Helsingin Sanomien mukaan oikeuskansleri Jaakko Jonkka pitää eduskunnan käsiteltävänä olevaa ns. Lex Nokiaa ongelmallisena. Jonkan ja perustuslakivaliokunnan kuulemien oikeustieteen professoreiden mielestä laki heikentää tarpeettomasti perusoikeuksia ja antaa työnantajille liian suuret valtuudet. Tästä huolimatta perustuslakivaliokunnan mielestä muutos ei ole vastoin perustuslakia, joten se voidaan vahvistaa tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
YLE Uutiset: uutinen
2.12.2008 05:14
Helsingin Sanomat: uutinen
2.12.2008 09:11
...
"Epäilen, ovatko kaikki ne tilanteet, joissa tunnistamistietojen manuaalista käsittelyä ehdotetaan, oikeudellisesti perusteltavissa. Epäilen myös, ovatko käsittelyoikeudet riittävän täsmällisesti eritelty," Jonkka sanoo.
Jonkka on hyvin pitkälle samaa mieltä kuin perustuslakivaliokunnan kuulemat oikeustieteen professorit. Heidän mielestään Lex Nokia heikentää tarpeettomasti perusoikeuksia ja antaa yhteisötilaajille eli työnantajille liian suuret toimintavaltuudet. Kyse olisi merkittävien, poliisia suurempien, pakkokeinojen myöntämisestä yksityiselle taholle ilman lupamenettelyä.
...
Keväällä Jonkka päätti, että oikeudellista estettä hallituksen esitykselle ei ole. Sitä ennen asiaa väännettiin pitkään oikeuskanslerinviraston sekä liikenne- ja viestintäministeriön välillä. Tammikuussa lakiesitys poistettiin jo kerran valtioneuvoston esityslistalta oikeuskanslerinviraston vaatimuksesta.
"Lähdimme siitä, että hallituksen esitys voidaan lähettää eduskuntaan, koska se sisälsi lausuman lakiesityksen käsittelystä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Esitykseen tehtiin myös vaatimiamme muutoksia."
Oikeus luottamukselliseen viestintään on perustuslaissa määrätty perusoikeus, jolle suojan antaa myös Euroopan ihmisoikeussopimus.
"Yleisellä tasolla sanoisin, että kyllä minä pitäisin huomionarvoisena sitä, mitä tiede-elämä on asiasta sanonut. Heillä on eniten aikaa ja asiantuntemusta asioihin perehtyä. Perusoikeuksien rajoittamisessa pitää olla aina äärettömän tarkka", Jonkka sanoo.
Lakiesityksessä yhteisötilaaja saisi oikeuden seurata työntekijöiden sähköpostiliikennettä, mutta ei oikeutta kajota viestien sisältöön.
Tarkkailuoikeus annettaisiin myös yliopistoille, virastoille, kirjastoille ja jopa taloyhtiöille, joilla on oma viestintäverkko. Sähköpostin lisäksi tarkkailuoikeus koskisi ip-liikennettä kuten nettipuheluita ja pikaviestipalveluja.