On kaikkien etu, että turvapaikkahakemukset ja perheenyhdistämishakemukset käsitellään nopeasti. Pitkäksi venyvä odotusaika turhauttaa ja masentaa päätöstä odottavaa sekä lisää myös vastaanottotoiminnan kustannuksia.
- EU:n perheenyhdistämisdirektiivi ja ulkomaalaislaki asettavat käsittelyaikojen enimmäisajaksi 9 kuukautta, jota ei tällä hetkellä pystytä saavuttamaan.
Sisäministeriö esittää edelleen lisämäärärahaa turvapaikkahakemusten ja perheenyhdistämishakemusten jonojen purkuun Maahanmuuttovirastossa.
- Tällä lisärahalla säästetään myös vastaanottokeskusten kustannuksia. Pidän erittäin tärkeänä tämän lisämäärärahan ja sen myötä säästöjen saamista ministeriölle sekä inhimillisenpää odotusaikaa turvapaikanhakijoille.
______________________________________________
Tänään voimaan tulevan Kotoutumislain uudistus merkitsee useita muutoksia maahanmuuttoa koskeviin käytäntöihimme. Kotoutumislain kohderyhmään kuuluvat syyskuusta alkaen kaikki maahanmuuttajaryhmät, myös esimerkiksi Suomeen työhön muuttavan perheen jäsenet. Oikeus kotoutumistoimenpiteisiin perustuu jatkossa maahanmuuttajan yksilöllisiin tarpeisiin, ei maahantuloperusteisiin. Laissa säädetään kotoutumisen alkuvaiheen palveluista, kuten perustiedon antamisesta, ohjauksesta, alkukartoituksesta sekä sen perusteella tehtävästä kotoutumissuunnitelmasta ja kotoutumiskoulutuksesta.
Käyttöön otetaan työttömien ja toimeentulotuen varassa elävien maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmat. Erityisesti painotetaan kielikoulutusta.
Kansainvälinen yhteistyö ja koko EU:n laajuinen maahanmuuttopolitiikka tiivistyy koko ajan. Ratkaisuja maahanmuuton ongelmiin tulee hakea yhdessä, ja vastata yhteisillä säännöillä maahanmuuton tuomiin haasteisiin. Käytännöt ovat tänä päivänä hyvin vaihtelevia, esimerkiksi Ranskassa ja Iso-Britanniassa annetaan aina kielteinen päätös Irakista ja Afganistanista saapuville turvapaikanhakijoille, samoin Ruotsi palauttaa kaikki irakilaiset. Monessa muussa maassa myös irakilaiset ja afganistanilaiset voivat saada turvapaikan. Toisena esimerkkinä voisin mainita kasvattilapset; vain Hollanti ja Suomi ottavat vastaan kasvattilapsia koko Euroopassa. Yhtenäistämistä tarvitaan ja maamme tukee vahvasti Euroopan yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.
Suomi ei ole turvapaikan hakijoille houkutteleva maa - maahamme saapuu erittäin vähän turvapaikanhakijoita verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Näin on myös laittomien maahantulijoiden kohdalla. Suuret etniset ryhmät jo valmiina tulomaassa houkuttelevat lisää hakijoita.
Suomeen haettiin viime vuonna 24547 oleskelulupaa, ja taustalla on monenlaisia syitä. Mukana oli It-alan asiantuntijoita Intiasta, maataloustyöntekijöitä Ukrainasta, opiskelijoita Kiinasta ja Vietnamista, eri alojen työntekijöitä ja opiskelijoita Venäjältä ja perheenjäseniä Somaliasta. Oleskelulupahakemuksista suurin osa, yli 10.000 koski perheenyhdistämishakemuksia. Näistä vajaassa 4000 somalialainen haki perheenjäsenelleen oleskelulupaa maahamme.
