Uusi Suomi: Halla-ahon ryöpytys jatkuu: ”Rasisti”

Uusi Suomi: Halla-ahon ryöpytys jatkuu: ”Rasisti” 14.9.2011

Suomalaista maahanmuuttokeskustelua riivaa eliitin kummallinen hyssyttelykulttuuri.

Maahanmuuttokriittisten, niin kutsuttujen hommalaisten, vastapainoksi ei ole syntynyt kunnollista poliittista oppositiota, joka tarjoaisi vaihtoehdon keskustelun pohjalla kytevälle rasismille.

Tätä mieltä on Tampereen yliopiston professori Mikko Lehtonen. Tosin Lehtosen mielestä hommalaisten ja heidän tunnetuimman edustajansa kansanedustaja Jussi Halla-ahon ajattelun taustalla oleva rasismi ei vain kyde, se palaa ilmiliekillä.

- Halla-aho kehottaa blogissaan tutkimaan tekstejään ja toteamaan, onko hän rasisti. Otin haasteen vakavasti ja minulta kesti kolme minuuttia todeta se: Jussi Halla-aho on rasisti, Lehtonen sanoo Uuden Suomen haastattelussa.

Toimitus haastatteli Mikko Lehtosen keskiviikkona aamupäivällä ennen Jussi Halla-ahon Kreikka-kommenteista noussutta kohua.

Professori Lehtonen haluaa katkaista hommalaiset sallineen "hyssyttelykulttuurin" ja tehdä selvän pesäeron suhteessa maahanmuuttokriittisiin.

- Hommalaisia vastaan täytyy esittää vakavia vastaväitteitä, Lehtonen sanoo.

Ja vakavissaan hän onkin. Täyslaidallisen saa erityisesti Jussi Halla-aho. "Oman tekstinsä valossa Halla-aho on yksiselitteisesti ulkomaalaisvastainen ja rasistinen", Lehtonen kirjoittaa kirjansa Syyskuun yhdennentoista merkitys uuden painoksen esipuheessaan.

Esipuheessaan Lehtonen ottaa esiin Halla-ahon tavan pyrkiä kiertämään ja kieltämään kaikin keinoin rasistin leiman. "Kiinnostavaa on, että tämäkin rasisti haluaa kivenkovaan kieltää oman rasisminsa eikä tahdo suin surminkaan ottaa omia luokittelukriteereitään arvioitaviksi", Lehtonen kirjoittaa.

Me vs. muut

Uudelle Suomelle Lehtonen avaa ajatteluaan tarkemmin.

- Halla-ahon rasismi toimii logiikalla, jossa ihmiset jaetaan "meihin" ja "muihin". Me - jota ei tarkemmin määritellä - otetaan annetuksi normiksi, johon muita verrataan. Muut ovat Halla-ahon mielessä ole samanlaisia ihmisiä kuin "meihin" kuuluvat. Blogissaan hän nimittää heitä barbaareiksi, Lehtonen selittää.

Me ja muut -jako on rasistille Lehtosen mukaan niin vahva, ettei näillä kahdella ryhmällä ole enää mitään yhteistä. Ajattelun mukaan ainut tapa olla suomalainen on täten ajaa muut pois.

Ero esimerkiksi 1930-luvun avoimeen rasismiin on se, että nyt erilaisuus määritellään kulttuurin kautta. 1930-luvulla muukalaisuuden ajateltiin perustuvan biologiaan, niin sanottuun rotuun.

- Minua kammottaa Jussi Halla-ahossa eniten hänen ihmisvihamielinen suhtautumisensa muukalaisiin. Hän ei kykene edes keskustelemaan kulttuurisesti erilaisten kanssa. Se on pelottavaa maailmassa, jossa suurten muuttojen aika on vasta tulossa, Lehtonen ilmoittaa.

Suuret liikeet vasta tulossa

Tulevaisuus on Lehtosenkin mukaan suuren maahanmuuton aikaa. Kun maahanmuuttokriittinen siipi pyrkii puolustautumaan tai puolustamaan suomalaista kulttuuria eristämällä "aidon" suomalaisuuden muista kulttuureista, Lehtosen lääke on sopeutuminen ja muukalaisuuden tunnustaminen osaksi suomalaisuutta.

- Meidän täytyy säätää päätä. Nykymaailmassa heimoajattelu on tullut mahdottomaksi. Se on itsekästä ja lyhytnäköistä toimintaa, Lehtonen tyrmää.

Professorin mielestä on vahingollista, että muista eristäytymään pyrkivä ajattelu yrittää omia itselleen vallan määritellä suomalaisuuden.

Lehtonen huomauttaa, että nyt näkemämme suomalaisuus ja Suomi ei ole missään mielessä kotoperäinen asia, vaikka nykynationalistit ja suomalaisuutta vaalivat tahot näin haluavatkin nähdä. Päinvastoin: koko kansallisvaltion ajatus on pohjimmiltaan kosmopoliittinen ajatus, ja tuontituote.

- Jussi Halla-ahon blogia ja Norjan massamurhaajan Eurooppa 2083 -manifestia lukiessa ei voi välttyä huomiolta, että myöskään heidän ajatuksensa eivät ole kotoperäisiä, vaan ne on tuotu muualta, Lehtonen vertaa.

Ryssävihasta mokutukseen

Yhdestä asiasta hommalaiset ja Lehtonen ovat kuitenkin samaa mieltä. Suomalainen reaktio maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin on epäonnistunut.

- Poliittinen ja kulttuurinen eliitti Suomessa ei ole toiminut fiksusti. He ovat ensin saarnanneet kansalle vuosikymmeniä ryssävihaa ja sitten vuosia, että muukalaisiin pitää suhtautua ystävällisesti. On ajateltu, että kyllä se valistuksella menee. Samalla ongelmat lakaistaan maton alle, Lehtonen sanoo.

- Suomessa on ihmisiä, joilla on täysin perusteltu syy olla huolissaan maahanmuuton aiheuttamista ongelmista. Jos näitä hyssytellään, olemme pulassa.

Maahanmuuttokeskustelun suurin epäonnistuminen on Lehtosen mielestä se, että maahan muuttaneet "muukalaiset" eivät saa riittävästi ääntään kuuluviin keskustelussa.

- Asiasta keskustelevat kantaväestöön kuuluvat suomalaiset. Maahanmuuttajat itse jäävät keskustelun ulkopuolelle, eikä heitä kohdella ihmisinä ihmisten joukossa, vaan muina, Lehtonen kritisoi.