Yle: Venäläisäidit kaipaavat enemmän tukea suomalaisilta isovanhemmilta

Yle Pohjois-Karjala: Venäläisäidit kaipaavat enemmän tukea suomalaisilta isovanhemmilta 7.3.2013

Venäläiset maahanmuuttajanaiset kaipaavat suomalaisilta isovanhemmilta enemmän osallistumista perheen arkeen. Tämä käy ilmi perjantaina Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan Venäjällä isovanhempien rooli perheen arjessa on hyvin suuri.

Lapsiperheiden arki on monesti työn, lastenhoidon, kotitöiden ja harrastusten yhteen sovittamista. Venäjällä isovanhempien osallistuminen lastenhoitoon on luonnollinen ja kiinteä osa arkea.

Perjantaina Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan venäläiset maahanmuuttajanaiset kaipaisivat samanlaista läsnäoloa myös suomalaisilta isovanhemmilta.

- Jotkut naiset olivat vähän hämmentyneitä. He kokivat, että heillä on hoivavajetta. Heistä tuntui, että viitsiikö suomalaista mummoa pyytää avuksi vai ajatteleeko hän, että taas tuolla on jotain omia menoja. Sitten toisaalta jos pyytää apua, niin aina ei ole itsestään selvää, että mummilla on aikaa. Mummilla saattaa olla omiakin menoja, perjantaina väittelevä yhteiskuntatieteiden maisteri Pirjo Pöllänen kertoo.

Pirjo Pölläsen mukaan tutkimukseen mahtui myös toisenlaisia kokemuksia. Ero venäläisten ja suomalaisten isovanhempien osallistumisesta arkeen nousi kuitenkin monessa tarinassa esille.

Kaksikymmentä vuotta sitten Suomeen Venäjän Karjalasta muuttaneen Irina Turusen kokemus on erilainen kuin tutkimuksen yleiskuva. Hän kertoo saaneensa paljon apua ja tukea juuri suomalaisilta isovanhemmilta.

- He asuivat silloin Lahdessa, kun Elina oli pieni. Mummo ja ukki kävivät meillä hyvin usein. Ihan pyyteettömästi ovat auttaneet. Minulla on pelkkiä kehuja. Varsinkin kun minulla oli hyvin traumaattinen synnytyskokemus, niin kyllä tarvitsin silloin apua ja kyllä sitä sain, Turunen kertoo omista kokemuksistaan.

Sukulaisista huolehditaan rajan yli

Väitöstutkimuksessa haastateltiin 16 Pohjois-Karjalassa asuvaa venäläistä naista, joilla on tai on ollut parisuhde suomalaiseen mieheen.

Tutkimuksen mukaan Suomessa asuvat venäläisnaiset hoitivat myös esimerkiksi yhä Venäjällä asuvat vanhempansa ja muun suvun. Rajan ylittävä apu ei kuitenkaan ole aivan ongelmatonta.

- Helposti sitä kuvittelisi, että esimerkiksi taloudellinen apu menisi perille kätevästi perille tilisiirtona. Mutta tässä rajalla se ei ole niin yksinkertaista. Usein rahat viedäänkin itse rajan yli, Pirjo Pöllänen kertoo.

Tähän tutkimustulokseen myös Irina Turusen on helppo yhtyä. Turunen arvelee, että byrokratian ja erilaisten tapojen vuoksi Suomesta olisi vaikea auttaa Venäjän puolella asuvia vanhempia.

- Kyllä uskon, että on vaikeuksia, jos täältä käsin lähden vanhemmille järjestämään hoivakotia tai muuta. Kyllä se jää veljeni harteille. Onneksi hän on siellä. Sillä tavalla minulla on helpottunut olo, että siellä on joku, joka on heidän lähellä ja pystyy heitä auttamaan hädän hetkellä, Turunen kertoo.

Turunen kertoo myös, että oman vaikeutensa hoivan järjestämiseen toisi se, että hän on asunut jo niin pitkään Suomessa eikä Venäjän nykyinen hoivajärjestelmä ole hänelle tuttu.