HS: Maahanmuuttaja kotoutuu kielitaidon ja työpaikan avulla

Helsingin Sanomien pääkirjoitus käsittelee maahanmuuton ongelmia. Kirjoituksen mukaan parhaiten sosiaalisilta ongelmilta suojelevat kielitaito ja työpaikka. Pääkaupunkiseutu ei yksin kestä maahanmuuton taloudellista ja sosiaalista taakkaa. Ellei taakkaa jaeta, luisuu Suomi samoihin ongelmiin kuin muut Euroopan maat.

Helsingin Sanomat:
Maahanmuuttaja kotoutuu kielitaidon ja työpaikan avulla
28.12.2008

Kunnallisvaalien jälkeen keskustelu maahanmuutosta, maahanmuuttajien elämästä ja kohtelusta on saanut uutta virtaa. Perussuomalaisten voitto on nostanut entistä voimakkaammin julkisuuteen maahanmuuttoon kohdistuvia vihamielisiä asenteita ja entistä ärhäkkäämpiä reaktioita. Vaikka Suomessa maahanmuuttokeskustelu on vielä säyseätä verrattuna muihin eurooppalaisiin maihin, meilläkin asenteet jyrkentyvät. Onko meilläkin edessä kasvavan vihanpidon ja kyräilyn aika?
[...]
Vaikka Suomi ei ole perinteinen maahanmuuton kohde, Suomessa on kokemusta vieraiden vastaanotosta; noin 400 000 luovutetussa Karjalassa asunutta ihmistä joutui hakemaan uuden kodin. Maahanmuuttajiin on kuitenkin vaikea suhtautua, koska he eivät useimmiten puhu maan kieliä ja heidän olemuksensa ja tapansa eroavat totutusta. Ärtymys maahanmuuttajia kohtaan kasvaa, jos koetaan, että he saavat sosiaali- tai terveysasioissa etuoikeutetun kohtelun. Erilaisuudesta kasvaa muuri, joka erottaa yhä pahemmin.

Kokemus on osoittanut, että pahimmilta sosiaalisilta ongelmilta vältytään, kun maahanmuuttaja onnistutaan mahdollisimman nopeasti kotouttamaan Suomeen. Hänen pitää oppia kieli, ja jos hän on työikäinen ja -haluinen, hänen pitää mahdollisimman nopeasti saada työpaikka. Työpaikka on olennainen asia, koska sen kautta sosiaalinen verkosto laajenee ja ennakkoluulot vähenevät.
[...]
Toisen polven maahanmuuttajien kannalta olennaista on kuitenkin, että sosiaalinen nousu on heille mahdollinen. Tässä asiassa monissa Euroopan maissa on asiantuntijoiden mukaan epäonnistuttu.

Tärkeää on myös kuunnella valtaväestöä. Maahanmuutosta keskusteltaessa puhutaan helposti niiden ihmisten päiden yli, jotka arjessaan eniten joutuvat kohtaamaan erilaisia kulttuureja. Maahanmuuttajien kanssa elävien suomalaisten kokemuksia ja pelkoja tulee kuunnella yhtä lailla kuin tulee kuunnella maahanmuuttajien näkemyksiä. Tasapuolisuus on tärkeä periaate ja ohjenuora myös käytännön viranomaistyössä, tai jos toisin toimitaan, se pitää pystyä avoimesti perustelemaan.

Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien huolesta on myös syytä ottaa vaari jo nyt. Helsinki, Espoo ja Vantaa joutuvat kantamaan maahanmuuton raskaimman taloudellisen ja sosiaalisen taakan. Jos tätä taakkaa ei jaeta, nämä kaupungit eivät kotouttamisurakastaan selviä, ja silloin Suomessakin luisutaan samoihin ongelmiin, joista monissa Euroopan maissa etsitään ulospääsyä.