Kaleva: Rasistisesta nettikirjoittelusta satoja tutkintapyyntöjä

Kalevan haastatteleman Helsingin poliisin tutkinnanjohtaja Vesa Hietalan mukaan rasistisista nettikirjoituksista on tehty satoja ilmoituksia. Myös Julkisen sanan neuvostoon tulee aiheesta kanteluja yhä enemmän. Rasismitutkija Anna Rastas arvelee ilmiön johtuvan osaksi ihmisten kyllästymisestä vihanlietsontaan ja rasismiin.

Kaleva: uutinen
10.11.2008



...
"Poliisi saa satoja ilmoituksia ihmisoikeuksien polkemisesta tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Työmäärä on lisääntynyt", tutkinnanjohtaja Vesa Hietala Helsingin poliisista kertoo.

Myös Julkisen sanan neuvostoon (JSN) tulee koko ajan entistä enemmän kanteluja maahanmuuttajiiin liittyvistä asioista.

"Se kertoo pinnan alla kuplivasta maahanmuuttokeskustelusta. Kanteluiden joukossa on tekaistujakin juttuja tai sellaisia, joiden tekemiseen ei ole asianosaisen lupaa. Käsittelyyn ei välttämättä oteta enemmän, mutta sisään tulevien kanteluiden määrä on lisääntymään päin", JSN:n puheenjohtaja Pekka Hyvärinen sanoo.
...
Ilmoitusten voimakas kasvu johtuu rasismitutkija Anna Rastaan mielestä osaksi ihmisten mitan täyttymisestä vihanlietsontaan. Rasismin laajuutta on vaikea osoittaa, koska tilastoissakin se jää usein piiloon. Esimerkiksi rikosten rasistinen motiivi jää Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan helposti kokonaan huomioimatta oikeudessa.

Vaikka poliisikin on jo käsitellyt paljon juttuja ja osa on mennyt oikeuteenkin asti, yksiselitteinen linjanveto sallittujen ja kiellettyjen sanomisten ja sanojen välillä on vaikeaa. "Aina täytyy ottaa huomioon myös, missä tarkoituksessa asia on esitetty", Hietala muistuttaa.

Selvät rasistiset rikokset erottuvat Hyvärisen mukaan kanteluista selvästi. Nettipuheen raakuus hämmästyttää.

"Olin apartheidin aikana Etelä-Afrikassa toimittajana, enkä sielläkään törmännyt sellaiseen kielenkäyttöön."

Toisaalta liiallinen varovaisuuskin tyrehdyttää keskustelua. "Ei ole syytä salailuun tai hymistelyynkään. Asiallista maahanmuuttokeskustelua on syytä tukea", Hyvärinen sanoo.

Rastas uskoo, että tarvetta keskusteluun ja tiedon lisäämiseen maahanmuutosta on.

"Maahanmuuttajan elämä on monelle suomalaiselle mysteeri. Ei osata kuvitella, millaista on kohdata rasismia eikä sitäkään, mitä maahanmuutto elämäntilanteena tarkoittaa."

Rastas muistuttaa, että keskustelun osapuolet ovat usein hyvin eri tasolla. Internetissä väitteitä perustellaan usein yksipuolisilla tutkimustuloksilla ja tilastoilla.

"Jotta asioista pystyisi keskustelemaan, täytyisi ensin oikoa väärät väitteet, ja se veisi jo kaiken ajan. On vaikeaa löytää sellaisia keskustelun avauksia, joihin asialinjaan ja oman ammatin eettisiin sääntöihin sitoutuneet tutkijat voisivat tasavertaisina keskustelijoina osallistua", Rastas arvioi.

Tabuja maahanmuuttokeskustelussakin on, esimerkiksi naisten ja miesten välinen tasa-arvo tai lasten kasvatus. Kaikkea ei kuitenkaan saisi laittaa kulttuurin syyksi.

"Emmehän mekään halua ajatella, että suomalaisten maine Ruotsissa vuosia sitten johtui kulttuurista, vaan sosioekonomisesta asemasta. Sama koskee maahanmuuttajia Suomessa", Rastas korostaa ongelmien syitä.