Aamulehti: Suomalaiseksi sopii, vaikka on muualta tulleen näköinen

Aamulehden teettämän kyselyn mukaan kielen osaaminen ja kansalaisuus ovat tärkeimmät tekijät kansallisen identiteetin kannalta. Valtaosan mielestä ulkonäkö ja uskonto eivät ole tärkeitä.

Aamulehti: uutinen
5.12.2008 21:39

MTV3/STT: uutinen
6.12.2008 06:09

...
Suomen kielen taito ja kansalaisuus ovat tärkeimpiä tekijöitä suomalaisessa identiteetissä. Suomalaisesta valtaväestöstä poikkeavalla ulkonäöllä taas ei ole merkitystä. Muun maalaisen näköinen kelpaa hyvin suomalaiseksi.
...
Vain noin kuusi prosenttia vastaajista katsoo, että ulkonäkö on erittäin tärkeä tekijä suomalaisen identiteetin kannalta. 74 prosentin mielestä sillä ei ole merkitystä.

- Minusta tulokset ovat suomalaisten kokemusmaailmaan nähden aika rohkaisevia. Erivärisellä ihmisellä on suomalaisten mielestä mahdollisuus olla suomalainen, kunhan täyttää tietyt suomalaisuuskohdat, kommentoi vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää.

83 prosenttia vastaajista katsoikin, että suomen kielen taito on melko tai erittäin tärkeää identiteetin kannalta. Kansalaisuutta pitää tärkeänä peräti 86 prosenttia.

- En silti usko, että tällä tarkoitetaan mitään pahaa. Meillä on taustalla varsin nuori ja homogeeninen kansallisvaltio-identiteetti. Vähäinen kokemus muualta tulleista ihmisistä näkyy, sanoo Suurpää.

Helsingin yliopiston historian emeritusprofessori Matti Klinge tulkitsee tuloksia niin, että Suomessa valtiollisuus ratkaisee identiteetin ja hyvä niin.

- Valtiollisuus on Suomessa hyvin tärkeä ja mielestäni positiivinen asia. Jäsennämme identiteetin enemmän valtiollisena kuin etnisenä tai etnokansallisena asiana, Klinge sanoo.

- Etnokansallisuuteen liittyy helposti toisen vierastaminen ja vastustaminen tai jopa vihaaminen.

Positiivista historiatietoisuutta Klinge nostaisi vielä enemmän esiin. Sotamuisteloihin suomalaista identiteettiä ei pitäisi perustaa.

Suurpää nostaa esiin termit toisen ja kolmannen polven maahanmuuttaja, joita Suomessa vielä käytetään. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ei näin ajatella.

- Jos Suomessa syntynyt ja kasvanut somalilapsi kysyy vanhemmiltaan, miksi minä olen maahanmuuttaja, niin millä sen selittää, Suurpää muistuttaa.

- Tältä osin tulokset istuvat hyvin siihen käsitykseen, että maahanmuuttajakategoriasta on hyvin vaikea siirtyä suomalaisen kategoriaan. Pitkä maassaolokaan ei välttämättä riitä, Suurpää pohtii .

Luterilaiseen kirkkoon kuuluminen ei ole suomalaisen identiteetin kannalta tärkeää. Näin koki 79 prosenttia vastanneista.

- Suomessa uskontoilmapiiri on aika lailla maallistunut, esimerkiksi jotain laajaa islam-pelkoa ei meillä mielestäni ole, Suurpää sanoo.
...