Turvapaikkahakemusten taustalla on usein inhimillisiä tragedioita, sotaa, nälänhätää ja vainoa. Tämän vuoksi jokainen turvapaikanhakija ansaitsee tulla kohdelluksi kunnioittavasti ja asianmukaisesti. Kokonaisuutena turvapaikanhakijoita ennakoidaan olevan tänä vuonna yhteensä 3000 henkilöä, kun vastaava luku vuodelta 2009 oli lähes kuusituhatta henkilöä. Julkisuudessa on keskusteltu vastaanottokotien määrän vähentämisen tarpeesta. Näistä luvuista ja tehostuneesta turvapaikkahakemusten käsittelystä löytyy selitys vastaanottopalveluiden kysynnän vähenemiseen. Vastaanottokeskusten sijaintipaikkakysymykset ovat tapetilla. Kun ruuhka-aikoina keskusten perustaminen kaatui monella paikkakunnalla ennakkoluuloihin ja poliittiseen vastustukseen, tänä päivänä näillä paikkakunnilla ollaan huolissaan oman vastaanottokeskuksen menettämisestä. Maahanmuuttovirasto tulee valtioneuvoston budjettikäsittelyn jälkeen tekemään esityksensä ministeriölle vastaanottokeskusten tarpeellisesta määrästä ja sijainnista.
Maamme perheenyhdistämisen edellytyksiä tullaan tarkastelemaan hallitusohjelman mukaisesti pohjoismaiselle tasolle. Tällä hetkellä maamme perheenyhdistämiskäytännöt ovat monia muita EU-maita liberaalimmat. Tarkistaminen merkitsee käytännössä esimerkiksi sitä, että perheenkokoajalta voitaisiin edellyttää riittävän kokoista asuntoa perheelleen. Myös EU:n perheenyhdistämisdirektiivi mahdollistaa asuntoedellytyksen käyttämisen. Hallintovaliokunta esitti lausunnossaan, että myös toimeentuloedellytys otetaan käyttöön maassamme nykyistä laajempana ja perustuen ansiotuloihin. Suuren perheen kokoajalta voidaan myös EU-lainsäädännön puitteissa edellyttää sitä, että hän pystyy asuttamaan ja huolehtimaan perheestään. Sisäministeriössä on käynnistetty selvitystyö näiden tavoitteiden eteenpäinviemiseksi. Samalla tarkastetaan maamme kasvattilapsikäytäntöjä hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti eurooppalaiselle tasolle.
Hallitusneuvotteluissa oikeus- ja sisäasioiden ryhmässä kirjattiin kokousten pöytäkirjaan merkintä ulkomaalaislain kohtuullisuusperusteen toimivuudesta. Selvitys koskee ennen kaikkea sairaita vanhuksia koskeneita kohtuuttomia ratkaisuja. Selvitystyö kohtuullisuusperusteen toimivuudesta on käynnistetty ministeriössä.
On kaikkien etu, että turvapaikkahakemukset ja perheenyhdistämishakemukset käsitellään nopeasti. Pitkäksi venyvä odotusaika turhauttaa ja masentaa päätöstä odottavaa, ja pitkä odotusaika lisää myös vastaanottotoiminnan kustannuksia. Hallintovaliokunta edellytti lausunnossaan tämän vuoden helmikuussa, että viranomaisresursseja kasvatetaan sekä Maahanmuuttovirastossa että Addis Abeban ja Nairobin suurlähetystöissä, jotta lain sallimiin minimiaikoihin tullaan pääsemään. EU:n perheenyhdistämisdirektiivi ja ulkomaalaislaki asettavat käsittelyaikojen enimmäisajaksi 9 kuukautta, jota ei tällä hetkellä pystytä saavuttamaan.
Sisäministeriö esittää edelleen lisämäärärahaa turvapaikkahakemusten ja perheenyhdistämishakemusten jonojen purkuun Maahanmuuttovirastossa. Tällä lisärahalla säästetään myös vastaanottokeskusten kustannuksia. Pidän erittäin tärkeänä tämän lisämäärärahan ja sen myötä säästöjen saamista ministeriölle sekä inhimillisenpää odotusaikaa turvapaikanhakijoille.